48 artikla on Ranskan perustuslain 1958 määrittelee asialistalla parlamenteissa .
Tämä uusi versio on tullut 23. heinäkuuta 2008 pidetystä perustuslaista .
"Jokainen edustajakokous vahvistaa asialistan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 28 artiklan kolmen viimeisen kappaleen soveltamista.
"Kaksi viikkoa neljästä istumisesta varataan ensisijaisesti ja hallituksen asettamassa järjestyksessä tekstien tutkimiseen ja keskusteluihin, jotka se pyytää sisällyttämään asialistalle.
"Lisäksi rahoitusselvitysten, sosiaaliturvan rahoituslaskujen tarkastelu ja, jollei seuraavasta kohdasta muuta johdu, toisen edustajakokouksen vähintään kuuden viikon ajan lähettämät tekstit, kriisitilanteisiin liittyvät hankkeet ja 1 kohdassa tarkoitetut lupahakemukset 35 artikla otetaan hallituksen pyynnöstä esityslistalle ensisijaisesti.
”Viikko neljästä varataan prioriteetin ja kunkin yleiskokouksen asettamassa järjestyksessä hallituksen toiminnan seuraamiseksi ja julkisen politiikan arvioimiseksi.
"Yksi istumispäivä kuukaudessa on varattu esityslistalle, jonka kukin yleiskokous vahvistaa asianomaisen edustajakokouksen sekä vähemmistöryhmien oppositioryhmien aloitteesta.
"Ainakin yksi istunto viikossa, myös 29 artiklassa tarkoitettujen ylimääräisten istuntojen aikana, varataan ensisijaisesti parlamentin jäsenten kysymyksiin ja hallituksen vastauksiin. "
Tämä uusi versio on peräisin 4. elokuuta 1995 annetusta perustuslaista nro 95-880 .
"Kokousten esityslistaan sisältyy ensisijaisesti ja hallituksen vahvistamassa järjestyksessä keskustelu hallituksen esittämistä ja hänen hyväksymistään laskuista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 28 artiklan kolmen viimeisen kappaleen soveltamista .
Vähintään yksi istunto viikossa varataan ensisijaisesti parlamentin jäsenten kysymyksiin ja hallituksen vastauksiin .
Yksi kokous kuukaudessa varataan ensisijaisesti kunkin yleiskokouksen esityslistalle. "
"Kokousten asialistalla on ensisijaisesti ja hallituksen asettamassa järjestyksessä keskustelu hallituksen esittämistä ja sen hyväksymistä laskuista.
Yksi istunto viikossa varataan ensisijaisesti parlamentin jäsenten kysymyksiin ja hallituksen vastauksiin . "
Parlamentin kyky päättää omasta esityslistastaan on jo pitkään ollut osa parlamentin suvereniteettia. Puheenjohtajakokous , elin läsnä kansalliskokouksen ja senaatin, luotiin 1911 , jonka tavoitteena on määrittää asialistalla. Tämän seurauksena vuoden 1958 perustuslaki uudistaa radikaalisti antamalla hallitukselle yleisen etuoikeuden asialistan asettamisessa. Tämän seurauksena hän voisi ohjata lainsäädäntötyötä. Ennen perustuslain tarkistusta 4. elokuuta 1995 hallitus voi vahvistaa päivämäärän ja istunnot, jotka on tarkoitettu tekstin tutkimiseen sen luettelon lisäksi, jonka tekstien järjestystä se pyytää esityslistalle.
Hallitus asettaa nyt esityslistan kahdeksi neljästä viikosta. Kaksoiskokouksilla on kaksi muuta viikkoa lukuun ottamatta tiettyjä etusijalla olevia tekstejä (finanssilakit, sosiaaliturvalain lait jne.). Näistä kahdesta viikosta yksi on varattu ensisijaiseksi tavoitteeksi hallituksen toiminnan seurannassa ja julkisen politiikan arvioinnissa. Tämä on kuitenkin vain ensisijainen tavoite, ja lainsäädäntöteksteistä voidaan keskustella tällä viikolla. Lisäksi opposition aukio on suojattu, koska vähemmistö- ja oppositioryhmillä on yksi päivä kuukaudessa.