Kalsium | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Sijainti jaksollisessa taulukossa | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Symboli | Se | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Sukunimi | Kalsium | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Atomiluku | 20 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Ryhmä | 2 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Aika | 4 th aikana | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Lohko | Estä s | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Element perhe | Maa-alkalimetalli | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Elektroninen kokoonpano | [ Ar ] 4 s 2 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Elektronit by energiataso | 2, 8, 8, 2 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Atomic ominaisuudet elementin | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Atomimassa | 40,078 ± 0,004 u | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Atomisäde (laskettu) | 180 pm ( 194 pm ) | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kovalenttinen säde | 176 ± 22 pm | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Van der Waalsin säde | 197.3 pm | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Hapetustila | 2 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Elektronegatiivisuus ( Pauling ) | 1.00 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Oksidi | perus | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Ionisointienergiat | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
1 re : 6.11316 eV | 2 e : 11,87172 eV | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
3 e : 50,9131 eV | 4 e : 67,27 eV | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
5 e : 84,50 eV | 6 e : 108,78 eV | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
7 e : 127,2 eV | 8 e : 147,24 eV | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
9 e : 188,54 eV | 10 e : 211,275 eV | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
11 e : 591,9 eV | 12 e : 657,2 eV | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
13 e : 726,6 eV | 14 th : 817,6 eV | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
15 e : 894,5 eV | 16 e : 974 eV | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
17 e : 1087 eV | 18 e : 1 157,8 eV | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
19 e : 5128,8 eV | 20 e : 5 469 864 eV | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Vakaimmat isotoopit | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Yksinkertaiset kehon fyysiset ominaisuudet | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tavallinen tila | Kiinteä ( paramagneettinen ) | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tilavuusmassa | 1,54 g · cm -3 ( 20 ° C ) | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kristallijärjestelmä | Kasvokeskeinen kuutio | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kovuus | 1.75 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Väri | Metallinen hopea | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Fuusiopiste | 842 ° C | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kiehumispiste | 1 484 ° C | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Fuusioenergia | 8,54 kJ · mol -1 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Höyrystysenergia | 153,6 kJ · mol -1 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Molaarinen tilavuus | 26,20 × 10-6 m 3 · mol -1 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Höyrynpaine | 254 Pa on 838,85 ° C: ssa | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Äänen nopeus | 3810 m · s -1 - 20 ° C | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Massalämpö | 632 J · kg -1 · K -1 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Sähkönjohtavuus | 29,8 x 10 6 S · m -1 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Lämmönjohtokyky | 201 W · m- 1 · K -1 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Eri | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
N o CAS | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
N o ECHA | 100 028 344 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
N O EY | 231-179-5 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Varotoimenpiteet | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
SGH | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Vaara H261, P231, P232, P422, H261 : Veden kanssa kosketuksessa vapautuu syttyviä kaasuja P231 : Käsiteltävä inertin kaasun alla. P232 : Suojaa kosteudelta. P422 : Säilytä sisältö ... |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
WHMIS | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
B6, E, B6 : Syttyvä reaktiivinen materiaali vapauttaa syttyvää kaasua joutuessaan kosketuksiin veden kanssa: vety E : Syövyttävä materiaali muodostaa syövyttävän aineen joutuessaan kosketuksiin veden kanssa: kalsiumhydroksidi Paljastuminen 1,0% luokituskriteerien mukaisesti |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
NFPA 704 | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
1 3 2 W | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kuljetus | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
423 : kiinteä aine, joka reagoi veden kanssa vapauttaen helposti syttyviä kaasuja YK-numero : 1401 : kalsium Luokka: 4.3 Etiketti: 4.3 : Aineet, jotka veden kanssa kosketukseen joutuessaan kehittävät palavia kaasuja Pakkaus: Pakkaus ryhmä II : kohtalaisen vaarallisia aineita; |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
SI- ja STP- yksiköt, ellei toisin mainita. | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kalsium on alkuaine on järjestysluku 20 ja symboli Ca.
Se on melko kova harmaavalkoinen maa-alkalimetalli . Sitä ei ole luonnossa puhtaana ruumiina . Se on maankuoren viidenneksi yleisin alkuaine (yli 3%). Se on elintärkeää monille lajeille: luiden , hampaiden ja kuorien muodostuminen (se muodostaa 1-2% aikuisen ihmiskehon painosta ). Kalsiumilla on myös erittäin tärkeä rooli solufysiologiassa , vaikka se on tietyn annoksen ylittävä solumyrkky.
Kalkki oli jo valmis roomalaiset alkaen I st luvulla, mutta vasta 1808 , että kalsium löydettiin. Saatuaan selville, että Jöns Jacob Berzelius ja Magnus Martin Pontin (de) olivat valmistaneet kalsium-amalgaamin elektrolyysillä kalkkia elohopeassa , Humphry Davy pystyi eristämään epäpuhtaan metallin.
Kalsiumilla on 24 tunnettua isotooppia, joiden massanumerot vaihtelevat 34: stä 57: een, mutta ei tunnettuja ydin-isomeerejä . Viisi näistä isotoopeista on stabiileja, 40 Ca, 42 Ca, 43 Ca, 44 Ca ja 46 Ca (mutta 40 Ca: n ja 46 Ca: n uskotaan olevan erittäin pitkäikäisiä radioisotooppeja , mutta hajoamista ei ole vielä havaittu) ja radioisotooppi ( 48 Ca ): lla on niin pitkä puoliintumisaika (43 × 10 18 vuotta eli lähes 3 miljardia kertaa maailmankaikkeuden ikä ), että käytännön tapausten katsotaan olevan vakaita. Kalsium 40 edustaa 97% luonnollisesta kalsiumista.
Kalsium voidaan valmistaa elektrolyysin on kalsiumfluoridia , mutta tavallisimmin vähentäminen vakuumissa käyttäen kalkkia (CaO) ja jauhe alumiinia .
Se palaa kelta-punaisella liekillä; kuivalle ilmalle altistettuna se muodostaa valkoisen suojakerroksen oksidia ja nitridiä. Se reagoi kiivaasti veden kanssa, josta se syrjäyttää vetyä, ja muodostaa sitten kalsiumhydroksidia Ca (OH) 2.
Kaikissa tunnetuissa yhdisteissään kalsiumia on läsnä Ca2 + -kationin muodossa .
Kalsiumia voidaan yhdistää myös useiden muiden metallien kanssa. Pii -kalsiumiksi kutsuttu kalsium- piiseos on adjuvantti tiettyjen terästen valmistuksessa .
Kalsium on ylivoimaisesti runsain metallin alkuaine kehossa (1-2 painoprosenttia). Se on pääasiassa luissa , joihin se on olennainen osa. Se myötävaikuttaa jälkimmäisten sekä hampaiden muodostumiseen ja terveyden ylläpitoon. Mekanismit ionisoidun kalsiumin normaalin plasmakonsentraation ylläpitämiseksi ovat tarvittaessa luuston kustannuksella ja liian suuri kalsiumin saannin väheneminen sekä erittymisen lisääntyminen aiheuttavat riskin luustolle ja terveydelle. ( Aikuisten osteoporoosi , riisitautia lapsilla, kohonnut lyijymyrkytyksen , jne ).
Kalsium on myös olennainen rooli veren hyytymistä , ylläpito verenpaineen ja supistuminen lihaksia , mukaan lukien sydän, kautta sen merkitys hermo toimintoja. Se osallistuu monien entsymaattisten prosessien toimintaan.
Ihmisillä se on enemmän tai vähemmän biologisesti sekoittuva sen muodoista riippuen henkilön iästä ja hormonaalisesta tilasta, mutta myös ruoassa esiintyvien assimilaation estäjien tai promoottorien mukaan, kaksi tekijää, jotka ovat edelleen huonosti ymmärrettyjä ja joita tutkitaan. Ionisoitu tai kelatoitu kalsium (tietyissä tietyissä elintarvikkeissa luonnollisesti esiintyvissä peptideissä ) näyttää olevan biologisesti helpompaa.
Kalsium osallistuu luiden ja hampaiden muodostumiseen ; alijäämän siis vaikuttaa niihin ( osteoporoosi , kasvun ongelmia ). Sen puute voi aiheuttaa munuaiskivien ulkonäön (kalsium neutraloi oksalaatit ruoansulatuskanavassa) ja sen ylimäärä voi lisätä sydän- ja verisuoniriskiä.
Lisäksi se osallistuu solujen vaihtoon ja on siksi elintärkeää. Sen veritaso ( kalsiemia ) on erittäin säännelty, jotta vältetään kuolemaan johtavat kehon vaihtelut. Hormonit mukana tässä asetuksessa ovat lisäkilpirauhashormoni ja kalsitoniini , vaikka ”hormonaalista” rooli kalsitoniinin on keskusteltu, koska sen kasvu ei aiheuta mitään muutoksia fosfo-kalsiumin aineenvaihduntaan. Olisi oikeampi pitää lisäkilpirauhashormonia ja kalsitriolia ( D-vitamiinin johdannainen ) fosfo-kalsiummetabolian kahtena päähormonina. Katso myös kalsiumin aineenvaihdunta . Kalsiumia käytetään myös kehon pH: n säätelyyn, ja se vapautuu luista, kun happamoituvan tuotteen (proteiinit, maito jne.) Kulutus ja vähäinen kasvien kulutus aiheuttavat sisäisen ympäristön happamoitumista. alkalisoiva vaikutus.
Riski paksusuolen syövän näyttää alennetaan ruokavalio runsaasti kalsiumia. Suurin osa epidemiologisista tutkimuksista osoittaa, että ihmisillä, joiden ruokavalio sisältää eniten kalsiumia, on paksusuolen syöpä harvemmin . Yli 25 tieteellistä julkaisua osoittaa, että kalsium vähentää paksusuolen karsinogeneesiä jyrsijöissä. Lopuksi, kolme kontrolloiduissa kliinisissä tutkimuksissa osoittavat, että kun kalsiumkarbonaattia täydentää ( 1 kohteeseen 2 g / d ) vähentää polyyppien uusiutumisen mukaan 15-30% vapaaehtoisilla: näin ollen siltä, että kalsium estää peräsuolen syöpä..
Kalsium on myös mukana lihasten supistumisen kautta kalsiumionin Ca 2+ . Kalsium on tallennettu lihaksen vesisäiliöt ja on julkaistu hermoimpulssien aktivoida aktiini molekyylejä , jotka mahdollistavat lihasten supistumisen (ks myosyytti- ).
Kalsiumtasapaino määräytyy toisaalta kalsiumin saannin sekä toisaalta kalsiumin imeytymisen ja erittymisen välillä. Suhteellisen pienet vaihtelut kalsiumin imeytymisessä ja erittymisessä voivat kompensoida suuren saannin tai kompensoida alhaisen saannin.
Ravintokalsiumin tarve määräytyy siten olennaisesti tasapainon imeytymisen tehokkuuden ja erittymisnopeuden välillä - erittyminen suoliston ( ulosteiden ) ja munuaisten kautta (virtsa) kautta , irtoaminen , erittyminen, hiusten menetys ja kynsien menetys. Aikuisilla kalsiumin imeytymisnopeuden ruoansulatuskanavan kautta on vastattava kaikkia päivittäisiä menetyksiä luuston säilymisen varmistamiseksi. lapsilla ja nuorilla tarvitaan lisäpanos luuston kasvun tarpeiden kattamiseksi.
Aineenvaihdunta kalsiumin edellyttää huomattavaa vaihtelua yksilöiden välillä, kun otetaan huomioon sen imeytymistä ja kalsiumin erittymistä, syistä, jotka eivät ole vielä täysin tunneta, mutta sisältävät D-vitamiinia , The natriumin ja proteiinin saanti , ikä, vaihdevuodet naisilla. Katso joitain näistä tekijöistä alla .
ImeytyminenPienillä kalsiumin saantitasoilla kalsiumi imeytyy pääasiassa aktiivisella solunsiirrolla, kun taas suuremmilla saantitasoilla yhä suurempi osa kalsiumista imeytyy yksinkertaisen parasolujen diffuusion avulla. Imeytyminen vaihtelee siten päinvastoin kalsiumin saannin kanssa, vaihdellen 70 prosentista erittäin matalalle saannille noin 35 prosenttiin suurelle kalsiumin saannille.
Kun otetaan huomioon puristamattomat kalsiumhäviöt (uloste, virtsa, ihon kuivuminen, hiki), nettoabsorptioprosentti (saanti miinus häviöt) on negatiivinen alhaisilla saantitasoilla, tulee positiiviseksi saannin lisääntyessä, huipentuu noin 30%: n imeytymisellä päivittäisen saannin ollessa noin 400 mg , sitten alkaa taas laskea saannin ylittäessä tämän määrän.
ErittyminenKalsiumin imeytymätön osa löytyy pääasiassa ulosteesta, johon liittyy ruoansulatuskanavan mehuissa oleva imeytymätön osa kalsiumista .
Virtsan kautta erittyvä kalsiumin erittyminen on erittäin herkkä plasman kalsiumpitoisuuden muutoksille: tuskin havaittavat alle 2 mg kalsiumin vähennykset litraa veriplasmaa ovat riittävät aiheuttamaan kolmekymmentä kertaa vähemmän kalsiumin erittymistä virtsaan. Tämä erittäin herkkä munuaisvaste kalsiumin puutteelle yhdistyy käänteiseen suhteeseen kalsiumin saannin ja imeytymisnopeuden välillä stabiloidakseen ionisoidun kalsiumin plasmakonsentraation (yhdenmukainen sen fysiologisen merkityksen kanssa) ja säilyttää tasapainon syötteiden ja kalsiumhäviöiden välillä. Virtsassa on kuitenkin puristamaton kalsiumin menetys, joka on suolan ja proteiinin kulutuksen suhteen kehittyneissä maissa noin 140 mg / vrk .
Virtsan ja ulosteen kalsiumhäviöiden lisäksi on tappioita hilseilyn, hiustenlähtöön ja kynsiin. Nämä tunnoton tappioita, vaikeasti mitattavia, olisi luokkaa 40 ja 60 mg päivässä ja eivät vaihtele tasoa kalsiumin saanti ruokavaliosta.
Ravintotekijät, jotka vaikuttavat kalsiumvaatimuksiinNämä ovat pääasiassa natriumia ja eläinproteiineja (jotka molemmat lisäävät virtsan kalsiumin menetystä) ja D-vitamiinia johtuen sen roolista homeostaasissa ja kalsiumin imeytymisessä.
Lyhyesti sanottuna virtsan kalsiumin menetykseen vaikuttavilla ruokavaliotekijöillä on merkittävä vaikutus kalsiumtasapainoon ja niillä voi olla jopa suurempi merkitys kuin niillä, jotka vaikuttavat suolen kalsiumin saatavuuteen suolistossa; virtsan kalsiumhäviö on suurempi ruokavaliossa, joka sisältää runsaasti eläinproteiineja, sulfaatteja , natriumia, kahvia, teetä ja alkoholia, kuin ruokavalioissa, jotka sisältävät pienempiä määriä.
D-vitamiini NatriumVirtsan kalsium (kalsiuria) liittyy natriumiin (natriuria) ja natriumin anto lisää kalsiumin erittymistä virtsaan, mahdollisesti siksi, että natrium kilpailee kalsiumin kanssa imeytymisestä munuaisputkissa . Suolarajoitukset vähentävät kalsiuriaa, mikä johtaa ravintokalsiumin tarpeeseen, ja päinvastoin ruokavalion suolankulutus lisää näitä vaatimuksia. Jos se on kuitenkin vaikea päätellä ravitsemussuositusten globaalilla tasolla puutteen vuoksi tietojen monille maille nykyiset tutkimukset osoittavat, että jokaista saanti kaksi grammaa ravinnon suolaa johtaa kalsiumin erittymistä virtsaan ja 30 ja 40 mg keskimäärin .
Proteiini1960-luvulta lähtien on ollut tiedossa, että proteiinin - ja erityisesti eläinproteiinin - saanti ruokavaliosta lisää kalsiumin erittymistä virtsaan. Tämä on yhdenmukaista muualla tehdyn havainnon kanssa, jonka mukaan lonkkamurtumien esiintyvyys liittyy eläinproteiinin saantiin. Japanin väestössä on havaittu, että kalsiumin erittyminen korreloi merkittävästi positiivisesti eläinproteiinin saannin kanssa ruokavalion kautta, mutta ei kasviproteiinin kanssa. Päinvastoin, eläinproteiinien saannin vähentäminen vähentää virtsan kalsiumhäviöitä.
Mekanismia, jolla eläinproteiini vaikuttaa kalsiumin erittymiseen, ei tunneta täysin. Nostamalla glomerulussuodatusnopeus vastauksena proteiinin saanti on ehdotettu, mutta ei näytä olevan mahdollisuutta, että nykyisen tietämyksen, selittää tämä havainto omasta. Mekanismi pidetään tärkeimpinä Useimmissa tutkimuksissa on vaikutus hapon kuorman elintarvikkeisiin sisältyvien eläinperäisten (johtuen erityisesti rikkipitoista aminohaposta suurempia määriä eläinproteiinia, ja konsentraatio oli suurempi. Korkea fosfaatti-ioneissa) johtuen siitä, että happovaraus kompensoidaan pitkällä aikavälillä muun muassa H + -ionien sitoutumisella luiden fosfokalkaalisen aineenvaihdunnan vapauttamilla happofosfaateilla, mikä johtaa kalsiumin vapautumiseen yhdessä karbonaatti luinen. Kompleksointi munuaistiehyeissä kalsiumin, että sulfaatti ja fosfaatti -ioneja vapautuu aineenvaihduntaa proteiinien myös olla rooli. Virtsan kalsiumpitoisuudet liittyvät merkittävästi virtsan fosfaattipitoisuuksiin, ja suurin osa länsimaista ruokavaliota noudattavien ihmisten virtsassa olevasta fosforista tulee nautittuista eläinperäisistä elintarvikkeista . Tämä havaitaan myös virtsasulfaatilla, vaikka vaikutus ei todennäköisesti ole yhtä tärkeä kuin fosfaatti-ionien.
Joka tapauksessa tieteellisen kirjallisuuden lukemisesta ei voida vielä tehdä lopullista johtopäätöstä, joka selittäisi eläinperäisen proteiinin saannin, kalsuriurian lisääntymisen ja murtumien esiintyvyyden välisen positiivisen korrelaation. Lisäksi monet kirjoittajat korostavat lisätutkimusten tarvetta vuosikymmenien tutkimuksesta huolimatta.
Ruokavalion runsaasti kasvituotteitaTutkimukset ovat osoittaneet, että virtsan kalsiumhäviöt ovat pienemmät emäksisissä ruokavalioissa, joissa on runsaasti vihanneksia ja hedelmiä tai bikarbonaatteja .
Vaikka joissakin tutkimuksissa uskotaan, että soijatuotteilla on korkea fytaattitaso, joka voi vähentää kalsiumin imeytymistä, muissa tutkimuksissa ei ole löydetty kliinistä eroa riippuen siitä, sisältyykö ruokavalioon maitoa, lehmää vai soijaa.
Fytaattia läsnä kirjekuoren monet viljan ja pähkinöitä, siemeniä, joitakin vihanneksia, voivat muodostaa kalsiumsuolat liukenemattomia , että ruoansulatuskanavassa .
Oksalaatit (joka löytyy esimerkiksi pinaatti , raparperi , pähkinät , suolaheinä ) yli voi sakka kalsiumin suolessa ; siis, jos on osoitettu, että vihreissä vihanneksissa, joissa on vähän oksalaatteja (esimerkiksi kaali tai parsakaali ) , kalsiumin hyötyosuus on suurempi kuin lehmänmaidossa, päinvastoin pinaatissa tai vesikrassi imeytyy vähemmän.
Vaikka näillä tekijöillä on yleensä vähäinen merkitys ruokavaliossa, niiden merkitys tiukassa vegaanisessa ruokavaliossa voisi tasapainottaa alhaisen virtsan kalsiumin erittymisen myönteiset vaikutukset matalan eläinproteiinin saannin vuoksi.
Tanniinit (kaltaisissa tee ), voivat myös muodostaa komplekseja vähentää kalsiumin imeytymistä.
Eläinten maitoLaktoosi maitoa, erikseen, edistää kalsiumin imeytymistä; sen vaikutusta kuitenkin tasapainottaa myös maitoon sisältyvien eläinproteiinien vaikutus. Lopuksi maidon laktoosi ei juurikaan paranna kalsiumin imeytymistä, eikä yksikään tutkimus ole osoittanut, että maidossa oleva kalsium imeytyy tehokkaammin kuin mikään kalsiumsuola. Maidosta imeytyvän kalsiumin osuus on harvoin yli 40%.
KivennäisvesiKivennäisvesien kalsiumin , bikarbonaatin tai sulfaatin muodossa , ei ole osoitettu imeytyvän paremmin kuin muut kalsiumin lähteet.
Suositellut saannitFAO: n ravitsemussuositukset perustuvat kalsiumin saannin sekä kalsiumin imeytymisen ja erittymisen välisiin suhteisiin, jotka määritetään olemassa olevien tutkimusten analyysillä. Tasapaino saavutetaan FAO: n mukaan päivittäisellä 520 mg: n annoksella, ottaen huomioon puristamattomat ulostehäviöt, jotka nousevat 840 mg: iin ottaen huomioon virtsahäviöt ja desquamationiin liittyvät menetykset, ja 1100 mg: iin, kun vaihdevuodet liittyvät tappiot sisältyvät.
Eläinproteiinin saannin huomioon ottaminen ruokavaliossa vaikuttaa merkittävästi ravitsemukselliseen kalsiumtarpeeseen, ja nämä kaksi korreloivat positiivisesti. Se auttaa myös tuomaan suositellut kalsiuminotot todelliseen kalsiumin saantiin, jota havaitaan suuressa osassa maailman populaatioita. Natriumin osalta, jos ruokavalion suolan saantia vähennettäisiin, kalsiumin tarve voisi laskea niin alhaiselle tasolle kuin 450 mg / vrk. D-vitamiinipitoisuuksien parempi huomio (riittävä altistuminen auringolle tai riittävä saanti) voi vähentää ravintokalsiumin tarvetta.
Suositeltu ravinnontarpeestaan on vihdoin 900 mg päivässä aikuisille, jotka kuluttavat länsimaisessa ruokavaliossa . WHO: n tutkimus osoittaa, että ANC: t vaihtelevat huomattavasti kehittyneiden maiden välillä. Samanaikaisesti suositeltu päiväannos on 800 mg päivässä (aikuiselle naiselle).
Mukaan WHO ja FAO, paljon alhaisempi kalsiumin tarpeesta (500 mg / vrk ) havaitaan ihmisiä paljon kasvisruokavaliota , jotka ovat riittävästi auringonvaloa (D-vitamiinia) ja jotka käyttävät ei-istumista. Todellakin, nauttiminen rikki aminohappojen (kuten metioniini ) suuria määriä lisäisi menetys kalsiumin virtsaan. Näitä rikkiä sisältäviä aminohappoja esiintyy suurina määrinä lihassa, kaloissa, munissa ja leikkeleissä.
Kalsiumin ylimäärän seurauksetRuotsissa tehdyssä väestöryhmän tutkimuksessa havaittiin korkeampi kuolleisuus naisilla, jotka nauttivat yli 1400 mg kalsiumia päivässä, etenkin lisämuodossa. Lisäksi useat tutkimukset osoittavat korrelaation suuren kalsiumin saannin ja eturauhassyövän suuren esiintyvyyden välillä.
Kalsiumia on läsnä monissa elintarvikkeissa, joita syödään yleisesti.
Maitotuotteet ovat tällä hetkellä tärkein ravinnon kalsiumia (yli kaksi kolmasosaa ruoasta) länsimaissa. Kalsiumia on siellä muodossa, joka sallii suolistossa imeytyä noin 30%, mutta lisää kalsiumin erittymistä virtsaan. Tuotteet, joissa on paljon kalsiumia ja fosforia, aiheuttavat tilapäistä hyperkalsemiaa ja hyperfosfatemiaa, mikä estää D-vitamiinin synteesiä .
Muut elintarvikkeet sisältävät kalsiumia: vesijohtovesi , mantelit , pistaasipähkinät , taatelit , persilja , viikunat , vesikrassi , kaakao , voikukka , appelsiinit , kuivatut pavut, munankeltuainen , seesaminsiemenet ( tahini ), unikonsiemenet , parsakaali , kaali , pinaatti (vihreät lehtivihannekset) yleensä), tietyt kalat ...
Useimpien lähteiden mukaan noin 30% maidon kalsiumista imeytyy.
Todellisen hyötyosuuden arvioimiseksi on myös otettava huomioon ruokavalion tekijät, jotka vaikuttavat absorboituneen kalsiumin virtsahäviöön. Täten samanaikainen fosforin imeytyminen vähentää kalsiumin erittymistä virtsaan. Päinvastoin ruokavalion "happamaiset" komponentit, kuten sulfaatit (erityisesti sulfaatissa olevissa kalsiummineraalivedissä), lisäävät kalsiuriaa (kalsiumin poistuminen virtsasta).
Lopuksi luukudokseen imeytyvän kalsiumin kiinnittyminen (estäen osteoporoosia ) riippuu monista muista tekijöistä, erityisesti hormonaalisista (katso yllä).
Kalsiumin imeytyminen tablettien muodossa mahdollistaa sen päivittäisen saannin lisäämisen, ellei se ole optimaalista. Se liittyy joskus D-vitamiinin ottamiseen . Kalsiumlisäyksen hyötyä muulle kuin aliravittavalle henkilölle ei ole kuitenkaan osoitettu: luun mineraalitiheys kasvaa vain vähän, vaikka kalsium liittyy D-vitamiinin saantiin eikä edene enää vuoden kuluttua. Lisäksi murtumariski ei vähene . Huomattavin sivuvaikutus on edelleen ummetus. Maito-alkali-oireyhtymä , modernissa muodossaan, johtuu pääasiassa kulutuksen kalsiumkarbonaatti: tämä on kolmas syy hyperkalsemian ja toinen johtava syy vaikea hyperkalsemia. Tämä lisäys voi liittyä lisääntyneeseen sydän- ja verisuonitautien riskiin , vaikka tästä tosiasiasta keskustellaankin.
Mutta osteoporoosilääkkeitä käytetään myös sellaisten sairauksien hoitoon kuin anoreksia tai bulimia, jotta saadaan aikaan tasapainotettujen ravintoaineiden puute elimistössä näiden puutteesta johtuen tämän aiheuttamista ongelmista.
Naisten läpi vaihdevuodet ja vanhukset , The suositeltavasta päiväannoksesta kalsiumia on 1200 ja 1500 mg .
Kalsiumia tuottaa kalkin aluminotermia eli hapetus-pelkistysreaktio, jossa kalkki - kalsiumoksidi CaO - pelkistetään alumiinilla uuneissa, joissa hiili on vakiintunut.
Yksinkertaistetulla tavalla:
Kalkin ja alumiinijauheen seoksesta muodostetut pelletit viedään uuniin. Uuni lämmitetään sähköisesti tai fossiilisilla polttoaineilla. Reaktion aikana muodostunut kalsium vapautuu höyryn muodossa ja lauhdutin sijoitetaan (imupiiriin, joka muodostaa tyhjiön uuniin), jonne se kerrostuu. Reaktion jäännös on kalsiumaluminaatti ( alumiinioksidin ja kalkin yhdistelmä ).
Niitä on paljon ja joskus vanhoja. Esihistoriasta lähtien kalsiumia (jota on saatu liidusta ja joka on muunnettu kalsinoimalla , hydratoimalla, sintraamalla , hiilihapottamalla tai mikronisoimalla jne.) On ollut läsnä laastissa , sementeissä , pinnoitteissa , pigmenteissä , sulatusaineissa , mineraalitäyteaineissa, mukaan lukien reologisina korjaamoina, joita käytetään monissa maalit, musteet, muovipolymeerit ja kumi jne. (Ja magnesiumin) kalsiumkarbonaatteja (lasimurska) käytetään lasiteollisuudessa , keramiikassa ja valuraudan tuotannossa . Sokeri on puhdistettu sokeri alan avulla kalsiumoksidi ja kalsiumhydroksidi . Paperiteollisuudessa käytöt kalsiumstearaattia päällysteenä, jolloin saatiin sileä ulkonäkö pintaan kiiltävien papereiden. Kalsiumhydroksidi on reagenssi, jota käytetään gelatiinin teolliseen valmistamiseen .
Viime aikoina kalsiumin tai kalsiumpohjaisten molekyylien on osoitettu olevan hyvä korvike:
Ranska on vuonna 2014 kalsiumin nettotuoja Ranskan tullin mukaan. Keskimääräinen tuontihinta tonnilta oli 3700 euroa.
1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 | 15 | 16 | 17 | 18 | ||||||||||||||||
1 | H | Hei | |||||||||||||||||||||||||||||||
2 | Li | Olla | B | VS | EI | O | F | Syntynyt | |||||||||||||||||||||||||
3 | N / A | Mg | Al | Joo | P | S | Cl | Ar | |||||||||||||||||||||||||
4 | K | Se | Sc | Ti | V | Kr | Mn | Fe | Co | Tai | Cu | Zn | Ga | Ge | Ässä | Se | Br | Kr | |||||||||||||||
5 | Rb | Sr | Y | Zr | Huom | Mo | Tc | Ru | Rh | Pd | Ag | CD | Sisään | Sn | Sb | Sinä | Minä | Xe | |||||||||||||||
6 | Cs | Ba | Tämä | PR | Nd | Pm | Sm | Oli | Gd | Tb | Dy | Ho | Er | Tm | Yb | Lukea | Hf | Sinun | W | Re | Luu | Ir | Pt | Klo | Hg | Tl | Pb | Bi | Po | Klo | Rn | ||
7 | Fr | Ra | Ac | Th | Pa | U | Np | Voisi | Olen | Cm | Bk | Vrt | On | Fm | Md | Ei | Lr | Rf | Db | Sg | Bh | Hs | Mt | Ds | Rg | Cn | Nh | Fl | Mc | Lv | Ts | Og | |
8 | 119 | 120 | * | ||||||||||||||||||||||||||||||
* | 121 | 122 | 123 | 124 | 125 | 126 | 127 | 128 | 129 | 130 | 131 | 132 | 133 | 134 | 135 | 136 | 137 | 138 | 139 | 140 | 141 | 142 |
alkali Metals |
Alkalinen maa |
Lantanidit |
siirtyminen metallit |
Huono metalli |
Metalli- aukot |
Ei- metallit |
halogeeni geenit |
Noble kaasujen |
Kohteet luokittelemattomat |
Aktinidit | |||||||||
Superaktinidit |