Napa (matematiikka)

On monimutkainen analyysi , joka on napa , joka holomorfinen funktio on jonkin tyyppinen eristetty singulariteetti että käyttäytyy kuten singulariteetti on z = 0 funktion , jossa n on ei-nolla luonnollinen kokonaisluku.

Holomorfista funktiota, jolla on vain eristettyjä yksiköitä, jotka ovat pylväitä, kutsutaan meromorfiseksi funktioksi .

Määritelmä ja ominaisuudet

Olkoon U olla avoin suunnitelma on kompleksitasossa ℂ, on elementti U ja holomorphic funktio . Sanomme, että on napa f (tai että f myöntää napa ) jos on olemassa holomorphic funktio g on -osassa VU on siten, että ja kokonaisluku n ≥ 1 siten, että kaikille z in V \ { a } meillä on

.

Tällainen kirjoitus on tällöin ainutlaatuinen ja kokonaislukua n kutsutaan navan järjestykseksi . Jakson 1 pylvästä kutsutaan joskus yksinkertaiseksi napaksi .

F: n napa on piste, jossa | f | pyrkii kohti ääretöntä.

Piste on napa f jos (ja vain jos) on naapurustossa on , f on rajaton ja 1 / f on rajoitettu.

Esimerkkejä ja vasta-esimerkkejä

on napa, jonka luokka on 1 (tai yksinkertainen napa) sisään . on napa, jonka järjestys on 2 sisään ja napa, jonka järjestys on 3 . on napa, jonka järjestys on 2 tuumaa , koska se on samanlainen kuin sen naapurustossa (tämä näkyy esimerkiksi käyttämällä funktion sini Taylor-sarjaa alkupisteessä). ei myönnä napaa sisään , koska edellisessä esimerkissä esille tuotun vastaavuuden vuoksi se vastaa yhtä naapurin naapurustossa . Erityisesti pysyy rajattu alkuperän läheisyydessä, joten ei ole napa . Sitten voimme laajentua holomorfiseksi toiminnaksi kokonaisuudessaan. Sanomme, että on pyyhittävä singulariteetti on . ei myönnä napaa sisään . Todellakin ja ovat molemmat rajattomia . Puhumme sitten oleellisesta singulariteetista eikä enää napasta.

Katso myös

<img src="https://fr.wikipedia.org/wiki/Special:CentralAutoLogin/start?type=1x1" alt="" title="" width="1" height="1" style="border: none; position: absolute;">