Päijänne | ||||
Ilmakuva Samulinniemestä Jyväskylään. | ||||
Hallinto | ||||
---|---|---|---|---|
Maa | Suomi | |||
Alajako | Asikkala , Kuhmoinen , Muurame , Padasjoki , Sysmä , Jämsä , Jyväskylä , Toivakka ja Sysmä | |||
Alajako | Länsi Suomi | |||
Maantiede | ||||
Yhteystiedot | 61 ° 35 ′ 00 ″ pohjoista, 25 ° 30 ′ 00 ″ itään | |||
Tyyppi | luonnollinen | |||
Alkuperä | hyinen järvi | |||
Alue | 1082,8851 km 2 |
|||
Pituus | 119 km | |||
Kehä | 2789,15 km | |||
Korkeus | 78,39 m | |||
Syvyys Suurin keskiarvo |
95,3 m 16,2 m |
|||
Äänenvoimakkuus | 18,1 km 3 | |||
Hydrografia | ||||
Vedenjakaja | 26480 km 2 | |||
Ruoka | Jämsänjoki , Vaajavirta ( d ) , Muuramenjoki ( d ) , Äijälänsalmi ( d ) , Tainionvirta ja Vääksyn kanava | |||
Lähettiläs (t) | Kymijoki | |||
Säilytysaika | 2,7 vuotta | |||
Hän on | ||||
Saarten lukumäärä | 1,886 | |||
Maantieteellinen sijainti kartalla: Keski-Suomi
| ||||
Järvi Päijänne on Suomen järvi sijaitsee alueella sekä Keski-Suomessa ja alueen Päijät-Häme on Suomen .
Päijänne-järvi on pinta-alaltaan 1 080,63 km 2 , ja se on toiseksi suurin järvi Suomessa ja kahdeksas Euroopassa . Se on suunnattu pohjoisesta etelään, hyvin pitkänomainen ( suurin pituudeltaan 119 km ), joka ulottuu pohjoisesta Jyväskylästä etelään Lahden lähelle . Kokosta huolimatta sen syvyys ei yleensä ole kovin tärkeä (keskimäärin 16,2 metriä) lukuun ottamatta rajoitettua aluetta järven pohjoispuolella, korkeintaan 95,3 metriä, mikä tekee siitä Suomen syvimmän järven. Se tyhjenee Kymijoen kautta, joka ylittää rikkomuksen Salpausselällä .
Historiallisesti se on jo pitkään ollut merkittävä tietoliikennereitti Keski-Suomessa, ja kanavat yhdistävät sen viereisiin järviin. Järven ympäristö ei ole kovin teollistunut. Erittäin hyvälaatuinen vesi pumpataan ja kuljetetaan valtavan maanalaisen tunnelin, Päijänteen vesijohdon , läpi Helsingin alueen makean veden tarpeisiin .
Se rajoittuu Asikkalan , Jyväskylän , Jyväskylän maalaiskunnan , Korpilahden , Kuhmoisten , Leivonmäen , Luhankan , Jämsän , Muuramen , Padasjoen , Toivakan ja Sysmän kuntiin .
Muutama pieni saari järven eteläosassa muodostaa Päijänteen kansallispuiston .
Suomen ympäristökeskus jakaa Päijänteen alue, 3 järvialtaiden: Asikkalanselkä alue (koodi 14.21), Päijänteen alue (14,22) ja Ristiselkä alue (14,23).
Päijänteen järven eteläosassa on Päijänteen kansallispuisto , jota levitetään Padasjoen, Asikkalan ja Sysmän kunnissa. Kansallispuiston keskeinen alue on Kelvenne- saari , joka on etelästä pohjoiseen suuntautunut eskerä , joka on kahdeksan kilometriä pitkä ja 50-800 metriä leveä.
Kelvennen suojaiset lahdet ovat suosittuja purjehduskohteita. Päijänne on vapaa-ajankohde erityisesti veneilyyn, melontaan ja purjehdukseen . 119 km järvi on yhdistetty kanavilla Keitele- järvelle, Vesijärvelle ja Ruotsalaiselle.
Veneille avoinna olevan vesiväylän pituus on 380 km . Päijänteen saaret ovat suosittuja veneilijöiden keskuudessa, ja monilla saarilla on satamapalveluja.
Kesällä matkustajaliikenne Lahden ja Jyväskylän välillä on erittäin suosittua.
Sukunimi | Rakennettu | Matkustajat | Pituus | Leveys | Nopeus (solmuina) |
Lähtösatama |
---|---|---|---|---|---|---|
M / S Aino | 1922 | 90 | 17,20 m | 4,10 m | 11 | Lahti |
M / S Elbatar | 1984 | 90 | 16,08 m | 4,78 m | 11 | Padasjoki |
M / S Charlotte | Padasjoki | |||||
M / S Hyvää päivää | Lahti | |||||
M / S Hilja | 1902 | 60 | Jyväskylä | |||
M / S Jenni-Maria II | 1970 | 30 | 15,30 m | 3,80 m | 15 | Sysmä |
M / S Katrilli | 80 | Jyväskylä | ||||
M / S Kymppi | 77 | Jyväskylä | ||||
S / S Laitiala | 1903 | 130 | 26,7 m | 6,64 m | Lahti | |
M / S Meininki | 1970 | 30 | Jyväskylä | |||
M / S Minni | Jyväskylä | |||||
M / S Päijänne | 50 | 20 m | 5 m | Jyväskylä | ||
M / S Rhea | 43 m | 18,2 m | Jyväskylä | |||
M / S Rosetta | Lahti | |||||
M / S Ruotsalainen | 22,10 m | 5,32 m | Asikkala | |||
M / S Salome | 18,90 m | 4,35 m | Lahti | |||
M / S Suometar | 199 | Jyväskylä | ||||
M / S Suomen Neito | 199 | Jyväskylä | ||||
M / S Suomen Suvi | 1993 | 199 | Jyväskylä | |||
S / S Suomi | 1906 | 199 | 31,60 m | 2,13 m | Jyväskylä | |
M / S Terhi | 199 | Heinola | ||||
M / S Tuulikki II | 170 | Jämsä | ||||
M / S Tuulikki III | 80 | Jämsä | ||||
M / S Wellamo | 1990 | 190 | Lahti |
Päijänne ja Päijätsalo, Sysmä.
Padasjoen venesatama.
Kärkistensillan silta.
Korpilahden kalliorannat Oravisalmessa.
Hiekkarannat Päijänteen eteläosassa.
Vääksyn kanava.
Kalliosaari.
Korpilahti.
Pikku Haapasaari.
Näkymä kukkulalle Satasarvinen Muuratsalossa.