Happi | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
![]() Nestemäistä happea dekantterilasissa. | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Sijainti jaksollisessa taulukossa | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Symboli | O | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Sukunimi | Happi | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Atomiluku | 8 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Ryhmä | 16 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Aika | 2 e jakso | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Lohko | Estä s | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Element perhe | Ei-metallinen | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Elektroninen kokoonpano | [ Hän ] 2 s 2 2 s 4 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Elektronit by energiataso | 2, 6 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Atomic ominaisuudet elementin | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Atomimassa | 15,9994 ± 0,0003 u (atomi O) | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Atomisäde (laskettu) | 60 pm ( 48 pm ) | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kovalenttinen säde | 66 ± 14 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Van der Waalsin säde | 140 pm | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Hapetustila | -2, -1 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Elektronegatiivisuus ( Pauling ) | 3.44 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Ionisointienergiat | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
1 re : 13.61805 eV | 2 e : 35,1211 eV | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
3 e : 54,9355 eV | 4 th : 77,41353 eV | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
5 e : 113,8990 eV | 6 e : 138.1197 eV | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
7 e : 739,29 eV | 8 e : 871,4101 eV | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Vakaimmat isotoopit | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Yksinkertaiset kehon fyysiset ominaisuudet | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tavallinen tila | paramagneettinen kaasu | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Allotropic on vakio tilassa | Happi O 2 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Muut allotropit | Otsoni O 3, singletti happi O 2 *, syklinen otsoni O 3, tetra-happi O 4, oktahappi O 8 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tilavuusmassa | 1,42763 kg · m -3 TPN (O2-molekyyli) | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kristallijärjestelmä | Cubic | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Väri | väritön | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Fuusiopiste | -218,79 ° C | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kiehumispiste | -182,95 ° C | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Fuusioenergia | 0,22259 kJ · mol -1 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Höyrystysenergia | 3,4099 kJ · mol -1 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kriittinen lämpötila | -118,56 ° C | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kriittinen paine | 5043 MPa | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kolmoispiste | -218,79 ° C | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Molaarinen tilavuus | 22,414 × 10-3 m 3 · mol -1 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Äänen nopeus | 317 m · s -1 - 20 ° C , 5 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Massalämpö | 920 J · kg -1 · K -1 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Lämmönjohtokyky | 0,02674 W · m -1 · K -1 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Eri | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
N o CAS | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Varotoimenpiteet | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
SGH | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Happi O 2 :
![]() ![]() Vaara H270, H280, P220, P244, P370 + P376, P403, H270 : Voi aiheuttaa tai voimistaa tulipaloa; hapetin H280 : Sisältää paineen alaista kaasua; voi räjähtää kuumennettaessa P220 : Säilytä / varastoi vaatteiden /… / palavien materiaalien läheisyydessä P244 : Varmista, että pelkistysventtiileissä ei ole rasvaa tai öljyä. P370 + P376 : Tulipalon sattuessa: Pysäytä vuoto, jos se voidaan tehdä vaarattomasti. P403 : Varastoi paikassa, jossa on hyvä ilmanvaihto. |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
WHMIS | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kuljetus | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Happi O 2 :
25 : hapettava kaasu (edistää tulipaloa) YK-numero : 1072 : PURISTETTU HAPEN LUOKKA: 2.2 Merkinnät: 2.2 : Palamattomat, myrkyttömät kaasut (vastaa A: n tai ison O: n osoittamia ryhmiä); 5.1 : Hapettavat aineet Pakkaus: - ![]() ![]()
225 : jäähdytetty nesteytetty kaasu, hapetin (edistää tulipaloa) YK-numero : 1073 : JÄÄHDYTETTÄVÄ NESTEHAPEN Luokka: 2.2 Merkinnät: 2.2 : Palamattomat, myrkyttömät kaasut (vastaa isoja kirjaimia A tai O osoittavia ryhmiä) 5.1 : Hapettavat aineet Pakkaus: - ![]() ![]() |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
SI- ja STP- yksiköt, ellei toisin mainita. | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Happi on alkuaine on atomi numero 8 symboli O. Se on ryhmän tilalla ryhmä on happiryhmä , jota usein kutsutaan ryhmä happi . Löysi itsenäisesti vuonna 1772, jonka ruotsalainen Carl Wilhelm Scheele vuonna Uppsalassa , ja vuonna 1774 vuoteen Pierre Bayen in Châlons-en-Champagne, kuten myös mukaan britti Joseph Priestley vuonna Wiltshire , happi nimettiin niin vuonna 1777, jonka ranskalainen Antoine Lavoisier ja hänen vaimonsa in Paris päässä antiikin Kreikan ὀξύς / oxús ( "akuutti", toisin sanoen täällä "happo"), ja γενής / geenien ( "generaattori"), koska Lavoisier virheellisesti luulivat - hapettumista ja happamoituminen on liitetty - että:
"Olemme antaneet pohjan hengittävä osan ilman nimen happea, johtuvat sen kahdesta kreikan sanoista ὀξύς , hapan ja γείνομαι , minä tuottaa , koska todellakin yksi yleinen ominaisuuksia tämän perusteella [Lavoisier puhuu hapen] on muodostamaan happoja yhdistämällä useimpiin aineisiin. Siksi kutsumme happikaasua tämän emäksen liitokseksi kalorien kanssa. "
Molekyyli , jossa kemiallinen kaava O 2, Kutsutaan yleisesti "hapen", mutta " dihappi " kemistit, koostuu kahdesta happi- atomia yhdistää kovalenttinen sidos : normaaleissa lämpötilassa ja paineessa , dihappi on kaasu , joka muodostaa 20,8%: n tilavuudesta maapallon ilmakehän nimellä merenpinnan taso .
Happi on ei-metalli, joka muodostaa helposti yhdisteitä , erityisesti oksideja , käytännöllisesti katsoen kaikkien muiden kemiallisten alkuaineiden kanssa. Tämä laitos johtaa korkeaan harjoitteluenergiaan, mutta kineettisesti dioksihappo ei usein ole kovin reaktiivinen huoneen lämpötilassa. Siksi dioksidin ja divedyn, raudan tai rikin jne. Seos kehittyy vain erittäin hitaasti.
Se on, massan, kolmanneksi yleisin alkuaine Universe jälkeen vedyn ja heliumin , ja runsain elementtien maankuoren ; happi muodostaa näin ollen maapallolla :
Maapallolla ei ollut alun perin happea. Tämä muodostettiin fotosynteesiä suorittavat kasvit , levät ja syanobakteerit , jälkimmäinen on ilmaantunut ehkä 2.8 miljardiin euroon vuotta sitten. Happi O 2on myrkyllinen anaerobisille organismeille , jotka sisälsivät ensimmäiset elämänmuodot maan päällä, mutta on välttämätöntä aerobisten organismien hengitykselle , jotka muodostavat valtaosan elävistä lajeista nykyään. Soluhengityksessä on joukko metaboliareitit , kuten Krebsin syklin ja hengitysteiden ketju , esimerkiksi syöttävät glykolyysin ja β-hapettumista , jolla solun energia tuotteen muodossa ATP ja tehon alentamisen muodossa NADH + H + ja FADH 2.
Kerääntymällä maan ilmakehään happea O 2johtuvat fotosynteesi muodostettu otsonikerrosta juuressa on stratosfäärin vaikutuksen alaisena auringon säteilyn . Otsoni on Allotropia hapen kemiallinen kaava O 3enemmän hapetin kuin happi - joten se on saaste ei-toivottu, kun läsnä troposfäärissä maanpinnan tasolla - mutta joka on tunnusomaista, absorboida UV-säteitä ja auringon ja siten suojata biosfäärin tämän haitallisen säteilyn: otsonikerrosta oli kilpi, joka mahdollisti ensimmäiset maakasvit lähtivät valtameristä melkein 475 miljoonaa vuotta sitten.
Valtamerien happipitoisuus on laskenut merkittävästi useita vuosia. Tämä meren hapenpoisto - ilmaston lämpenemisen ja maatalouden lannoitteiden päästön vuoksi - vaikuttaa meren biologiseen monimuotoisuuteen. Valtameret ovat menettäneet 77 miljardia tonnia happea viimeisten 50 vuoden aikana.
Teollisuudessa sillä on valtava merkitys hapettimena. Voimalaitoksissa polttoaine poltetaan joko ilmalla tai puhtaalla hapella ("oksipolttoaine" -prosessi). Raskaiden maaöljyjakeiden oksikrakkaus tuottaa arvokkaita yhdisteitä. Että kemianteollisuudessa käytetään tuotanto akryyli happo, erittäin tärkeä monomeeri . Heterogeeninen katalyyttinen hapetus osoittaa lupauksen hydroksimetyylifurfuraalihapon ja bentsoehapon tuotannolle . Se on myös lupaava raaka-aine vetyperoksidin sähkökemialliselle synteesille. Ilman hapettumisella on erittäin tärkeä rooli vaarallisten kaasujen (CO, metaani ) muuttumisessa CO 2: ksi vähemmän haitallisia.
Happi on seitsemäntoista isotooppeja, joiden massa määrä vaihtelee 12 28. hapen luonnon alkuperää koostuu kolmesta vakaa isotooppien : happi 16 16 O, happi 17 17 : lla ja happea 18 18 O. Tämän lisäksi hapen annetaan standardi atomimassa on 15.999 4 u . Happea 16 on eniten, sen luonnollinen runsaus on 99,762%.
Suurin osa hapesta 16 syntetisoidaan heliumfuusio- prosessin lopussa massiivisten tähtien sisällä, mutta osa syntyy myös reaktioiden neonfuusion aikana . Happi 17 valmistetaan pääasiassa fuusioimalla vetyä heliumia aikana hiilisykli . Siksi se on isotooppi, joka on yhteinen tähtien vetypolttovyöhykkeille. Suurin osa happea 18 on tuotettu, kun typpi 14 14 N tehty runsaasti jonka hiilisykli kaappaa ydin helium 4 4 Hän. Happi-18: ta esiintyy siis yleisesti kehittyneiden massiivisten tähtien heliumirikkailla alueilla .
Neljätoista radioisotooppia on tunnistettu. Vakain ovat 15 O happi , jolla on pisin puoli-elämän (122,24 sekuntia) ja 14 14 O happea , jolla on puoli-elämän 70,606 sekuntia. Kaikkien muiden radioaktiivisten isotooppien puoliintumisaika on alle 27 s, ja suurimmalla puoliintumisaika on alle 83 millisekuntia. Hapen 12 12 O käyttöikä on lyhin (580 × 10 −24 s ). Yleisin radioaktiivisen hajoamisen tyyppi happea-16 kevyemmissä isotoopeissa on pozitronipäästö, joka tuottaa typpeä. Happea-18 raskaampien isotooppien yleisin hajoamistyyppi on β-radioaktiivisuus, joka aiheuttaa fluoria .
Happi 18 on osoitus Paleoilmastotutkimusten käytetään tietää lämpötilan alueella kulloinkin: mitä suurempi isotooppisuhteen 18 O / 16 O on korkea ja vastaava lämpötila on alhainen. Tämä suhde voidaan määrittää jään ytimistä sekä aragoniitti tai kalsiitti joistakin fossiileista .
Tämä prosessi on erittäin hyödyllinen vahvistamaan tai kieltämään teoria luonnollisista maanpäällisistä ilmastonmuutoksista, kuten Milanković-parametrit .
Vakaana isotooppisena markkerina sitä on käytetty mittaamaan fotosynteesin aikana fotosynteesin aikana absorboituneen hapen yksisuuntainen virtaus. On osoitettu, että ennen kasvu CO 2teollisella aikakaudella puolet lehtien päästämästä hapesta imeytyi takaisin. Tämä vähensi fotosynteesin tehokkuutta puoleen (Gerbaud ja André, 1979-1980).
Z | Elementti | Massaosuus vuonna miljoonasosina |
---|---|---|
1 | Vety | 739 000 |
2 | Helium | 240 000 |
8 | Happi | 10,400 |
6 | Hiili | 4600 |
10 | Neon | 1340 |
26 | Rauta | 1,090 |
7 | Typpi | 960 |
14 | Piin | 650 |
12 | Magnesium | 580 |
16 | Rikki | 440 |
Happi on maapallon biosfäärissä, ilmassa, vedessä ja kivissä eniten kemiallisia alkuaineita. Se on myös maailmankaikkeuden kolmanneksi yleisin alkuaine vedyn ja heliumin jälkeen ja edustaa noin 0,9% auringon massasta . Se muodostaa 49,2% maankuoren massasta ja on valtameriemme tärkein ainesosa (88,8% niiden massasta). Happihappo on maapallon ilmakehän toiseksi tärkein osa, sen osuus on 20,8% sen tilavuudesta ja 23,1% sen massasta (eli noin 10 15 tonnia). Maan läsnäolo ilmakehässään niin suuren kaasumaisen hapen määrän muodostaa poikkeuksen aurinkokunnan planeetoista : naapurimaiden Marsin (joka edustaa vain 0,1% ilmakehän tilavuudesta) ja Venuksen happi on paljon pienemmät pitoisuudet siellä. Näitä muita planeettoja ympäröivä happi syntyy kuitenkin vain ultraviolettisäteillä, jotka vaikuttavat happea sisältäviin molekyyleihin, kuten hiilidioksidiin .
Maan suuri ja epätavallinen happipitoisuus johtuu happisyklistä . Tämä biogeokemiallinen sykli kuvaa hapen liikkeitä maan kolmen pääsäiliön sisällä ja välillä: ilmakehässä, biosfäärissä ja litosfäärissä . Tärkein tekijä näiden syklien toteutumisessa on fotosynteesi, joka on päävastuussa maapallon nykyisestä happipitoisuudesta. Dihappi on tärkeää, että kaikilla ekosysteemin : photosynthetic elävien olentojen vapauttamiseksi dihappi ilmakehään, kun hengitystä ja hajoaminen sekä eläinten ja kasvien kuluttaa sitä. Nykyisessä tasapainossa tuotanto ja kulutus suoritetaan samoissa suhteissa: kukin näistä siirroista vastaa noin 1/2000 ilmakehän hapesta vuodessa. Lopuksi, happi on välttämätön komponentti molekyyleistä, joita löytyy kaikesta elävästä: aminohapoista , sokereista jne.
Hapella on myös tärkeä rooli vesiympäristössä. Hapen lisääntyneellä liukoisuudella matalissa lämpötiloissa on huomattava vaikutus valtamerien elämään. Esimerkiksi elävien lajien tiheys on suurempi napa-vesissä korkeamman happipitoisuuden vuoksi. Saastunutta vettä , joka sisältää kasvin ravinteiden, kuten nitraattien tai fosfaatteja voivat stimuloida levien kasvua läpi kutsutaan rehevöitymistä ja hajoaminen näiden ja muiden biomateriaalien voi vähentää hapen määrää rehevissä vesissä. Tutkijat arvioida tämän näkökohdan veden laatu mittaamalla biologinen hapenkulutus veden tai hapen määrä tarvitaan palata normaaliin O 2 -pitoisuus..
Alle normaaleissa lämpötilassa ja paineessa , happi on muodossa hajuton ja väritön kaasu, dihappea , jossa kemiallinen kaava O 2. Tämän molekyylin kaksi happiatomia kemiallisesti sidottu toisiinsa on tripletti tilassa . Tätä sidosta, jonka järjestys on 2, edustaa usein yksinkertaistettu kaksoissidos tai kahden elektronin ja kahden kolmen elektronin sidosten yhdistäminen. Hapen triplettitila on happimolekyylin perustila . Molekyylin elektronisessa konfiguraatiossa on kaksi parittomia elektroneja, jotka vievät kaksi rappeutunutta molekyylipyörää . Nämä orbitaaleja sanotaan olevan anti liimaus ja alentaa liimaus järjestyksessä kolmesta kahteen, niin että happi sidos on heikompi kuin kolmoissidos dityppioksidin , joiden kaikkien liimaus atomiorbitaali täyttyvät, mutta useita anti-liimaus-orbitaalien eivät ole..
Normaalissa tripletti tilassa, dihappi molekyyli on paramagneettinen , eli se hankkii magnetoinnin vaikutuksen alaisena on magneettikentän . Tämä johtuu molekyylissä olevien parittamattomien elektronien magneettisesta pyörimismomentista sekä naapurimaiden O 2 -molekyylien negatiivisesta vaihto-vuorovaikutuksesta .. Nestemäistä happea voidaan houkutella magneettiin siten, että laboratoriotesteissä nestemäistä happea voidaan pitää tasapainossa omaa painoaan vastaan vahvan magneetin kahden navan välillä.
Yksittäinen happi on nimi, joka on annettu useille viritetyn happimolekyylilajeille, joissa kaikki pyörii pariksi. Luonnossa se muodostuu tavallisesti vedestä fotosynteesin aikana käyttämällä auringon säteiltä tulevaa energiaa. Sitä tuotetaan myös troposfäärissä otsonin fotolyysin avulla lyhyiden aallonpituuksien valonsäteillä ja immuunijärjestelmällä aktiivisen hapen lähteenä. Karotenoidit fotosynteesin organismien (mutta myös joskus eläimet) on tärkeä rooli absorboimaan energiaa singlettihappea ja muuntamalla se perustilaansa de virtaa, ennen kuin se voi vahingoittaa kankaita.
Happi on erittäin elektronegatiivista . Se muodostaa helposti monia ionisia yhdisteitä metallien kanssa ( oksidit , hydroksidit ). Se muodostaa myös ionocovalent yhdisteitä, joilla on ei-metallien (esimerkkejä: hiilidioksidi , rikkitrioksidin ) ja menee koostumus monille luokille orgaanisia molekyylejä, esimerkiksi, alkoholit (R-OH), karbonyylit R -CHO tai R 2 CO: n ja karboksyylihapon hapot (R-COOH).
Diatomimolekyylien OX dissosiaatioenergia 25 ° C : ssa kJ / mol ( ):
H 429,91 |
Hei | |||||||||||||||||
Li 340,5 |
Ole 437 |
B 809 |
C 1 076,38 |
N 631,62 |
O 498,36 |
F 220 |
Syntynyt | |||||||||||
Na 270 |
Mg 358,2 |
Al 501,9 |
Jos 799.6 |
P 589 |
S 517,9 |
Cl 267,47 |
Ar | |||||||||||
K 271,5 |
Ca 383,3 |
Sc 671,4 |
Ti 666,5 |
V 637 |
Cr 461 |
Mn 362 |
Fe 407 |
Co 397,4 |
Ni 366 |
Cu 287,4 |
Zn 250 |
Ga 374 |
Ge 657,5 |
Ässä 484 |
Katso 429,7 |
Br 237,6 |
Kr 8 |
|
Rb 276 |
Sr 426,3 |
Y 714,1 |
Zr 766,1 |
Num 726.5 |
Mo 502 |
Tc 548 |
Ru 528 |
Rh 405 |
Pd 238.1 |
Ag 221 |
CD 236 |
Vuonna 346 |
Sn 528 |
Sb 434 |
Te 377 |
I 233.4 |
Xe 36,4 |
|
Cs 293 |
Ba 562 |
* |
Lue 669 |
Hf 801 |
Sinun 839 |
W 720 |
Re 627 |
Luu 575 |
Ir 414 |
Pt 418,6 |
Kohdassa 223 |
Hg 269 |
Tl 213 |
Pb 382,4 |
Bi 337,2 |
Po | Klo | Rn |
Fr | Ra | ** |
Lr 665 |
Rf | Db | Sg | Bh | Hs | Mt | Ds | Rg | Cn | Nh | Fl | Mc | Lv | Ts | Og |
↓ | ||||||||||||||||||
* |
798 |
Tämä 790 |
Pr 740 |
Nd 703 |
Pm |
Sm 573 |
Eu 473 |
Gd 715 |
Tb 694 |
Väriaine 615 |
Ho 606 |
Er 606 |
TM 514 |
Yb 387,7 |
||||
** |
Ac 794 |
Th 877 |
Pa 792 |
U 755 |
Np 731 |
Pu 656,1 |
Tark. 553 |
CM 732 |
BK 598 |
Vrt. 498 |
Onko 460 |
Fm 443 |
Md 418 |
Ei 268 |
Tavallinen Allotropia hapen maapallolla on nimetty dihappi jonka kemiallinen kaava on O 2. Sen sidospituus on 121 µm ja sitoutumisenergia on 498 kJ mol -1 . Se on muoto, jota monimutkaisimmat elämänmuodot, kuten eläimet, käyttävät soluhengityksen aikana, ja muoto, joka muodostaa suurimman osan maapallon ilmakehästä.
Trioxygen O 3 , kutsutaan yleensä otsoni , on hyvin reaktiivinen Allotropia happea, joka on haitallista keuhkokudoksessa. Otsoni on metastabiili kaasu, joka syntyy ilmakehän ylemmissä kerroksissa, kun dioksihappi yhdistyy atomihapen kanssa, joka itse syntyy dioksidin pirstoutumisesta ultraviolettisäteillä . Koska otsoni imeytyy voimakkaasti sähkömagneettisen spektrin ultraviolettialueella , otsonikerros auttaa suodattamaan maapallon osuvia ultraviolettisäteitä . Kuitenkin lähellä maapalloa se on epäpuhtaus, joka syntyy kuumina päivinä hajoamalla typpioksideja fossiilisten polttoaineiden palamisesta auringon ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta. 1970-luvulta lähtien otsonin pitoisuus ilmassa maanpinnalla on lisääntynyt ihmisen toiminnan seurauksena.
Metastabiili molekyyli, nimeltään tetraoksi (O 4 ), löydettiin vuonna 2001 ja sen uskottiin aiemmin esiintyvän yhdessä kiinteän hapen kuudesta vaiheesta . Vuonna 2006 osoitettiin, että tämä vaihe, joka on saatu paineistamalla dioksidi 20 GPa: iin, koostuu itse asiassa rombohedraalisesta O 8 -ryhmästä . Tämä klusteri on mahdollisesti voimakkaampi hapetin kuin happi tai otsoni, ja sitä voidaan siksi käyttää rakettien ponneaineissa . Vuonna 1990 löydetty metallifaasi ilmestyy, kun kiinteälle hapelle kohdistetaan yli 96 GPa: n paine, ja vuonna 1998 osoitettiin, että hyvin matalissa lämpötiloissa tästä faasista tulee suprajohtavaa .
Happi on vesiliukoisempi kuin typpi. Ilmassa tasapainossa oleva vesi sisältää noin yhden molekyylin liuennutta happea jokaista kahta typpimolekyyliä kohti . Ilmakehän suhteen suhde on suunnilleen yksi happimolekyyli neljään typpeä. Hapen liukoisuus veteen riippuu lämpötilasta: noin kaksi kertaa niin paljon ( 14,6 mg L -1 ) liuotetaan 0 ° C: ssa kuin 20 ° C: ssa ( 7,6 mg L -1 ). Ajan 25 ° C: ssa ja ilman paineessa 1 ilmakehässä , makean veden sisältää noin 6,04 ml happea litrassa, kun merivesi sisältää noin 4,95 ml litraa kohti. Ajan 5 ° C: ssa liukoisuus kasvaa 9,0 ml per litra puhdasta vettä, joka on 50% enemmän kuin 25 ° C: ssa ja 7,2 ml: aan litraa kohti meriveden, tai 45% enemmän.
Happi kondensoituu klo 90.20 K ( -182,95 ° C ) ja jähmettyy klo 54.36 K ( -218,79 ° C ). Dioksigeenin nestemäinen ja kiinteä faasi ovat molemmat läpinäkyviä, ja niillä on pieni väri, joka muistuttaa taivaan sinistä väriä, joka johtuu punaisen absorptiosta. Erittäin puhdasta nestemäistä happea saadaan tavallisesti nestetyötä jakamalla tislaamalla . Nestemäistä happea voidaan tuottaa myös lauhduttamalla ilmaa käyttämällä nestemäistä typpeä jäähdytysaineena. Se on erittäin reaktiivinen aine, joka on pidettävä poissa palavista materiaaleista.
Vaikka happi 17 on stabiili, pääosin hapesta 16 koostuvalla hapella on erityisen matala lämpöneutronien talteenoton poikkileikkaus = 0,267 MB (painotettu keskiarvo kolmen stabiilin isotoopin kohdalla), mikä sallii sen käytön ydinreaktoreissa oksidina polttoaineessa ja vesi jäähdytysnesteenä ja moderaattorina .
Hapen aktivoituminen sydämen neutronien vaikutuksesta aiheuttaa kuitenkin erityisen energisen gammasäteilyn (= 10,419 MeV ) tuottavan typen 16 muodostumisen , mutta jonka jakso on vain 7,13 s , mikä tarkoittaa, että tämä säteily sammuu nopeasti reaktoriin.
Yksi ensimmäisistä kokeista tiedetään suhde palamisen ja ilma johtaa Filon Bysantin , Kreikan kirjailija II : nnen vuosisadan eaa. AD Kirjassa Tyros , Philo havaitsi, että polttamalla kynttilän kaatuneessa astiassa, jonka aukko on upotettu veteen, se aiheuttaa veden nousun kynttilän sisältävässä astian kaulassa. Philo arvelee väärin väittäen, että osa säiliön ilmasta muuttui yhdeksi neljästä elementistä , tuleksi , joka pystyi poistumaan säiliöstä lasin huokoisuuden vuoksi. Monta vuosisataa myöhemmin Leonardo da Vinci hyödyntää Bysantin Philon työtä ja havaitsee, että osa ilmasta kuluu palamisen ja hengityksen aikana.
Vuoden lopulla XVII th luvulla, Robert Boyle osoitti, että ilmaa palamiseen tarvittava. Englantilainen kemisti John Mayow tarkentaa Boylen työtä osoittamalla, että palaminen tarvitsee vain osan ilmasta, jota hän kutsuu spiritus nitroaereukseksi tai yksinkertaisesti nitroaereukseksi . Kokeessa hän havaitsi, että kun hän sijoitti hiiren tai sytytetyn kynttilän suljettuun astiaan aukon ollessa upotettuna veteen, veden taso nousi säiliössä ja korvasi neljästoistaosan ilman tilavuudesta ennen kuin kohteet ovat sammutettu. Siksi hän arvelee , että nitroaereus kuluu polttamalla ja hengittämällä.
Mayow huomauttaa, että antimonin massa kasvaa kuumennettaessa, ja päättelee, että siihen on liitettävä nitroaereus . Hän uskoo myös, että keuhkot erottavat nitroaereuksen ilmasta ja siirtävät sen vereen, ja että eläinten lämpö ja lihasten liikkeet johtuvat nitroaereuksen reaktiosta tiettyjen kehossa olevien aineiden kanssa. Tilit Näiden ja muiden kokeiden ja Mayow ideat julkaistiin 1668 vuonna Tractatus duo alkaen De respiratione .
Robert Hooke , Ole Borch , Mikhail Lomonosov ja Pierre Bayen onnistuvat tuottamaan happea XVII - vuosisadalla XVIII - luvulla tehdyissä kokeissa, mutta yksikään heistä ei tunnusta häntä kemialliseksi alkuaineeksi . Tämä johtuu todennäköisesti osittain palamista ja korroosiota koskevasta tieteellisestä teoriasta, jota kutsuttiin flogliittiseksi, joka oli silloin laajin selitys näiden ilmiöiden selittämiseksi.
Saksalaisen kemisti Johann Joachim Becherin vuonna 1667 perustaman ja kemisti Georg Ernst Stahlin vuonna 1731 muokkaaman flogistonin teorian mukaan kaikki palavat materiaalit koostuvat kahdesta osasta: osasta nimeltä flogistoni, joka poistuu, kun siinä oleva aine sisältää palaa, kun taas poistettu osa muodostaa aineen todellisen muodon.
Palavien materiaalien, jotka jättävät hyvin vähän jäännöksiä, kuten puun tai puuhiilen, katsotaan sisältävän enimmäkseen flogistonia, kun taas palamattomat aineet, jotka syövyttävät metallin tavoin, sisältävät hyvin vähän. Ilmassa ei ole mitään roolia flogistonin teoriassa, eivätkä ensimmäiset idean alun perin suoritetut kokeet. Teoria perustuu pikemminkin sen havainnointiin, mitä tapahtuu, kun esine palaa ja suurin osa esineistä näyttää kevyemmiltä ja näyttävät menettäneen jotain palamisprosessin aikana. Perustellakseen tosiasian, että puun kaltaisen materiaalin massa todella kasvaa palamisen aikana, Stahl väittää, että flogistonilla on negatiivinen massa. Tosiasia, että metallien massa kasvaa myös ruostumalla, kun niiden on tarkoitus menettää flogistoni, on yksi ensimmäisistä vihjeistä, jotka kumottavat flogistonin teorian.
Hapen löysi ensin ruotsalainen kemisti Carl Wilhelm Scheele . Se tuottaa happea kuumentamalla elohopeaoksidia ja erilaisia nitraatteja noin vuodelta 1772. Scheele kutsuu tätä kaasua " Feuerluftiksi " (tuli-ilma), koska se on ainoa tunnettu hapetin ja kirjoittaa selvityksen löydöksestään käsikirjoitukseen, jota hän kutsui kemialliseksi ilman sopimukseksi ja Tuli, jonka hän lähetti julkaisijalleen vuonna 1775, mutta jota ei julkaistu ennen vuotta 1777.
Samalla 1 kpl elokuu 1774, kokeilu sai brittiläisen pastorin Joseph Priestleyn saamaan auringon säteet lähentymään kohti lasiputkea, joka sisälsi elohopeaoksidia (HgO). Tämä johtaa kaasun vapautumiseen, jota hän kutsuu "poistetuksi ilmaksi" . Hän huomaa, että kynttilöiden liekki on kirkkaampaa tässä kaasussa ja että hiiri on aktiivisempi ja elää pidempään hengittämällä sitä. Hengitettynä itse kaasun hän kirjoitti: "[tämän kaasun] tunne keuhkoissani ei ollut huomattavasti erilainen kuin tavallisen ilman tunne, mutta minusta tuntui, että hengitykseni oli erityisen kevyt ja helppo. Jonkin aikaa sen jälkeen" . Priestley julkaisi havainnonsa vuonna 1775 artikkelissa nimeltä Aikataulu lisää löytöjä ilmassa, joka sisältyy hänen kirjansa " Kokeilut ja havainnot erilaisista ilmalajeista" toiseen osaan .
Ranskalainen kemisti Antoine Laurent Lavoisier väittää myöhemmin löytäneensä tämän uuden aineen Priestleystä riippumatta. Priestley vieraili kuitenkin Lavoisierissa lokakuussa 1774, kertoi kokemuksestaan ja siitä, kuinka hän vapautti kaasun. Scheele lähetti myös kirjeen Lavoisierille30. syyskuuta 1774 jossa hän kuvailee omaa löytötään aiemmin tuntemattomasta aineesta, mutta Lavoisier toteaa, ettei hän ole koskaan saanut sitä (kopio kirjeestä löytyy Scheelen tavaroista hänen kuolemansa jälkeen).
Vaikka tämä olisi hänen aikanaan kiistanalainen, Lavoisierin panos on epäilemättä ollut se, että hän on suorittanut ensimmäiset tyydyttävät kvantitatiiviset kokeet hapettumiselle ja antanut ensimmäisen oikean selvityksen siitä, miten palaminen tapahtuu. Hänen kokeilunsa, kaikki aloitettiin vuonna 1774, johtavat pilkkaamaan phlogiston-teoriaa ja osoittamaan, että Priestleyn ja Scheelen löytämä aine on kemiallinen alkuaine .
Eräässä kokeessa Lavoisier huomauttaa, että massa ei yleensä kasva, kun tinaa ja ilmaa lämmitetään suljetussa kammiossa. Hän huomaa, että ympäröivä ilma tunkeutuu koteloon avattaessa sen, mikä osoittaa, että osa loukkuun jääneestä ilmasta on kulunut. Hän toteaa myös, että tinan massa on kasvanut ja että tämä kasvu vastaa samaa ilmamassaa, joka syöksyi koteloon, kun se avattiin. Muita tämän kaltaisia kokeita kuvataan hänen kirjassaan Palamisesta yleensä , joka julkaistiin vuonna 1777. Tässä teoksessa hän todistaa, että ilma on kahden kaasun seos: hengitykselle, palamiselle ja typelle välttämätön "elintärkeä ilma" . (kreikan ἄζωτον , "menettää elämän" ), mikä on heille hyödytöntä.
Lavoisier nimitti hapessa olevan "elintärkeän ilman" vuonna 1777 kreikkalaisesta juuresta ὀξύς ( oxys ) (happo, kirjaimellisesti "kova" happojen maun jälkeen ja -γενής (-genēs) (tuottaja, kirjaimellisesti "joka tuottaa"), koska hän virheellisesti uskoo, että happi on kaikkien happojen ainesosa.Kemistit, erityisesti Sir Humphry Davy vuonna 1812, todistavat lopulta, että Lavoisier oli väärässä tässä suhteessa (happokemian perusta on todellisuudessa vety ), mutta nimi juuttui.
Atomiteoria of John Dalton olettaa, että kaikki elementit ovat monatomic ja atomien yhdiste elimissä yksinkertaisia raportteja. Esimerkiksi Dalton olettaa, että veden kemiallinen kaava on HO, jolloin hapen atomimassa on kahdeksan kertaa suurempi kuin vedyllä, toisin kuin nykyinen arvo, joka on noin kuusitoista kertaa vedyn. Vuonna 1805 Joseph Louis Gay-Lussac ja Alexander von Humboldt osoittavat, että vesi muodostuu kahdesta tilavuudesta vetyä ja yhdestä tilavuudesta happea ja vuonna 1811 Amedeo Avogadro onnistuu tulkitsemaan veden koostumuksen nykyisen Avogadron lain perusteella. ja hypoteesi alkuaineista piimaa-molekyyleistä.
Lopussa on XIX : nnen luvulla, tutkijat ymmärtäneet, että ilma voidaan nesteyttää ja sen yksittäisten komponenttien puristamalla ja jäähdyttämällä. Käyttäen menetelmää, CSS , kemisti ja fyysikko Sveitsin Raoul Pictet se, haihduta rikkidioksidin neste nesteyttää hiilidioksidia, joka puolestaan höyrystyy jäähtyä riittävästi dihappili-, siten nesteyttää. 22. joulukuuta 1877 hän lähetti sähkeen Pariisin tiedeakatemiaan , jossa hän ilmoitti löytäneensä nestemäistä happea . Kaksi päivää myöhemmin ranskalainen fyysikko Louis Paul Cailletet kuvaa omaa menetelmäänsä nesteen nesteytykseen. Molemmissa tapauksissa tuotetaan vain muutama tippa nestettä, joten on mahdotonta suorittaa perusteellisia analyysejä. Happi nesteytetään stabiilissa tilassa ensimmäisen kerran 29. maaliskuuta 1883 Puolan tiedemies Zygmunt Wróblewski että Jagiellonian yliopiston Krakovassa ja Karol Olszewski .
Vuonna 1891 skotlantilainen kemisti James Dewar pystyi tuottamaan tarpeeksi nestemäistä happea tutkiakseen sitä. Ensimmäisen kaupallisesti kannattavan prosessin nestemäisen hapen tuottamiseksi kehitti vuonna 1895 saksalaiset insinöörit Carl von Linde ja englantilaiset insinöörit William Hampson itsenäisesti . Molemmissa prosesseissa ilman lämpötilaa lasketaan, kunnes ilma nesteytyy, ja sitten eri kaasumaiset yhdisteet tislataan keittämällä ne peräkkäin ja sieppaamalla. Myöhemmin, vuonna 1901, asetyleeni hitsaus otettiin ensimmäisen kerran polttamalla seosta asetyleenin ja puristetaan happi. Tämä menetelmä hitsaamiseen ja metallin leikkaamiseen tuli myöhemmin yleiseksi. Vuonna 1902 Georges Claude kuvitteli ilman nesteytysprosessin, joka paransi Linden kuvitteleman tehokkuutta ja jossa kompressorissa käytettiin ilman adiabaattisen laajenemisen puristamisen jälkeen tuottamaa työtä. Mukana olevaa jäähdytystä ( Joule-Thomson -vaikutus ) käytetään lämmönvaihtimessa, joka jäähdyttää ilmaa kompressorin ulostulossa. Claude suorittaa siten erottamisen osittain tislaamalla happea, typpeä ja argonia.
Vuonna 1923 amerikkalainen tiedemies Robert H. Goddard kehitti ensimmäisenä nestemäistä polttoainetta käyttävän rakettimoottorin . Moottori käyttää bensiiniä polttoaineena ja nestemäistä happea hapettimena . Goddard lentää onnistuneesti pienen nestemäisen polttoaineen raketin. Hän sai sen saavuttamaan 56 m ja 97 km / h 16. maaliskuuta 1926 Auburnissa (Massachusetts) .
1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 | 15 | 16 | 17 | 18 | ||||||||||||||||
1 | H | Hei | |||||||||||||||||||||||||||||||
2 | Li | Olla | B | VS | EI | O | F | Syntynyt | |||||||||||||||||||||||||
3 | N / A | Mg | Al | Joo | P | S | Cl | Ar | |||||||||||||||||||||||||
4 | K | Se | Sc | Ti | V | Kr | Mn | Fe | Co | Tai | Cu | Zn | Ga | Ge | Ässä | Se | Br | Kr | |||||||||||||||
5 | Rb | Sr | Y | Zr | Huom | Mo | Tc | Ru | Rh | Pd | Ag | CD | Sisään | Sn | Sb | Sinä | Minä | Xe | |||||||||||||||
6 | Cs | Ba | Tämä | PR | Nd | Pm | Sm | Oli | Gd | Tb | Dy | Ho | Er | Tm | Yb | Lukea | Hf | Sinun | W | Re | Luu | Ir | Pt | Klo | Hg | Tl | Pb | Bi | Po | Klo | Rn | ||
7 | Fr | Ra | Ac | Th | Pa | U | Np | Voisi | Olen | Cm | Bk | Vrt | On | Fm | Md | Ei | Lr | Rf | Db | Sg | Bh | Hs | Mt | Ds | Rg | Cn | Nh | Fl | Mc | Lv | Ts | Og | |
8 | 119 | 120 | * | ||||||||||||||||||||||||||||||
* | 121 | 122 | 123 | 124 | 125 | 126 | 127 | 128 | 129 | 130 | 131 | 132 | 133 | 134 | 135 | 136 | 137 | 138 | 139 | 140 | 141 | 142 |
alkali Metals |
Alkalinen maa |
Lantanidit |
siirtyminen metallit |
Huono metalli |
Metalli- aallot |
Ei- metallit |
halogeeni geenit |
Noble kaasujen |
Kohteet luokittelemattomat |
Aktinidit | |||||||||
Superaktinidit |