Syntymä |
19. heinäkuuta 1931 Riika , Latvia |
---|---|
Kansalaisuus | Latvialainen |
Kuolema |
9. helmikuuta 1996 Riika , Latvia |
Ammatti | johtaja |
Merkittäviä elokuvia |
Nāves ēnā (1971) Pūt, vējiņi! (1978) Sprīdītis (1985) |
Gunārs Piesis , syntynyt19. heinäkuuta 1931 Riiassa ja kuoli 9. helmikuuta 1996myös Riiassa , Latviassa , on latvialainen ohjaaja ja käsikirjoittaja .
Piesis opiskeli National Institute of Cinematography vuonna Moskovassa josta hän valmistui vuonna 1962. Takaisin maansa hän työskenteli Riikan elokuvastudio . Hänen ensimmäistä elokuvaansa Kārkli pelēkie zied (1961) kritisoidaan ankarasti, minkä jälkeen elokuvantekijä haluaa siirtyä dokumenttielokuvaan. Yksi tämän ajan merkittävimmistä teoksista on Sviatoslav Richterin (1966) elämäkerta . Hän ampui myös televisioviestintäsarjan Māksla jaksot .
Piesis yritti kättään fiktio uudelleen vasta vuonna 1971, ja varjossa Death (in Latvia : Naves Ena ), mukaelma novelliin rūdolfs blaumanis josta tuli suuri klassikko Latvian elokuva sisältyvät Cultural Canon. Latvian . Hän jatkoi, vuonna 1973, jossa mukauttaminen Rainis' työn Soufflez, les tuuletusaukot soufflez! ( Pūt, vējiņi! ) Tätä varten hän kirjoitti käsikirjoituksen myös runoilija Imants Ziedoniksen kanssa . Ammunta keskeytyi lukuisista konflikteista, erityisesti kahden käsikirjoittajan välillä Rainiksen ajatusten tulkinnan vuoksi. Lopulta elokuva menestyi hyvin ja sai vuonna 1974 kansallisen elokuvafestivaalin palkinnon. Vuonna 1979 Piesis toisti menestyksen dramaattisella fiktiolla Ton fils ( Tavs dēls 1979), joka on tarkoitettu nuorille yleisöille. Yksi hänen viimeisistä erityisen menestyksekkäistä elokuvistaan, Sprīdītis (1985), Anna Brigaderen tarinan perusteella , palkittiin Tallinnan lasten elokuvafestivaaleilla ja Tbilisissä järjestetyllä kansallisella elokuvajuhlilla vuonna 1987 sekä nuorten yleisöjen elokuvajuhlilla Buenos Aires vuonna 1988.
Kuollut 9. helmikuuta 1996, Gunārs Piesis on haudattu Riian Rainiksen hautausmaalle .
Vuosi | Otsikko | Ystävällinen | panos |
---|---|---|---|
1961 | Kārkli pelēkie zied | kaunokirjallisuus | johtaja |
1963 | Nekur vairs nav jāiet | musiikkielokuva, lyhytelokuva | johtaja |
1964 | Pakāpeniska meža ciršana | dokumentti | johtaja |
1965 | Zemes atmiņa | dokumentti | käsikirjoittaja, ohjaaja |
1966 | Svjatoslavs Rihters | dokumentti | käsikirjoittaja, ohjaaja |
1967 | Jaunatne a mūzika | dokumentti | käsikirjoittaja, ohjaaja |
1969 | Ceturtie kansainväliskie studentu ... | dokumentti | käsikirjoittaja, ohjaaja |
1969 | Rīgas parki | dokumentti | käsikirjoittaja, ohjaaja |
1971 | Kuoleman varjossa | kaunokirjallisuus | johtaja |
1973 | Pūt, vējiņi | kaunokirjallisuus | käsikirjoittaja, ohjaaja |
1978 | Tavs dēls | kaunokirjallisuus | johtaja |
1978 | Vīru spēles brīvā dabā | kaunokirjallisuus | toinen johtaja |
yhdeksäntoista kahdeksankymmentäyksi | Laikmetu griežos | kaunokirjallisuus | käsikirjoittaja, ohjaaja |
yhdeksäntoista kahdeksankymmentäyksi | Atcerēties vai aizmirst | kaunokirjallisuus | johtaja |
yhdeksäntoista kahdeksankymmentäyksi | Spēle | kaunokirjallisuus | toinen johtaja |
1985 | Sprīdītis | kaunokirjallisuus | käsikirjoittaja, ohjaaja |
1990 | Maija a Paija | kaunokirjallisuus | johtaja |
1995 | Māksla nro 1 | dokumentti | johtaja |