Typpimonoksidi

Typpimonoksidi
Typpioksidi-2D.png   Typpioksidi-3D-vdW.png
Typpioksidimolekyyli
Henkilöllisyystodistus
IUPAC-nimi Typpimonoksidi
N o CAS 10102-43-9
N o ECHA 100 030 233
N O EY 233-271-0
ATC-koodi R07 AX01
PubChem 145068
Hymyilee N = O
PubChem , 3D-näkymä
InChI InChI: 3D-näkymä
InChI = 1 / HNO / c1-2 / h1H
Ulkomuoto väritön puristettu kaasu.
Kemialliset ominaisuudet
Raaka kaava N O   [isomeerit]
Moolimassa 30,0061 ± 0,0005  g / mol
N 46,68%, O 53,32%,
Dipolaarinen hetki 0,15872  D
Fyysiset ominaisuudet
T ° fuusio -163,6  ° C
T ° kiehuu -151,8  ° C
Liukoisuus vedessä ° C  : ssa : 7,4 ml / 100 ml
Tilavuusmassa 1,3  kg · l -1 (neste)

yhtälö:
Nesteen tiheys kmol m -3 ja lämpötila Kelvinissä, 109,50 - 180,15 K.
Lasketut arvot:

T (K) T (° C) ρ (kmolm -3 ) ρ (gcm -3 )
109.50 −163,65 44,487 1.33488
114,21 −158.94 43,79392 1.31408
116,57 −156.59 43,4375 1.30339
118,92 −154.23 43.07395 1,29248
121,28 −151,88 42,70283 1,28134
123,63 −149,52 42,32362 1.26996
125,99 −147,17 41,93576 1,25832
128,34 −144,81 41,53865 1.24641
130.7 −142,46 41.13156 1,23419
133.05 −140,1 40,71372 1.22166
135,41 −137,75 40,28422 1,20877
137,76 −135,39 39,84203 1.1955
140.12 −133.04 39,38599 1.18182
142,47 −130,68 38,91472 1.16768
144,83 −128,33 38,42662 1.15303
T (K) T (° C) ρ (kmolm -3 ) ρ (gcm -3 )
147,18 −125,97 37,91979 1.13782
149,54 −123,62 37,39199 1.12198
151,89 −121.26 36,84047 1.10544
154,25 −118,91 36,26188 1.08807
156,6 −116.55 35,65201 1,06977
158,96 −114,2 35.0055 1,05038
161,31 −111,84 34,31533 1,02967
163,67 −109.49 33,572 1.00736
166.02 −107.13 32,7622 0,98306
168,38 −104,78 31.86627 0,95618
170,73 −102.42 30.85305 0,92578
173.09 −100,07 29.66808 0,89022
175,44 −97,71 28.19948 0,84615
177,8 −95,36 26.13458 0,78419
180,15 −93 17.234 0,51712

Kaavio P = f (T)

Kyllästävä höyrynpaine

yhtälö:
Paine pascaleissa ja lämpötila kelvineinä, välillä 109,5 - 180,15 K.
Lasketut arvot:

T (K) T (° C) P (Pa)
109,5 −163,65 21 956
114,21 −158.94 42,265,09
116,57 −156.59 57 221,65
118,92 −154.23 76,325,53
121,28 −151,88 100,399,87
123,63 −149,52 130,359,17
125,99 −147,17 167,208,27
128,34 −144,81 212 040,23
130.7 −142,46 266 033,48
133.05 −140,1 330 448,54
135,41 −137,75 406 624,56
137,76 −135,39 495 976,21
140.12 −133.04 599 991,28
142,47 −130,68 720 229,4
144,83 −128,33 858 322,34
T (K) T (° C) P (Pa)
147,18 −125,97 1 015 976,24
149,54 −123,62 1 194 976,29
151,89 −121.26 1 397 194,18
154,25 −118,91 1 624 598,79
156,6 −116.55 1,879,270,49
158,96 −114,2 2 163 419,52
161,31 −111,84 2 479 408,95
163,67 −109.49 2 829 782,61
166.02 −107.13 3 217 298,82
168,38 −104,78 3 644 970,38
170,73 −102.42 4,116,111,73
173.09 −100,07 4 634 394,41
175,44 −97,71 5 203 911,78
177,8 −95,36 5 829 254,72
180,15 −93 651515600
P = f (T)
Kriittinen piste 65,8  bar , -93,35  ° C
Äänen nopeus 325  m · s -1 ( 10  ° C , 1  atm )
Lämpökemia
S 0- kaasu, 1 bar 211 J / Mol K
A f H 0 -kaasu 90,29  kJ · mol -1
Δ f H 0 neste 87,7 kJ / mol
Δ vap H ° 13,83  kJ · mol -1 ( 1  atm , -151,74  ° C )
C s

yhtälö:
Nesteen lämpökapasiteetti J kmol -1 K -1 ja lämpötila Kelvinissä, 109,5 - 150 K.
Lasketut arvot:

T
(K)
T
(° C)
C s
C s
109,5 −163,65 62,290 2,076
112 −161.15 66,099 2,203
113 −160.15 67,550 2 251
114 −159.15 68 975 2 299
116 −157.15 71,797 2393
117 −156.15 73 215 2,440
118 −155.15 74 653 2488
120 −153.15 77 635 2,587
121 −152.15 79,202 2,640
123 −150.15 82,543 2 751
124 −149.15 84,340 2,811
125 −148.15 86 236 2 874
127 −146.15 90 372 3,012
128 −145.15 92 635 3,087
129 −144.15 95 042 3 167
T
(K)
T
(° C)
C s
C s
131 −142.15 100 336 3 344
132 −141.15 103 245 3,441
133 −140.15 106,345 3,544
135 −138.15 113,159 3,771
136 −137.15 116,897 3,896
137 −136.15 120 870 4,028
139 −134.15 129,567 4 318
140 −133.15 134,314 4,476
141 −132.15 139,341 4,644
143 −130.15 150,283 5008
144 −129.15 156 221 5 206
145 −128.15 162,484 5,415
147 −126.15 176,034 5,867
148 −125.15 183 344 6 110
150 −123.15 199,090 6 635

P = f (T)

Sähköiset ominaisuudet
1 re ionisaatioenergia 9,26438  ± 0,00005  eV (kaasu)
Varotoimenpiteet
WHMIS
V: Paineistettu kaasuC: Hapettava materiaaliD1A: Erittäin myrkyllinen aine, jolla on vakavia välittömiä vaikutuksiaE: Syövyttävä materiaali
A, C, D1A, E, A  : Paineistetun kaasun
kriittinen lämpötila = −93  ° C
C  : Hapettava materiaali
aiheuttaa tai edistää toisen materiaalin palamista vapauttamalla happea
D1A  : Erittäin myrkyllinen aine, jolla on vakavia välittömät vaikutukset
Vaarallisten aineiden kuljetus: luokka 2.3
E  : Syövyttävä materiaali
Vaarallisten aineiden kuljetus : luokka 8

Ilmoitus 1,0% ainesosien ilmoittamisluettelon mukaan
Direktiivi 67/548 / ETY
Erittäin myrkyllinen
T + Syövyttävä
VS Hapettava aine
O Symbolit  :
T +  : Erittäin myrkyllinen
C  : Syövyttävä
O  : Hapettavat

R-lausekkeet  :
R8  : Kosketus palavan materiaalin kanssa voi aiheuttaa tulipalon .
R26  : Erittäin myrkyllistä hengitettynä.
R34  : Syövyttävää.

S-lausekkeet  :
S9  : Säilytettävä paikassa, jossa on hyvä ilmanvaihto.
S17  : Suojaa palavilta materiaaleilta.
S26  : Roiskeet silmistä huuhdeltava välittömästi runsaalla vedellä ja mentävä lääkäriin.
S28  : Ihokosketuksen jälkeen pestävä välittömästi ja runsaasti… (sopivat tuotteet ilmoittaa valmistajan).
S45  : Onnettomuuden sattuessa tai jos ilmenee pahoinvointia, hakeuduttava heti lääkärin hoitoon (näytettävä etikettiä mahdollisuuksien mukaan).
S36 / 37/39  : Käytä sopivaa suojavaatetusta, käsineitä ja silmien- tai kasvonsuojainta.

R-lausekkeet  :  8, 26, 34,
S-lausekkeet  :  9, 17, 26, 28, 36/37/39, 45,
Kuljetus
265
   1660   
Kemler-koodi:
265  : myrkyllinen ja hapettava kaasu (edistää tulipaloa)
YK-numero  :
1660  : TYPPIMONOKSIDI, PAINEELMA; tai typpioksidi, paineistettu
Luokka:
2.3
Merkinnät: 2.3  : Myrkylliset kaasut (vastaa isoja kirjaimia T merkitseviä ryhmiä, ts. T, TF, TC, TO, TFC ja TOC). 5.1  : Hapettavat aineet 8  : Syövyttävät aineet
ADR 2.3 -kuvake

ADR 5.1 -kuvake

ADR 8.svg

Hengitys Vaarallinen, voi johtaa kuolemaan
Iho Ärsyttävä
Silmät Voi aiheuttaa ärsytystä
Nieleminen Käytetään terapeuttisiin tarkoituksiin, mutta sillä on sivuvaikutuksia ja se on vaarallinen yliannostuksessa
Ekotoksikologia
Hajukynnys matala: 0,29  ppm
korkea: 0,97  ppm
SI- ja STP- yksiköt, ellei toisin mainita.

Typpioksidi , oksidi typpi- , typpioksidi tai NO on kemiallinen yhdiste , joka on muodostettu atomi on happi ja atomin typpeä . Se on kaasu on normaalissa lämpötilassa ja paineessa . Se on tärkeä välittäjäaine vuonna nisäkkäillä  ; liuennut, se helposti ylittää biologiset membraanit ja siirtyy solusta toiseen muodostaen "ihanteellisen parakriinisen lähettimen" .

Typpioksidia (NO) ei pidä sekoittaa muihin typen oksideihin , kuten typpioksidi N 2 O, jota kutsutaan "naurukaasuksi" ja joka on yleisanestesia tai myös typpidioksidi NO 2 , erittäin ärsyttävä ja haitallinen punainen -ruskea kaasu, joka muodostuu hapettamalla NO nopeasti hapen avulla ilmassa.

Sen suuri reaktiivisuus (erityisesti liukoisessa faasissa) radikaaliyhdisteisiin, kuten molekyylihappeen - joka on biradikaali - tai superoksidianioniin johtuu siitä, että se on itse radikaaliyhdiste - sen spin- kokonaiselektroniikka on 1/2. Biologisessa ympäristössä sen puoliintumisajan arvioidaan olevan 1–5 sekuntia tai jopa 30 sekuntia. Saadut peroksinitriitit ovat voimakkaita hapettavia ja nitrauttavia aineita. Tämä selittää arjen vaikutuksia, jotka tunnetaan edelleen huonosti, aina immuunivastetta mikrobien hyökkäyksiä ja tulehduksellisia prosesseja septinen sokki ja hermosolujen kuolema on iskemia vaiheessa . Se on myös mukana muistin oppimisen solumekanismeissa tai erektioilmiössä .

Tuotanto- ja ympäristövaikutukset

Tätä organismia, myös ihmiskeho, voidaan syntetisoida tätä kaasua pieninä määrinä.

Luonnossa typpi ja happi reagoivat korkeassa lämpötilassa typpioksidia, esimerkiksi salaman vaikutuksesta .

Ihmisen toiminta on muuttanut radikaalisti tuotannon typpioksidin biosfäärissä , koska muodostumista suuri määrä tätä kaasua polttokammiossa on polttomoottorit , joissakin kattilat ja teollisuusmoottoreita ja joissakin prosesseissa kemianteollisuuden . Yksi katalyyttisten pakokaasumuuntimien tavoitteista on kääntää tämä reaktio ja vähentää tämän kaasun päästöjä.

Ominaisuudet

Typpioksidin kemialliset ominaisuudet ovat hyvin lukuisat. Seuraava on lyhyt katsaus valmistelumenetelmiin ja reagointikykyyn.

Valmistautuminen

Typpioksidia muodostuu alkuaineista korkeassa lämpötilassa, kuten edellä todettiin.

Se voidaan syntetisoida laboratoriossa seuraavien redoksireaktioiden mukaisesti, jolloin typpijohdannaista, jonka hapetusaste on yli + II (typpihappo: + V; typpihappo: + III), käsitellään sopivalla pelkistimellä. Kaikki nämä reaktiot on suoritettava ilman happea, koska tämä hapettaa NO nopeasti typpidioksidiksi. :

Siten kuparilla laimennetun typpihapon pelkistys

8 HNO 3 + 3 Cu → 3 Cu (NO 3 ) 2 + 4 H 2 O + 2 NO

tai typpihapon (muodostunut in situ) jodidi tai rauta-ionien

2 NaNO 2 + 2 Nal + 2 H 2 SO 4I 2 + 4 NaHSO 4 + 2 NO2 NaNO 2 + 2 FeSO 4 + 3 H 2 SO 4Fe 2 (SO 4 ) 3 + 2 NaHSO 4 + 2 H 2 O + 2 NO

Edellinen reaktio on yksinkertainen menetelmä NO: n saamiseksi laboratoriossa.

Typpioksidia voidaan saada myös vedettömästä väliaineesta, koska nitraatit ja nitriitit pelkistetään kromilla (III):

3 KNO 2 (l) + KNO 3 (l) + Cr 2 O 3 (s) → 2 K 2 CrO 4 (s) + 4 NO

NO: n teolliseen synteesiin sisältyy ammoniakin hapettuminen hapella platinamustan läsnä ollessa 750 - 900  ° C: seen .

Reaktiivisuus

Hapettumisen vähentäminen Halla typpi pH0.png

Frost kaavio on pH = 0 typen selvästi osoittaa, että typpimonoksidi on epävakaa ja että se olisi kohtuutonta osaksi typen N 2.ja typpihappo HNO 3. Se on itse asiassa hyvin helposti hapetettu typpidioksidiksi NO 2, vakaampi, ilmassa olevan hapen avulla. Siksi jälkimmäisen kaasun punertavat höyryt havaitaan, kun kupari hapetetaan väkevällä typpihapolla.

Todennäköinen hypoteesi on, että biradikaali, O 2 sitoutuu kahteen NO radikaalit, jolloin saadaan ON-OO-NO, joka sitten läpikäy homolyyttinen häiriöitä johtaa NO 2 .

Kuitenkin, että ilman happea, se disproportionates on noin 50  ° C: ssa otetaan dityppioksidin N 2 O-(naurua kaasu) ja typpidioksidi NO 2(punaiset höyryt). Ajan 25  ° C: ssa , reaktionopeus on käytännössä nolla, ja NO on metastable siellä.

Vesiliuoksessa, NO liukenee, jolloin saatiin typpihapokkeen HNO 2seuraavan mahdollisen reaktiokaavion mukaisesti:

4 NO + O 2 + 2 H 2 O → 4 HNO 2

NO reagoi fluorin , kloorin ja bromin kanssa, jolloin saadaan tyypin X-NO yhdisteitä, jotka tunnetaan nimellä nitrosyylihalogenidit. Jodi on liian heikosti hapettava synnyttämään nitrosyylijodidia.

Jodotrifluorimetaani reagoi NO: n kanssa saaden yhden harvoista tunnetuista sinisistä kaasuista, nitrosotrifluorimetaani:

NO + CF 3 I → I 2 + CF 3 NO

Peroksinitriitti- ionin muodostumisnopeus typpioksidista ja superoksidi-ionista on 1,9 × 10 10  mol -1 -1  s -1 , mikä tarkoittaa peroksinitriitin läsnäoloa in vitro ja in vivo pienemmässä määrässä sen kahta edeltäjää.

Dimerointi

Toisin kuin typpidioksidi, typpimonoksidilla ei ole tapana dimeroida. Tämä käyttäytyminen johtuu yksittäisen elektronin jakautumisesta koko molekyylille, samoin kuin siihen, että todennäköisin rakenne O = NN = O jättää sidosten kokonaismäärän muuttumattomaksi (2 × 2,5).

Nestefaasissa tapahtuu osittainen dimerointi. C 2v (cis) -muoto on vakaampi kuin sen transhomologi, eikä C2h- muotoa (suorakulmaista molekyyliä, jossa on yhden molekyylin typpiatomin ja toisen happiatomin välinen sidos, ja päinvastoin) ei havaita.

Laskelmat ab inito SCF osoittivat, että dimeerin (NO) 2 cis-muodon etäisyydet d (NN) = 174 μm ja d (OO) = 116 μm ja kulma ONN = 107 °. Nämä arvot poikkeavat merkittävästi häiriöttömän kiinteän faasin röntgendiffraktiotiedoista johdetuista arvoista (katso vastakkaista kuvaa). Tämä arvojen ero vahvistaa sen, että on vaikea tutkia dimeeriä, jonka muodostuminen on ohikiitävää.

Typpioksidi on myös ligandi

Typen hiilimonoksidia molekyyli liittyy että hiilimonoksidin CO, sillä erotuksella, että sillä on ylimääräinen elektroni, joka miehittää anti liimaus kiertoradan . Näin NO muodot kompleksit samaa tyyppiä kuin ne, jotka muodostetaan CO, kulma MN = O-sidos on käytännössä yhtä kuin 180 ° - todellisuudessa tämä kulma vaihtelee välillä 160 ° ja 180 ° .    

Näitä komplekseja pidetään siksi lineaarisina. Tällöin typpi sitoutuu muodollisesti vapaan dubletinsa koordinaatiosidokseen. Typpi kuitenkin hapetetaan, koska se antaa yhden elektronin koordinoimalleen metallille, joka sen vuoksi pelkistyy. Siten tetrakarbonyyli- nikkeli-, nitrosyylitrikarbonyylikoboltti- ja dikarbonyylidodinitrosyylifer- mikompleksit ovat isostruktuurisia (tetraedrisiä), koska isoelektroniset .

N O voi muodostaa komplekseja luovuttamalla metallille vain yhden elektronin. Tämä johtaa MNO-ryhmä, jossa sidos kulma on välillä 120  ° ja 140  ° .

Se voi toimia myös siltana kahden metallikeskuksen välillä typen läpi.

Nitrosyylikompleksien reaktiot

NO-koordinoivien yhdisteiden kemia on laaja ja siitä keskustellaan vain lyhyesti. Esimerkiksi NO lisätään niobiumin ja metyyliligandin väliin seuraavassa reaktiossa:

EI Nb.png

Koordinoidun NO: n kuvaus

Pääte-NO: t voidaan tunnistaa niiden voimakkaasta infrapuna-absorptiosta 1610  cm- 1: ssä . Kulmajohdannaisten IR-absorptioaaltoluvut ovat pienemmät.

Kvantitatiivinen analyysi

Klassisin typpioksidin kvantitatiivinen analyysi sisältää yksinkertaisen kemiluminesoivan reaktion otsonin kanssa.

katso typpioksidien mittaus

NO: ta sisältävä näyte sekoitetaan ylimääräisen määrän otsonia. Typpioksidin reagoi muodostaen happea ja di oksidi ja typpeä . Reaktio vapauttaa myös näkyvissä olevaa sähkömagneettisten aaltojen muodossa olevaa energiaa: tämä on kemiluminesenssi. Valodetektorilla mitatun tuotetun valon voimakkuus on verrannollinen typpioksidin määrään. Esimerkki NO: n terapeuttisesta käytöstä on sen mittaus potilaiden (enimmäkseen astmaatikoiden) uloshengitysilmassa. Periaate koostuu puhaltamisesta kemiluninesenssilaitteessa ja siten uloshengitetyn NO: n mittaamisesta ja siten hengitysteiden tulehduksen mittaamisesta.

On myös mahdollista määrittää eri sähkökemiallisten menetelmien ( potentiometrisesti kanssa kaliumpermanganaatti , polarografia )

Tekniset sovellukset

Biologiset toiminnot

NO on endogeeninen molekyyli, jonka vapauttaa endoteelisolut , makrofagit , maksasolut ja neuronit .

Kehossa typpioksidi suorittaa useita toimintoja.

Keho syntetisoi sen luonnollisesti L- arginiinista ja hapesta useilla entsyymeillä, joita kutsutaan NO- syntaaseiksi (NOS), jotka ovat lähellä sytokromi P450: tä olevia hemoproteiineja . Katalyytti varten hapetus hapella ja iminourea arginiinin on siis rauta on hemin , joka kulkee hapetusaste + II astetta + III ja + IV ja päinvastoin.

Sitoutumisen NO alhaisen molekyylipainon tiolit - kuten glutationi - johtaa muodostumista S-nitrosotiolit joka olisi tärkeä tekijä toimintaa varten ja kuljetuksen NO. Nämä yhdisteet voivat myöhemmin toimia NO-luovuttajina ja pidentää siten huomattavasti sen puoliintumisaikaa.

Typpioksidin soluaktiivisuus kulkee kahden oleellisen reitin läpi, mikä koostuu solunsisäisen syklisen guanosiinimonofosfaatin (cGMP) tuotannosta guanosiinitrifosfaatista (GTP) ja sytotoksisten peroksinitriittien muodostumisesta. Syklisen GMP: n konsentraation kasvu merkitsee sytoplasman (ei-kalvon) guanylaattisyklaasin aktivoitumista .

Vasodilataattori

Endoteeli on verisuonten käyttää NO laukaista rentoutumista sen sileän lihaksen takki , aiheuttaa verisuonten laajenemista ja lisääntynyt veren virtaus ja laski aggregoitumista verihiutaleiden (trombosyyttien) . Se on tärkein ”ei-adrenergisistä ei-kolinergisistä” välittäjäaineista  ; se toimii erektiossa (penis, klitoris, nännit) ja näyttää myös olevan tärkeä rooli endoteelin säilyttämisessä . Suurella osalla ihmisistä tämän NO-synteesin todetaan olevan riittämätön, mikä lisää heidän riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin . Tämä mekanismi selittää nitraattien, kuten trinitriinin , käytön näiden samojen sydänsairauksien hoidossa: Nämä lääkkeet muuttuvat NO: ksi tavalla, jota ei vielä ole täysin ymmärretty, mikä puolestaan ​​laajentaa sepelvaltimoita , sydäntä kastelevia verisuonia , lisäämällä sen verenkiertoa.

EDRF (endoteelista peräisin oleva rentouttava tekijä) on NO: n vanha nimi. Entiset lääkärit olivat huomanneet sen verisuonia laajentavan roolin, mutta eivät olleet vielä tunnistaneet sitä kemiallisesti.

Mikrobisidi

Makrofagit , solut immuunijärjestelmän , tuottaa NO jotta voidaan poistaa bakteeri- patogeenejä, NO, joka voi tietyissä olosuhteissa, se saattaa aiheuttaa haitallisia sivuvaikutuksia, on kyse ns rajua infektiota verenmyrkytyksen , jossa tuotanto liiallinen NO makrofagien johtaa massiivinen vasodilataatio , joka on septisen sokin kohdalla valtimoverenpainetaudin pääasiallinen syy .

Välittäjäaine

NO toimii välittäjäaine välillä hermosolujen . Toisin kuin suurin osa muista hermovälittäjäaineista, joiden toiminta synaptisessa halkeamassa kohdistuu yksinomaan postsynaptiseen hermosoluun, pieni NO-molekyyli diffundoituu laajasti ja voi saavuttaa useita ympäröiviä hermosoluja, mukaan lukien hermosolut, joita synapsit eivät ole yhteydessä toisiinsa. Uskotaan, että tämä prosessi liittyy muistiin varmistamalla pitkäaikainen muistaminen . Endokannabinoidit , lipidi välittäjäaineiden, on samanlaiset diffuusio-ominaisuuksia.

Rentouttava sileät lihakset

NO on läsnä monissa elimissä ruoansulatuskanavan kuin välittäjäaine ei-adrenerginen, ei-kolinerginen. Se vastaa ruoansulatuskanavan sileiden lihasten rentoutumisesta. Erityisesti se lisää mahalaukun kykyä varastoida ruokanesteitä.

Apoptoosin säätelijä

Typpioksidi on solujen apoptoosin välttämätön säätelijä . Sillä voi olla antiapoptoottinen vaikutus tai päinvastoin apoptoottinen vaikutus. Tämä kytkin liittyy läheisesti solupelkistimien, kuten glutationin, läsnäoloon tai puuttumiseen .

Kun läsnä on korkea taso superoksidin O 2 - ioni , typpimonoksidia tekee mahdolliseksi muodostaa peroksinitriitti ioni , luultavasti vastuussa muuttamista mitokondrion kalvon potentiaalia sekä monia ilmiöitä solujen apoptoosin , erityisesti. Että solujen immuunijärjestelmä.

Eksogeeniset EI luovuttajat

Nämä ovat aineita, joissa on yksi tai useampi typpi - happi, typpi - typpi -sidos tai jotka estävät NO: n ( viagran ) tuhoutumista . On nitraatteja , nitriittejä , nitraatteja, atsideja ...

Terapeuttinen käyttö

Terapeuttiset käyttötarkoitukset:

  • Sitä käytetään lääketieteellisesti hengitettynä vasodilataattorina . Hengitettävien vasodilataattoreiden käyttö vasodilatoi kapillaareja hyvin ilmastoiduissa keuhkojen alueilla. Tämä tekee mahdolliseksi vähentää hypoksiseen vasokonstriktioon liittyvää keuhkovaltimon hypertensiota ja lisätä veren hapettumista.
  • Yhdiste nimeltä Asymmetric Dimethyl Arginine (ADMA) on tunnettu NO-synteesin estäjä , ja siksi sitä pidetään sydän- ja verisuonihäiriöiden biologisena merkkiaineena.
  • NO: n tuotannolla on myös tärkeä rooli pitkäaikaisen erektion saavuttamisessa ja ylläpitämisessä. Lisääntyneet cGMP-pitoisuudet johtavat parempaan vasodilataatioon ja erektioon. Uskotaan, että " poppereiden  " vaikutus  saavutetaan myös NO: n välityksellä, mikä aiheuttaa sileän lihaksen kuitujen rentoutumista, jotka ympäröivät peniksen kavernoja sisältäviä arteriooleja ja lisäävät verenkiertoa. Sildenafiili (Viagra) ja tadalafiili (Cialis) ovat kilpailevia inhibiittoreita , että entsyymin fosfodiesteraasi tyyppi-5 : n (PDE5) inaktivaatiosta vastuussa syklisen GMP: GMP.

NO: n biologisten ominaisuuksien löytäminen 1980-luvulla oli täysin odottamatonta ja aiheutti jonkinlaista levottomuutta. Science journal nimeltään NO "Molecule of the Year" vuonna 1992 , NO oppineiden seuran luotiin ja tieteellisessä lehdessä kokonaan omistettu NO ilmestyi. Nobelin lääketieteen ja fysiologian myönnettiin vuonna 1998 ja Ferid Murad , Robert F. Furchgott , ja Louis J. Ignarro työstään neurotransmissiota toimintoihin NO. Tämä työ on saanut alkunsa ranskalaisen lääkeyhtiön Nicoxin perustamisesta . Arviolta 3 000 vuodessa julkaistaan ​​tieteellisiä artikkeleita typpioksidin roolista biologiassa .

turvallisuus

YK-viittaus vaarallisten aineiden kuljetukseen  :

  • Nimi (ranska): Typpioksidi, puristettu
  • Luokka: 2
  • numero: 1660

Bibliografia

  • Nathan S Bryan, Janet Zand, Bill Gottlieb, Ratkaisu: typpioksidi (NO) , Tieteen ja tekniikan ympäristö- ja terveyslaitos (ISTES), 2014, 188 sivua.

Huomautuksia ja viitteitä

  1. TYYPPIMONOKSIDI , kemikaaliturvallisuusohjelman käyttöturvallisuustiedotteet , joita on käytetty 9. toukokuuta 2009
  2. (in) David R. LiDE, Handbook of Chemistry and Physics , CRC,16. kesäkuuta 2008, 89 th  ed. , 2736  Sivumäärä ( ISBN  978-1-4200-6679-1 ja 1-4200-6679-X ) , s.  9-50
  3. laskettu molekyylimassa välillä Atomic painot Elements 2007  " on www.chem.qmul.ac.uk .
  4. (en) Robert H. Perry ja Donald W. Green , Perry's Chemical Engineers 'Handbook , USA, McGraw-Hill,1997, 7 th  ed. , 2400  Sivumäärä ( ISBN  0-07-049841-5 ) , s.  2-50
  5. "  Eri kaasujen ominaisuudet  ", osoitteessa flexwareinc.com (käytetty 12. huhtikuuta 2010 )
  6. (in) W. M Haynes, Handbook of Chemistry and Physics , CRC, 2010-2011 91 th  ed. , 2610  Sivumäärä ( ISBN  978-1-4398-2077-3 ) , s.  14–40
  7. (in) Irvin Glassman, Richard A. Yetter, Combustion , Elsevier,2008, 4 th  ed. , 773  Sivumäärä ( ISBN  978-0-12-088573-2 ) , s.  6
  8. (in) David R. LiDE, CRC Handbook of Chemistry and Physics , CRC Press,2009, 90 th  ed. , 2804  Sivumäärä , Kovakantinen ( ISBN  978-1-4200-9084-0 )
  9. (in) David R. LiDE, Handbook of Chemistry and Physics , CRC,2008, 89 th  ed. , 2736  Sivumäärä ( ISBN  978-1-4200-6679-1 ) , s.  10-205
  10. Typpimonoksidi  " kemiallisten tuotteiden tietokannassa Reptox of the CSST (Quebec-organisaatio, joka vastaa työturvallisuudesta ja työturvallisuudesta), tarkastettu 25. huhtikuuta 2009
  11. "  Typpioksidi  " , osoitteessa hazmap.nlm.nih.gov (käytetty 14. marraskuuta 2009 )
  12. Crépel, F., ja Lemaire, G. (1995) Typpioksidi . ; MS-päiväkirja (lääketiede / tiede); 11: 1639-42 (PDF, 4 sivua)
  13. Gabbai, FB, Garcia, GE et ai. , Typpioksidin rooli glomerulusten fysiologiassa ja patofysiologiassa , Adv Nephrol Necker Hosp 24, 3-18 (1995)
  14. RA Schroeder ja PC Kuo, typpioksidi: fysiologia ja farmakologia , Anesth Analg 81, 1052-9 (1995)
  15. Peroksinitriitti-ionin isomeroinnin entalpia nitraatiksi
  16. Sennequier, N., & Vadon-Le Goff, S. (1998). Typpimonoksidin (NO) biosynteesi: mekanismi, säätö ja hallinta. NEITI. Lääketieteet, 14 (11), 1185-1195 ( http://cat.inist.fr/?aModele=afficheN&cpsidt=1584829 resumé ])
  17. De Soete, G. (1993). Polttamisen ja teollisuuden typpioksidi: kemia, päästöt ja hallinta Polttamisen ja teollisuuden typpioksidi: kemia, päästöt ja pelkistystekniikat ( yhteenveto ).
  18. RB King; Pääkonsernin epäorgaaninen kemia, VCH Publishers, New York, 1995.
  19. Química Nova - biologisen toksiinin, peroksinitriitin kemia
  20. Greenwood NN & Earnshaw A. (1997). Elementtien kemia. 2 th Ed. Elsevier, s.  446 .
  21. Skanckea PN & Boggsb JE (1973). Teoreettinen tutkimus (NO) 2: n rakenteesta. Kemiallisen fysiikan kirjeet (21) s.  316-317 .
  22. Lipscomb WN, Wang FE, toukokuu WR & Lippert EL (1961). Huomautukset 1,2-dikloorietaanin ja N202: n rakenteista. Acta.Cryst. (14) s.  1100-01 .
  23. FA Cotton, G. Wilkinson, CA Murillo, M. Bochmann; Edistynyt epäorgaaninen kemia, 6. painos. Wiley-Interscience, New York, 1999.
  24. Fischer G & Becknell D; Anaali. Chem., 44 , 863, 1972
  25. Kieselbach, ind. Eng. Chem., Anal. Toim., 16 , 766, 1944
  26. Pharmacorama; Typpimonoksidi
  27. Typpioksidisyntaasi on sytokromi P-450 -tyyppinen h ... [Biokemia. 1992] - PubMed-tulos
  28. Andrews, KL, Triggle, CR et ai. EI ja verisuonisto: mistä se tulee ja mitä se tekee? Sydämen vajaatoiminta Rev 7, 423-45 (2002)
  29. Typpioksidimetabolia
  30. Giuliano, F., Rampin, O., Benoit, G., & Jardin, A. (1997). Erektion perifeerinen farmakologia . Urologian edistyminen, 7 (1), 24-33.
  31. Typpioksidi bifunktionaalisena apoptoosin säätelijänä
  32. Peroksynitriittien kemia
  33. Vastakohtana NO: n vaikutuksista ja peroxynitrites päälle HSP70 ilmentymisen ja apoptoosin ihmisen monosyyteissä; Adrie C & al. Am J Physiol Cell Physiol 279: 452 - 460, 2000.
  34. HIV-1-koodatun glutationiperoksidaasin toiminnalliset tutkimukset
  35. EI ja EI-luovuttajia
  36. Natriumatsidi epäsuorana typpioksidin luovuttajana: tutkimukset rotan aortan eristetyistä segmenteistä; Ukr Biokhim Zh. 2005 heinä-elokuu; 77 (4): 120-3
  37. typpioksidin kliininen käyttö; Olson G.
  38. 1998 lääketieteen Nobel-palkinto NO: n roolin löytämisestä sydän- ja verisuonitautien säätelyssä
  39. Ratkaisu: typpioksidi (NO) , Louis-Marie Houdebine, pseudo-sciences.org, 31. joulukuuta 2014

Katso myös

Ulkoinen linkki