Kaarle VII (Pyhän Rooman keisari)

Kaarle VII
Piirustus.
Keisari Kaarle VII: n (1766) postuuminen muotokuva .
Otsikko
Pyhän imperiumin keisari ja "  roomalaisten kuningas  "
24. tammikuuta 1742 - 20. tammikuuta 1745
( 2 vuotta, 11 kuukautta ja 27 päivää )
Kruunajaiset 12. helmikuuta 1742, Frankfurt am Mainissa
Vaalit 24. tammikuuta 1742
Edeltäjä Kaarle VI
Seuraaja François I st
Baijerin vaaliruhtinas
26. helmikuuta 1726 - 20. tammikuuta 1745
( 18 vuotta, 10 kuukautta ja 25 päivää )
Edeltäjä Maximilian II Emmanuel
Seuraaja Maximilian III Joseph
Elämäkerta
Dynastia Wittelsbachin talo
Syntymänimi Karl Albert von Bayern
Syntymäaika 6. elokuuta 1697
Syntymäpaikka Brysselin Pyhä Imperiumi Espanja Espanja

 
Kuolinpäivämäärä 20. tammikuuta 1745
Kuoleman paikka Baijerin Münchenin Pyhän Imperiumin äänestäjät
Isä Maximilian-Emmanuel Baijerista
Äiti Therese Sobieska
Puoliso Marie-Amélie Itävallasta
Lapset Katso kohta
Kaarle VII (Pyhän Rooman keisari)
Pyhän imperiumin
hallitsijat Baijerin suvereenit

Baijerilainen Charles Albert , joka tunnetaan nimellä Kaarle VII , syntynyt6. elokuuta 1697in Bryssel in Brabant ( Espanjan Alankomaat ) ja kuoli20. tammikuuta 1745vuonna Münchenissä vuonna Baijerissa , on ruhtinas wittelsbach , poika elector Maximilian-Emmanuel Baijerin ja Thérèse Sobieska , tytär Puolan kuningas Johannes III Sobieski . Hän peri Baijerin vuonna 1726  ; keisari Kaarle VI : n kuoleman jälkeen vuonna 1740 hän vaati perinnöllisiä Habsburgin alueita avioliitonsa peitossa avioliiton kanssa Itävallan arkkiherttuatar Maria Amalian , keisari Joseph I st .

Aikana Itävallan Perimyssota , hänet tunnustettiin Böömin kuninkaaksi lyhyen ajan välillä 1741 ja 1743 . Vuonna 1742 hän onnistui saamaan itselleen valittiin keisari ja Pyhän Rooman valtakunta - ensimmäinen Wittelsbach koska hallituskauden hänen esi Louis IV vuonna XIV : nnen  vuosisadan . Hän ei kuitenkaan onnistunut asettamaan itsensä kestävästi itävaltalaista Marie-Thérèseä , Kaarle VI: n tytärtä vastaan ja jonka aviomies François I st Etienne seurasi häntä valtaistuimella vuonna 1745 .

Elämäkerta

Lapsuus ja koulutus

Charles syntyi Brysselissä, missä hänen isänsä Baijerin vaaliruhtinas Maximilien-Emmanuel oli asunut Espanjan Alankomaiden kuvernöörinä vuodesta 1692 . Perhe palasi Münchenissä aikana sodan Espanjan Succession  ; Höchstädtin tappion jälkeen vuonna 1704 hänen vanhempansa asuivat erillään - hänen isänsä oli luvannut uskollisuuden Ranskalle , mahdollisesti huhun takia, joka syytti Wieniä Charlesin velipojan, Joseph-Ferdinandin , myrkyttämisestä , jonka Espanjan Kaarle II valitsi seuraajaksi. Hänen äitinsä Thérèse-Cunégonde Sobieska toimii Baijerin valtionhoitajana; kuitenkinToukokuu 1705, myös hänen täytyi paeta maanpakoon. Jälkeen taistelun Ramillies , toimitetaan23. toukokuuta 1706, Maximilien-Emmanuel jäi eläkkeelle Compiègneen .

Charles ja hänen veljensä asuivat sitten vankeudessa Itävallan maissa . Ohjeiden mukaisesti keisari Joosef I er , he ovat saaneet koulutuksensa jesuiitat vuonna Klagenfurt ja Graz . Nuori prinssi liittyy vain perheeseensäHuhtikuu 1715. Hänen Grand Tour , hän vieraili Italia alkaen3. joulukuuta 1715 klo 24. elokuuta 1716. Vuonna 1717 hän liittyi Itävallan armeijoihin Veneto-Itävalta-Ottomaanien sodan kampanjoissa ja palveli Baijerin apujärjestöissä. Oleskelun aikana hovissa Habsburg , hän tapasi tulevan vaimonsa Maria Amalia Itävallan , nuorin tytär Joseph I st . Avioliittoa vietetään5. lokakuuta 1722 ; vaikka Wittelsbachit ovat virallisesti luopuneet kaikista valtaistuimista, tämä avioliittoyhdistys antaa perinnölliset näkymät Habsburgin maissa.

Imperiumin kohtalo

Vuonna 1725 hän oli läsnä Fontainebleaussa Louis XV: n ja Marie Leszczynskan häät .

Pyhän imperiumin keisari Kaarle VI: n kuoleman jälkeen vuonna 1740 ja käytännön seuraamuksesta huolimatta hän kieltäytyi tunnustamasta Kaarle VI: n tytär Marie-Thérèsiä Itävallan valtioiden perilliseksi ja väitti olevansa oikeutettu kruunuun tahtoa keisari Ferdinand I er . Hän sai tukea Ranskassa , ja Louis XV: n joukkojen  tukemana kruunajaisten kuin Itävallan arkkiherttua vuonna Linz , Böömin kuninkaaksi vuonna Prahassa , ja lopulta keisari Frankfurtissa vuonna 1742 . Mutta onni ei ole kauan hylätä häntä: hän menettää kaikki valloituksensa lyhyessä ajassa ja jopa karkotetaan perinnöllisistä tiloistaan. Kuitenkin vuonna 1744 , Preussin kuningas Frederick II, joka oli toiminut Böömissä keisarillisen armeijan miehityksenä, Charles käytti tilaisuutta palauttaa äänestäjät ja palasi lopulta Müncheniin . Hän kuoli siellä vuonna 1745 ja on haudattu Münchenin teatterikirkkoon . Hänen sydämensä lepää Altöttingin Neitsyt Marian pyhäkössä .

Hänen poikansa ja seuraajansa , varovainen Maximilien-Joseph , ei väitä keisarillista maksua tai Itävallan omaisuutta. Habsburgien omaisuuden periminen tapahtuu lopulta Kaarle VI: n määräysten mukaisesti Marie-Thérèsen hyväksi .

Syntyperä

Kaarle VII : n esi-isät Pyhän Rooman valtakunnasta
                                       
  32. Albert V Baijerista
 
         
  16. William V Baijerista  
 
               
  33. Itävallan Anne
 
         
  8. Maximilian I st Baijerista  
 
                     
  34. François I St Lorraine
 
         
  17. Renée Lorrainen  
 
               
  35. Christine Tanskasta
 
         
  4. Ferdinand-Marie Baijerista  
 
                           
  36. Charles  I st steiermarkilaisia
 
         
  18. Ferdinand II Pyhän Rooman valtakunnasta  
 
               
  37. Marie-Anne Baijerista
 
         
  9. Marie-Anne Itävallasta  
 
                     
  38. William V Baijerista
 
         
  19. Marie-Anne Baijerista  
 
               
  39. Lorrainen Renée
 
         
  2. Maximilian-Emmanuel Baijerista  
 
                                 
  40. Emmanuel-Philibert
 
         
  20. Charles Emmanuel I st Savoijin  
 
               
  41. Ranskan Marguerite
 
         
  10. Victor Amadeus I st Savoijin  
 
                     
  42. Philip II , Espanja
 
         
  21. Catherine-Michelle Espanjasta  
 
               
  43. Elisabeth Ranskasta
 
         
  5. Henriette-Adélaïde de Savoie  
 
                           
  44. Antoine de Bourbon
 
         
  22. Henrik IV Ranskasta  
 
               
  45. Joan III Navarrasta
 
         
  11. Christine Ranskasta  
 
                     
  46. Francis I st Medici
 
         
  23. Marie de Medici  
 
               
  47. Joan Itävallasta
 
         
  1. Kaarle VII Pyhästä imperiumista  
 
                                       
  48. Jan Sobieski  (pl)
 
         
  24. Marek Sobieski  (vuonna)  
 
               
  49. Katarzyna Gdeszyńska
 
         
  12. Jakub Sobieski  (en)  
 
                     
  50. Jakub Snopkowski
 
         
  25. Jadwiga Snopkowska  (en)  
 
               
  51. Anna Herburt
 
         
  6. Johannes III Sobieski  
 
                           
  52. Stanisław Daniłowicz
 
         
  26. Jan Daniłowicz  (pl)  
 
               
  53. Katarzyna Tarlo
 
         
  13. Zofia Teofillia Daniłowicz  (en)  
 
                     
  54. Stanisław Żółkiewski
 
         
  27. Zofia Żółkiewska  (pl)  
 
               
  55. Regina Herburt
 
         
  3. Thérèse Sobieska  
 
                                 
  56. Charles de La Grange d'Arquian de Montigny
 
         
  28. Antoine de La Grange d'Arquien  
 
               
  57. Louise de Rochechouart de Boiteaux
 
         
  14. Henri de La Grange d'Arquien  
 
                     
  58. Louis d'Ancienville de Révillon
 
         
  29. Anne d'Ancienville  
 
               
  59. Françoise de La Platière d'Epoisses
 
         
  7. Marie de La Grange d'Arquien  
 
                           
  60. Jean de La Châtre de Bruillebault
 
         
  30. Baptiste de La Châtre de Bruillebault  
 
               
  61. Madeleine de Cluys
 
         
  15. Françoise de La Châtre  
 
                     
  62. Bonaventure Lamy de Chasteauguillon
 
         
  31. Gabrielle Lamy  
 
               
  63. Louise de La Marche
 
         
 

Unioni ja jälkipolvet

5. lokakuuta 1722, Kaarle VII meni naimisiin Itävallan arkkiherttuatar Maria Amalian ( 1701 - 1756 ) kanssa, joka oli keisari Joseph I st: n ja Brunswick-Lüneburgin Wilhelmina Amalian tytär :

Huomautuksia ja viitteitä

  1. Fritz Wagner , ”  Karl VII .  » , Deutsche Biographie (käytetty 12. tammikuuta 2020 )

Ulkoiset linkit