Typpimonoksidi | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
![]() ![]() Typpioksidimolekyyli |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Henkilöllisyystodistus | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
IUPAC-nimi | Typpimonoksidi | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
N o CAS | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
N o ECHA | 100 030 233 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
N O EY | 233-271-0 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
ATC-koodi | R07 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
PubChem | 145068 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Hymyilee |
N = O , |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
InChI |
InChI: InChI = 1 / HNO / c1-2 / h1H |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Ulkomuoto | väritön puristettu kaasu. | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kemialliset ominaisuudet | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Raaka kaava |
N O [isomeerit] |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Moolimassa | 30,0061 ± 0,0005 g / mol N 46,68%, O 53,32%, |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Dipolaarinen hetki | 0,15872 D | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Fyysiset ominaisuudet | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
T ° fuusio | -163,6 ° C | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
T ° kiehuu | -151,8 ° C | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liukoisuus | vedessä 0 ° C : ssa : 7,4 ml / 100 ml | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tilavuusmassa |
1,3 kg · l -1 (neste)
yhtälö:
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kyllästävä höyrynpaine |
yhtälö:
![]() |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kriittinen piste | 65,8 bar , -93,35 ° C | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Äänen nopeus | 325 m · s -1 ( 10 ° C , 1 atm ) | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Lämpökemia | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
S 0- kaasu, 1 bar | 211 J / Mol K | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
A f H 0 -kaasu | 90,29 kJ · mol -1 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Δ f H 0 neste | 87,7 kJ / mol | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Δ vap H ° | 13,83 kJ · mol -1 ( 1 atm , -151,74 ° C ) | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
C s |
yhtälö:
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Sähköiset ominaisuudet | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
1 re ionisaatioenergia | 9,26438 ± 0,00005 eV (kaasu) | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Varotoimenpiteet | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
WHMIS | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
![]() ![]() ![]() ![]() A, C, D1A, E, A : Paineistetun kaasun kriittinen lämpötila = −93 ° C C : Hapettava materiaali aiheuttaa tai edistää toisen materiaalin palamista vapauttamalla happea D1A : Erittäin myrkyllinen aine, jolla on vakavia välittömät vaikutukset Vaarallisten aineiden kuljetus: luokka 2.3 E : Syövyttävä materiaali Vaarallisten aineiden kuljetus : luokka 8 Ilmoitus 1,0% ainesosien ilmoittamisluettelon mukaan |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Direktiivi 67/548 / ETY | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
![]() T + ![]() VS ![]() O Symbolit : T + : Erittäin myrkyllinen C : Syövyttävä O : Hapettavat R-lausekkeet : R8 : Kosketus palavan materiaalin kanssa voi aiheuttaa tulipalon . R26 : Erittäin myrkyllistä hengitettynä. R34 : Syövyttävää. S-lausekkeet : S9 : Säilytettävä paikassa, jossa on hyvä ilmanvaihto. S17 : Suojaa palavilta materiaaleilta. S26 : Roiskeet silmistä huuhdeltava välittömästi runsaalla vedellä ja mentävä lääkäriin. S28 : Ihokosketuksen jälkeen pestävä välittömästi ja runsaasti… (sopivat tuotteet ilmoittaa valmistajan). S45 : Onnettomuuden sattuessa tai jos ilmenee pahoinvointia, hakeuduttava heti lääkärin hoitoon (näytettävä etikettiä mahdollisuuksien mukaan). S36 / 37/39 : Käytä sopivaa suojavaatetusta, käsineitä ja silmien- tai kasvonsuojainta. R-lausekkeet : 8, 26, 34, S-lausekkeet : 9, 17, 26, 28, 36/37/39, 45, |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kuljetus | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
265 : myrkyllinen ja hapettava kaasu (edistää tulipaloa) YK-numero : 1660 : TYPPIMONOKSIDI, PAINEELMA; tai typpioksidi, paineistettu Luokka: 2.3 Merkinnät: 2.3 : Myrkylliset kaasut (vastaa isoja kirjaimia T merkitseviä ryhmiä, ts. T, TF, TC, TO, TFC ja TOC). 5.1 : Hapettavat aineet 8 : Syövyttävät aineet ![]() ![]() ![]() |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Hengitys | Vaarallinen, voi johtaa kuolemaan | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Iho | Ärsyttävä | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Silmät | Voi aiheuttaa ärsytystä | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Nieleminen | Käytetään terapeuttisiin tarkoituksiin, mutta sillä on sivuvaikutuksia ja se on vaarallinen yliannostuksessa | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Ekotoksikologia | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Hajukynnys | matala: 0,29 ppm korkea: 0,97 ppm |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
SI- ja STP- yksiköt, ellei toisin mainita. | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Typpioksidi , oksidi typpi- , typpioksidi tai NO on kemiallinen yhdiste , joka on muodostettu atomi on happi ja atomin typpeä . Se on kaasu on normaalissa lämpötilassa ja paineessa . Se on tärkeä välittäjäaine vuonna nisäkkäillä ; liuennut, se helposti ylittää biologiset membraanit ja siirtyy solusta toiseen muodostaen "ihanteellisen parakriinisen lähettimen" .
Typpioksidia (NO) ei pidä sekoittaa muihin typen oksideihin , kuten typpioksidi N 2 O, jota kutsutaan "naurukaasuksi" ja joka on yleisanestesia tai myös typpidioksidi NO 2 , erittäin ärsyttävä ja haitallinen punainen -ruskea kaasu, joka muodostuu hapettamalla NO nopeasti hapen avulla ilmassa.
Sen suuri reaktiivisuus (erityisesti liukoisessa faasissa) radikaaliyhdisteisiin, kuten molekyylihappeen - joka on biradikaali - tai superoksidianioniin johtuu siitä, että se on itse radikaaliyhdiste - sen spin- kokonaiselektroniikka on 1/2. Biologisessa ympäristössä sen puoliintumisajan arvioidaan olevan 1–5 sekuntia tai jopa 30 sekuntia. Saadut peroksinitriitit ovat voimakkaita hapettavia ja nitrauttavia aineita. Tämä selittää arjen vaikutuksia, jotka tunnetaan edelleen huonosti, aina immuunivastetta mikrobien hyökkäyksiä ja tulehduksellisia prosesseja septinen sokki ja hermosolujen kuolema on iskemia vaiheessa . Se on myös mukana muistin oppimisen solumekanismeissa tai erektioilmiössä .
Tätä organismia, myös ihmiskeho, voidaan syntetisoida tätä kaasua pieninä määrinä.
Luonnossa typpi ja happi reagoivat korkeassa lämpötilassa typpioksidia, esimerkiksi salaman vaikutuksesta .
Ihmisen toiminta on muuttanut radikaalisti tuotannon typpioksidin biosfäärissä , koska muodostumista suuri määrä tätä kaasua polttokammiossa on polttomoottorit , joissakin kattilat ja teollisuusmoottoreita ja joissakin prosesseissa kemianteollisuuden . Yksi katalyyttisten pakokaasumuuntimien tavoitteista on kääntää tämä reaktio ja vähentää tämän kaasun päästöjä.
Typpioksidin kemialliset ominaisuudet ovat hyvin lukuisat. Seuraava on lyhyt katsaus valmistelumenetelmiin ja reagointikykyyn.
Typpioksidia muodostuu alkuaineista korkeassa lämpötilassa, kuten edellä todettiin.
Se voidaan syntetisoida laboratoriossa seuraavien redoksireaktioiden mukaisesti, jolloin typpijohdannaista, jonka hapetusaste on yli + II (typpihappo: + V; typpihappo: + III), käsitellään sopivalla pelkistimellä. Kaikki nämä reaktiot on suoritettava ilman happea, koska tämä hapettaa NO nopeasti typpidioksidiksi. :
Siten kuparilla laimennetun typpihapon pelkistys
8 HNO 3 + 3 Cu → 3 Cu (NO 3 ) 2 + 4 H 2 O + 2 NOtai typpihapon (muodostunut in situ) jodidi tai rauta-ionien
2 NaNO 2 + 2 Nal + 2 H 2 SO 4 → I 2 + 4 NaHSO 4 + 2 NO2 NaNO 2 + 2 FeSO 4 + 3 H 2 SO 4 → Fe 2 (SO 4 ) 3 + 2 NaHSO 4 + 2 H 2 O + 2 NOEdellinen reaktio on yksinkertainen menetelmä NO: n saamiseksi laboratoriossa.
Typpioksidia voidaan saada myös vedettömästä väliaineesta, koska nitraatit ja nitriitit pelkistetään kromilla (III):
3 KNO 2 (l) + KNO 3 (l) + Cr 2 O 3 (s) → 2 K 2 CrO 4 (s) + 4 NONO: n teolliseen synteesiin sisältyy ammoniakin hapettuminen hapella platinamustan läsnä ollessa 750 - 900 ° C: seen .
Frost kaavio on pH = 0 typen selvästi osoittaa, että typpimonoksidi on epävakaa ja että se olisi kohtuutonta osaksi typen N 2.ja typpihappo HNO 3. Se on itse asiassa hyvin helposti hapetettu typpidioksidiksi NO 2, vakaampi, ilmassa olevan hapen avulla. Siksi jälkimmäisen kaasun punertavat höyryt havaitaan, kun kupari hapetetaan väkevällä typpihapolla.
Todennäköinen hypoteesi on, että biradikaali, O 2 sitoutuu kahteen NO radikaalit, jolloin saadaan ON-OO-NO, joka sitten läpikäy homolyyttinen häiriöitä johtaa NO 2 .
Kuitenkin, että ilman happea, se disproportionates on noin 50 ° C: ssa otetaan dityppioksidin N 2 O-(naurua kaasu) ja typpidioksidi NO 2(punaiset höyryt). Ajan 25 ° C: ssa , reaktionopeus on käytännössä nolla, ja NO on metastable siellä.
Vesiliuoksessa, NO liukenee, jolloin saatiin typpihapokkeen HNO 2seuraavan mahdollisen reaktiokaavion mukaisesti:
4 NO + O 2 + 2 H 2 O → 4 HNO 2NO reagoi fluorin , kloorin ja bromin kanssa, jolloin saadaan tyypin X-NO yhdisteitä, jotka tunnetaan nimellä nitrosyylihalogenidit. Jodi on liian heikosti hapettava synnyttämään nitrosyylijodidia.
Jodotrifluorimetaani reagoi NO: n kanssa saaden yhden harvoista tunnetuista sinisistä kaasuista, nitrosotrifluorimetaani:
NO + CF 3 I → I 2 + CF 3 NOPeroksinitriitti- ionin muodostumisnopeus typpioksidista ja superoksidi-ionista on 1,9 × 10 10 mol -1 -1 s -1 , mikä tarkoittaa peroksinitriitin läsnäoloa in vitro ja in vivo pienemmässä määrässä sen kahta edeltäjää.
DimerointiToisin kuin typpidioksidi, typpimonoksidilla ei ole tapana dimeroida. Tämä käyttäytyminen johtuu yksittäisen elektronin jakautumisesta koko molekyylille, samoin kuin siihen, että todennäköisin rakenne O = NN = O jättää sidosten kokonaismäärän muuttumattomaksi (2 × 2,5).
Nestefaasissa tapahtuu osittainen dimerointi. C 2v (cis) -muoto on vakaampi kuin sen transhomologi, eikä C2h- muotoa (suorakulmaista molekyyliä, jossa on yhden molekyylin typpiatomin ja toisen happiatomin välinen sidos, ja päinvastoin) ei havaita.
Laskelmat ab inito SCF osoittivat, että dimeerin (NO) 2 cis-muodon etäisyydet d (NN) = 174 μm ja d (OO) = 116 μm ja kulma ONN = 107 °. Nämä arvot poikkeavat merkittävästi häiriöttömän kiinteän faasin röntgendiffraktiotiedoista johdetuista arvoista (katso vastakkaista kuvaa). Tämä arvojen ero vahvistaa sen, että on vaikea tutkia dimeeriä, jonka muodostuminen on ohikiitävää.
Typen hiilimonoksidia molekyyli liittyy että hiilimonoksidin CO, sillä erotuksella, että sillä on ylimääräinen elektroni, joka miehittää anti liimaus kiertoradan . Näin NO muodot kompleksit samaa tyyppiä kuin ne, jotka muodostetaan CO, kulma MN = O-sidos on käytännössä yhtä kuin 180 ° - todellisuudessa tämä kulma vaihtelee välillä 160 ° ja 180 ° .
Näitä komplekseja pidetään siksi lineaarisina. Tällöin typpi sitoutuu muodollisesti vapaan dubletinsa koordinaatiosidokseen. Typpi kuitenkin hapetetaan, koska se antaa yhden elektronin koordinoimalleen metallille, joka sen vuoksi pelkistyy. Siten tetrakarbonyyli- nikkeli-, nitrosyylitrikarbonyylikoboltti- ja dikarbonyylidodinitrosyylifer- mikompleksit ovat isostruktuurisia (tetraedrisiä), koska isoelektroniset .
N O voi muodostaa komplekseja luovuttamalla metallille vain yhden elektronin. Tämä johtaa MNO-ryhmä, jossa sidos kulma on välillä 120 ° ja 140 ° .
Se voi toimia myös siltana kahden metallikeskuksen välillä typen läpi.
Nitrosyylikompleksien reaktiotNO-koordinoivien yhdisteiden kemia on laaja ja siitä keskustellaan vain lyhyesti. Esimerkiksi NO lisätään niobiumin ja metyyliligandin väliin seuraavassa reaktiossa:
Koordinoidun NO: n kuvausPääte-NO: t voidaan tunnistaa niiden voimakkaasta infrapuna-absorptiosta 1610 cm- 1: ssä . Kulmajohdannaisten IR-absorptioaaltoluvut ovat pienemmät.
Klassisin typpioksidin kvantitatiivinen analyysi sisältää yksinkertaisen kemiluminesoivan reaktion otsonin kanssa.
katso typpioksidien mittaus
NO: ta sisältävä näyte sekoitetaan ylimääräisen määrän otsonia. Typpioksidin reagoi muodostaen happea ja di oksidi ja typpeä . Reaktio vapauttaa myös näkyvissä olevaa sähkömagneettisten aaltojen muodossa olevaa energiaa: tämä on kemiluminesenssi. Valodetektorilla mitatun tuotetun valon voimakkuus on verrannollinen typpioksidin määrään. Esimerkki NO: n terapeuttisesta käytöstä on sen mittaus potilaiden (enimmäkseen astmaatikoiden) uloshengitysilmassa. Periaate koostuu puhaltamisesta kemiluninesenssilaitteessa ja siten uloshengitetyn NO: n mittaamisesta ja siten hengitysteiden tulehduksen mittaamisesta.
On myös mahdollista määrittää eri sähkökemiallisten menetelmien ( potentiometrisesti kanssa kaliumpermanganaatti , polarografia )
NO on endogeeninen molekyyli, jonka vapauttaa endoteelisolut , makrofagit , maksasolut ja neuronit .
Kehossa typpioksidi suorittaa useita toimintoja.
Keho syntetisoi sen luonnollisesti L- arginiinista ja hapesta useilla entsyymeillä, joita kutsutaan NO- syntaaseiksi (NOS), jotka ovat lähellä sytokromi P450: tä olevia hemoproteiineja . Katalyytti varten hapetus hapella ja iminourea arginiinin on siis rauta on hemin , joka kulkee hapetusaste + II astetta + III ja + IV ja päinvastoin.
Sitoutumisen NO alhaisen molekyylipainon tiolit - kuten glutationi - johtaa muodostumista S-nitrosotiolit joka olisi tärkeä tekijä toimintaa varten ja kuljetuksen NO. Nämä yhdisteet voivat myöhemmin toimia NO-luovuttajina ja pidentää siten huomattavasti sen puoliintumisaikaa.
Typpioksidin soluaktiivisuus kulkee kahden oleellisen reitin läpi, mikä koostuu solunsisäisen syklisen guanosiinimonofosfaatin (cGMP) tuotannosta guanosiinitrifosfaatista (GTP) ja sytotoksisten peroksinitriittien muodostumisesta. Syklisen GMP: n konsentraation kasvu merkitsee sytoplasman (ei-kalvon) guanylaattisyklaasin aktivoitumista .
Endoteeli on verisuonten käyttää NO laukaista rentoutumista sen sileän lihaksen takki , aiheuttaa verisuonten laajenemista ja lisääntynyt veren virtaus ja laski aggregoitumista verihiutaleiden (trombosyyttien) . Se on tärkein ”ei-adrenergisistä ei-kolinergisistä” välittäjäaineista ; se toimii erektiossa (penis, klitoris, nännit) ja näyttää myös olevan tärkeä rooli endoteelin säilyttämisessä . Suurella osalla ihmisistä tämän NO-synteesin todetaan olevan riittämätön, mikä lisää heidän riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin . Tämä mekanismi selittää nitraattien, kuten trinitriinin , käytön näiden samojen sydänsairauksien hoidossa: Nämä lääkkeet muuttuvat NO: ksi tavalla, jota ei vielä ole täysin ymmärretty, mikä puolestaan laajentaa sepelvaltimoita , sydäntä kastelevia verisuonia , lisäämällä sen verenkiertoa.
EDRF (endoteelista peräisin oleva rentouttava tekijä) on NO: n vanha nimi. Entiset lääkärit olivat huomanneet sen verisuonia laajentavan roolin, mutta eivät olleet vielä tunnistaneet sitä kemiallisesti.
Makrofagit , solut immuunijärjestelmän , tuottaa NO jotta voidaan poistaa bakteeri- patogeenejä, NO, joka voi tietyissä olosuhteissa, se saattaa aiheuttaa haitallisia sivuvaikutuksia, on kyse ns rajua infektiota verenmyrkytyksen , jossa tuotanto liiallinen NO makrofagien johtaa massiivinen vasodilataatio , joka on septisen sokin kohdalla valtimoverenpainetaudin pääasiallinen syy .
NO toimii välittäjäaine välillä hermosolujen . Toisin kuin suurin osa muista hermovälittäjäaineista, joiden toiminta synaptisessa halkeamassa kohdistuu yksinomaan postsynaptiseen hermosoluun, pieni NO-molekyyli diffundoituu laajasti ja voi saavuttaa useita ympäröiviä hermosoluja, mukaan lukien hermosolut, joita synapsit eivät ole yhteydessä toisiinsa. Uskotaan, että tämä prosessi liittyy muistiin varmistamalla pitkäaikainen muistaminen . Endokannabinoidit , lipidi välittäjäaineiden, on samanlaiset diffuusio-ominaisuuksia.
NO on läsnä monissa elimissä ruoansulatuskanavan kuin välittäjäaine ei-adrenerginen, ei-kolinerginen. Se vastaa ruoansulatuskanavan sileiden lihasten rentoutumisesta. Erityisesti se lisää mahalaukun kykyä varastoida ruokanesteitä.
Typpioksidi on solujen apoptoosin välttämätön säätelijä . Sillä voi olla antiapoptoottinen vaikutus tai päinvastoin apoptoottinen vaikutus. Tämä kytkin liittyy läheisesti solupelkistimien, kuten glutationin, läsnäoloon tai puuttumiseen .
Kun läsnä on korkea taso superoksidin O 2 - ioni , typpimonoksidia tekee mahdolliseksi muodostaa peroksinitriitti ioni , luultavasti vastuussa muuttamista mitokondrion kalvon potentiaalia sekä monia ilmiöitä solujen apoptoosin , erityisesti. Että solujen immuunijärjestelmä.
Nämä ovat aineita, joissa on yksi tai useampi typpi - happi, typpi - typpi -sidos tai jotka estävät NO: n ( viagran ) tuhoutumista . On nitraatteja , nitriittejä , nitraatteja, atsideja ...
Terapeuttiset käyttötarkoitukset:
NO: n biologisten ominaisuuksien löytäminen 1980-luvulla oli täysin odottamatonta ja aiheutti jonkinlaista levottomuutta. Science journal nimeltään NO "Molecule of the Year" vuonna 1992 , NO oppineiden seuran luotiin ja tieteellisessä lehdessä kokonaan omistettu NO ilmestyi. Nobelin lääketieteen ja fysiologian myönnettiin vuonna 1998 ja Ferid Murad , Robert F. Furchgott , ja Louis J. Ignarro työstään neurotransmissiota toimintoihin NO. Tämä työ on saanut alkunsa ranskalaisen lääkeyhtiön Nicoxin perustamisesta . Arviolta 3 000 vuodessa julkaistaan tieteellisiä artikkeleita typpioksidin roolista biologiassa .
YK-viittaus vaarallisten aineiden kuljetukseen :