Vesi | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Henkilöllisyystodistus | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
IUPAC-nimi | vettä | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Synonyymit |
divetymonoksidi, vetyoksidi, hydrogenoli, vetyhydroksidi, dihydroksidi, oksaani |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
N o CAS | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
N o ECHA | 100.028.902 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
N O EY | 231-791-2 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
PubChem | 962 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
ChEBI | 15377 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Hymyilee |
O , |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
InChI |
InChI: InChI = 1 / H2O / h1H2 InChIKey: XLYOFNOQVPJJNP-UHFFFAOYSA-N |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Ulkomuoto | väritön, hajuton ja mauton neste | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kemialliset ominaisuudet | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kaava |
H 2 O [isomeerit] |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Moolimassa | 18,0153 ± 0,0004 g / mol H 11,19%, O 88,81%, 18,015 28 g mol −1 |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
pKa | pK e = 14,0 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Dipolaarinen hetki | 1,8546 D | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Jodiluku | g I2 100g −1 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Happoindeksi | mg KOH g -1 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Saippuoitumisindeksi | mg KOH g -1 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Fyysiset ominaisuudet | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
T ° fuusio | 0 ° C - 1,013 25 bar | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
T ° kiehuu | 100 ° C on 1,013 25 bar, 100,02 ° C ± 0,04 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liukoisuus | g l −1 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tilavuusmassa |
1000,00 kg m -3 ajan 4 ° C: ssa 998,30 kg m -3 ajan 20 ° C: ssa 958,13 kg m -3 ajan 100 ° C: ssa (nestemäinen) 726,69 kg m -3 ajan 300 ° C: ssa - 15, 5 MPa |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kyllästävä höyrynpaine |
6112 mbar (jää, 0 ° C ) 12,4 mbar ( 10 ° C ) yhtälö:
yhtälö:
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Dynaaminen viskositeetti | 1,002 x 10 -3 Pa s ajan 20 ° C: ssa 0,547 x 10 -3 Pa s ajan 50 ° C: ssa 0,281 8 x 10 -3 Pa s ajan 100 ° C: ssa (nestemäinen) 0,080 4 x 10 -3 Pa s ajan 300 ° C - 15 MPa |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kriittinen piste | 374,15 ° C , 22,12 MPa | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kolmoispiste | 0,01 ° C , 611,2 Pa | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Lämmönjohtokyky | 0,604 W m -1 K -1 ajan 20 ° C: ssa | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Äänen nopeus | 1497 m s -1 ajan 25 ° C: ssa | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Lämpökemia | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
S 0- kaasu, 1 bar | 188,7 J K −1 mol −1 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
S 0 neste, 1 bar | 69,9 J K −1 mol −1 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
S 0 kiinteänä aineena | J K −1 mol −1 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
A f H 0 -kaasu | −241,818 kJ mol −1 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Δ f H 0 neste | −285,83 kJ mol −1 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kiinteä A f H 0 | −291,84 kJ mol −1 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
A fus H ° | 6,01 kJ mol −1 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Δ vap H ° |
44,2 kJ mol -1 ajan 20 ° C: ssa , 43,990 kJ mol -1 ajan 25 ° C: ssa , 40,657 kJ mol -1 ajan 100 ° C: ssa , 2,26 MJ kg -1 ajan 100 ° C: ssa |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
C s | 4 185,5 J kg -1 K -1 ajan 15 ° C: ssa ja 101,325 kPa , 75,403 J mol -1 K -1 ajan 15 ° C: ssa ja 101,325 kPa , 75,366 J mol -1 K -1 ajan 20 ° C: ssa ja 101,325 kPa , 75,291 J mol -1 K -1 ajan 25 ° C: ssa ja 101,325 kPa |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
PCS | kJ mol -1 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
PCI | kJ mol -1 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Optiset ominaisuudet | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Taitekerroin | 1.33 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Verdet-vakio | 4,10 rad T- 1 m -1 , 480 nm: ssä | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Ekotoksikologia | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
DL 50 | > 90 ml kg −1 (rotta, suun kautta ) | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
SI- ja STP- yksiköt, ellei toisin mainita. | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Vesi on kemiallinen aine , joka koostuu molekyyleistä H 2 O. Tämä yhdiste on erittäin stabiili ja silti erittäin reaktiivinen , ja nestemäinen vesi on myös erinomainen liuotin . Monissa yhteyksissä, termi vettä käytetään rajoitetussa mielessä veden nestemäisessä tilassa , tai nimetä vesiliuosta laimennettiin ( makea vesi , juomavesi , merivesi , kalkki vesi , jne. ).
Vesi on läsnä päällä Maan ja ilmakehässä , sen kolme todetaan , kiinteänä aineena ( jää ), nesteen ja kaasun ( vesihöyryn ). Maan ulkopuolista vettä on myös runsaasti, vesihöyryn muodossa avaruudessa ja tiivistetyssä muodossa (kiinteänä tai nestemäisenä) pinnalla, lähellä pintaa tai suuren määrän taivaallisten esineiden sisällä .
Vesi on tärkeä biologinen aineosa, joka on nestemäisessä muodossaan välttämätön kaikille tunnetuille eläville organismeille . Kun otetaan huomioon sen elintärkeä luonne, sen merkitys taloudessa ja sen epätasainen jakautuminen maapallolla , vesi on luonnonvara, jonka hoito on vahvojen geopoliittisten panosten kohteena .
Kemiallinen kaava puhdasta vettä on H 2 O. Maan päällä oleva vesi on harvoin puhdasta kemiallista yhdistettä , koska juokseva vesi on veden, mineraalisuolojen ja muiden epäpuhtauksien liuos . Kemistit käyttöä tislattua vettä niiden ratkaisuja, mutta tämä vesi ei ole puhdasta 99%: Tämä on edelleen vesiliuosta .
Pääasiassa havaittavissa maapallolla nestemäisessä tilassa, sillä on voimakkaan liuottimen ominaisuudet : se liuottaa ja liukenee helposti monia kappaleita ionien muodossa , samoin kuin monia muita kaasumaisia molekyylejä ja esimerkiksi ' ilman , erityisesti happi tai hiilidioksidi . Ilmaisuun "yleinen liuotin" sovelletaan kuitenkin monia varotoimia, koska monet luonnonmateriaalit ( kivet , metallit jne. ) Ovat veteen liukenemattomia (useimmissa tapauksissa tai vähäisessä määrin).
71% maapallon pinnasta on peitetty vedellä (97% suolavettä ja 3% makeaa vettä eri säiliöissä) eri muodoissa:
Vedenkierto kuvaa veden kiertämistä eri maanosastoissa . Elämän välttämättömänä yhdisteenä vedellä on suuri merkitys ihmisille, mutta myös kaikille kasvi- ja eläinlajeille. Elämän lähde ja palvonnan kohde ihmisen alkuperästä lähtien vesi on yhdessä rikkaissa yhteiskunnissa kuten Ranskassa talouden tuote ja tärkeä osa ympäristöä.
Ihmiskeho on 65% vettä aikuiselle, 75% lapsista ja 94% kolmen päivän ikäisen alkion. Solut taas muodostavat 70-95% vettä. Eläimet koostuvat keskimäärin 60% vedestä ja kasvit 75%. On kuitenkin äärimmäisyyksiä: meduusoja (98%) ja siemeniä (10%). . Juomavesi ylittää suoliston esteen ja jakautuu veren ja imukudoksen kautta. Solukalvoissa erityiset huokoset, joita kutsutaan akvaporiiniksi, sallivat veden kulkemisen kalvon molemmille puolille estäen samalla ionien pääsyn soluun . Vuonna 2009 kasveista ja eläimistä tunnistettiin noin 500 akvaporiinia, joista 13 ihmisillä . Nämä monimutkaiset proteiinihuokoset "lajittelevat" molekyylejä, jotka ovat samankokoisia kuin vesimolekyyli, ja päästävät vain veden läpi.
Vedellä on erityinen ominaisuus, jolla on dilatometrinen poikkeama : sen kiinteä faasi on vähemmän tiheä kuin nestefaasi, mikä saa jää kellumaan.
Termi vesi on hyvin yksinkertaistettu johdannainen Latinalaisen aqua kautta kielillä öljyä . Termi aqua otettiin sitten muodostamaan muutama sana, kuten akvaario . Vesipitoinen seos on seos, jossa liuotin on vettä. Etuliite hydro on peräisin antiikin Kreikan ὕδωρ (hudôr) eikä ὕδρος (hudros), joka tarkoittaa " vesikäärme " (siis hydra ).
Termillä "vesi" ymmärretään usein väritön neste, joka koostuu pääasiassa vedestä, mutta ei vain puhtaasta vedestä . Sen alkuperän tai käytön osoittavan kemiallisen koostumuksen mukaan määritetään:
Vesi on löydetty tähtienvälisen pilvet meidän galaksi , The Linnunrata . Vesi uskotaan esiintyvän runsaasti muita galakseja hyvin, koska sen osat, vety ja happi , ovat kaikkein runsaampaa Universe .
Tähtien väliset pilvet keskittyvät lopulta aurinkosumuihin ja tähtijärjestelmiin , kuten meidän. Alkuperäinen vesi löytyy sitten komeeteista , planeetoista , kääpiöplaneetoista ja niiden satelliiteista .
Nestemäisessä muodossa vettä on ainoa tunnettu maan päällä, vaikka on olemassa merkkejä siitä, että se on (tai oli) pinnan alla ja Enceladus , yksi on Saturnuksen luonnon satelliitteja , on Euroopassa ja pinnalla. Maaliskuun . Vaikuttaa siltä, että kuussa on joissakin paikoissa vettä jäänä, mutta tämä on vielä vahvistettava. Looginen syy tälle väitteelle on se, että monet komeetat ovat pudonneet sinne ja että ne sisältävät jäätä, joten näemme hännän (kun aurinkotuulet osuvat heihin jättäen höyryreitin). Jos nestefaasista vettä löydetään toiselta planeetalta, maa ei ehkä ole ainoa tiedossa oleva planeetta, jolla on elämää.
Veden alkuperästä maapallolla mielipiteet eroavat toisistaan.
Veden kierto (tunnetaan tieteellisesti kuin hydrologiset sykli ) koskee jatkuvaa veden vaihtoa välillä hydrosfäärin , ilmakehässä , maaperä , pintavesi, pohjaveden pohjaveden ja kasveja .
Nestemäistä vettä löytyy kaikenlaisista vesimuodoista , kuten valtameristä , meristä , järvistä ja puroista , kuten jokista , puroista , puroista , kanavista tai lampista . Suurin osa maapallon vedestä on merivettä, ja vettä on myös ilmakehässä neste- ja höyryvaiheessa. Sitä esiintyy myös pohjavedessä ( pohjavesialueet ).
Säiliöt | Tilavuus (10 6 km 3 ) |
Prosenttiosuus kokonaismäärästä |
---|---|---|
Valtameret | 1320 | 97,25 |
Jääpeitteet ja jäätiköt | 29 | 2.05 |
Maanalainen vesi | 9.5 | 0,68 |
Järvet | 0,125 | 0,01 |
Maaperän kosteus | 0,065 | 0,005 |
Tunnelma | 0,013 | 0,001 |
Joet ja joet | 0,0017 | 0,000 1 |
Biosfääri | 0,000 6 | 0,000 04 |
Likimääräinen veden määrä maapallolla (kaikki maailman vesivarannot) on 1 360 000 000 km 3 . Tässä volyymissa:
Jos kaasumaisessa muodossa oleva veden osuus on marginaalinen, maa on menettänyt historiansa aikana neljänneksen vedestä avaruudessa.
Se on ollut tiedossa vuodesta 2014, että huomattava osa maan vaipassa koostuu pääasiassa ringwoodite , välillä 525 660 km: n syvä, voi olla jopa kolme kertaa vesimäärää nykypäivän valtamerissä (ja olisi pääasiallinen lähde). Määrittäminen ei ole vielä lopullinen, mutta se voi aiheuttaa maapallolla käytettävissä olevan vesimäärän vaihtelun valtavasti, vaikka sen spontaani käytettävyys ja saatavuus olisikin epäilyttäviä.
Nestemäisellä vedellä näyttää olevan ja on edelleen keskeinen rooli elämän syntymisessä ja pysyvyydessä maapallolla . Nestemäinen muoto, toisin kuin kaasumaiset tai kiinteät tilat, maksimoi kontaktit atomien ja molekyylien välillä, mikä lisää niiden vuorovaikutusta. Vesi on polaarimolekyyli ja hyvä liuotin , joka kykenee liuottamaan monia molekyylejä. Veden kierto on merkittävä rooli, erityisesti eroosiota mantereilla, joka tuo suuria määriä mineraaleja välttämätöntä elämän jokiin, järviin ja meriin. Veden jäätyminen antaa kiville räjähtää ja lisää näiden mineraalien saatavuutta.
Aikana " antroposeeni ", ihmiskunta on järkyttää veden syklin liikakäytön tiettyjen taulukoita , The metsäkato on ilmastonmuutoksesta , kanavointi suurten jokien, suuret padot , The kastelu suuren mittakaavan. Se teki sen nopeudella ja mittakaavassa, jota ei voida verrata aikaisempiin historiallisiin tapahtumiin, ja vaikutuksilla, jotka ylittävät suurten geologisten voimien vaikutukset.
Veden höyrystymislämpötila riippuu suoraan ilmanpaineesta , koska nämä empiiriset kaavat osoittavat:
Sen kiehumispiste on korkea verrattuna saman molekyylipainon omaavaan nesteeseen. Tämä johtuu siitä, että ennen vesimolekyylin haihtumista on katkaistava jopa kolme vetysidosta . Esimerkiksi, yläreunaan Everestin , vesi kiehuu noin 68 ° C: ssa , verrattuna 100 ° C: ssa on merenpinnan tasolla . Sitä vastoin syvät valtamerivedet lähellä geotermisiä virtauksia ( esimerkiksi sukellusvenetulivuoria ) voivat saavuttaa satojen asteiden lämpötilat ja pysyä nestemäisinä.
Vesi on herkkä voimakkaille sähköpotentiaalieroille . Täten on mahdollista muodostaa muutaman senttimetrin nestesilta kahden tislatun veden dekantterilasien välille, joihin kohdistuu voimakas potentiaaliero.
Uusi veden " kvanttitila " on havaittu, kun vesimolekyylit ovat linjassa halkaisijaltaan 1,6 nanometrin hiilinanoputkessa ja altistuvat neutronin sironnalle . Vety- ja happiatomien protoneilla on silloin korkeampi energia kuin vapaan veden, ainesosan kvanttitilan vuoksi. Tämä voisi selittää veden poikkeuksellisen johtavan luonteen biologisten solukalvojen kautta.
Radioaktiivisuus: se riippuu vedessä olevista metalleista ja mineraaleista ja niiden isotoopeista, ja sillä voi olla luonnollinen tai keinotekoinen alkuperä ( ydinkokeet , radioaktiivinen saaste , vuodot jne. ). Ranskassa sitä seuraa säteilysuojelun ja ydinturvallisuuden instituutti (IRSN), myös vesijohtoveden varalta .
Vesi termodynaamisena nesteenäVesi on termodynaaminen neste yleisessä käytössä, tehokas ja taloudellinen:
Veden radiolyysi on dissosiaatio hajoamalla vettä kemiallisesti (H 2 O) (neste tai vesihöyry) vedyssä ja hydroksyylissä vastaavasti H · ja HO · radikaalien muodossa voimakkaan energia- säteilyn ( ionisoivan säteilyn ) vaikutuksesta. Se osoitettiin kokeellisesti noin sata vuotta sitten. Se suoritetaan läpäisemällä useita fysikaalis-kemiallisia vaiheita ja tietyissä olosuhteissa lämpötilassa ja paineessa, liuenneen aineen pitoisuus , pH, annosnopeus , säteilyn tyyppi ja energia , hapen läsnäolo, vesifaasin luonne (neste, höyry, jää). Se on ilmiö, jota ei vieläkään täysin ymmärretä ja jota ei vielä ole kuvattu ja jolla voi olla ydinalalla , avaruusmatkalla tai muilla aloilla tulevaisuudessa uusia teknisiä sovelluksia muun muassa vedyn tuottamiseen .
At alkuperä , joka on dm kuutio ( litraa ) vettä määritelty massa yksi kilogramma (kg). Vesi valittiin, koska se on helppo löytää ja tislata. Meidän nykyisen järjestelmän mittaus - kansainvälisen mittayksikköjärjestelmän (SI) - tämä määritelmä massa ei ole ollut voimassa vuodesta 1889 , jolloin ensimmäiset yleisen paino- ja toimenpiteitä määritteli kilogramma massana prototyypin platinairidiumia pidettävien Sèvres . Tänään 4 ° C: ssa , tiheys on 0,999 95 kg / l . Siksi tämä kirjeenvaihto on edelleen erinomainen arvio jokapäiväisen elämän tarpeisiin.
LämpötilaviiteVesimolekyylillä on taivutettu muoto kahden sitoutumattoman dubletin läsnäolon vuoksi : kaksi sitoutumatonta orbitaalia ja kaksi sitovaa orbitaalia (O - H-sidokset) hylkäävät toisiaan ja lähestyvät neljän suorittamaa tetraedristä symmetriaa ( fr ). sitova orbitaalien CH 4 molekyylin. Siksi sillä on tetraedrinen rakenne (tyyppi AX2E2 VSEPR- menetelmässä ); HOH-kulma on 104,5 ° ja atomien välinen etäisyys dO -H on 95,7 pm tai 9,57 × 10-11 m .
VastakkaisuusKoska vesi on taipunut molekyyli, sen muodolla on tärkeä rooli sen napaisuudessa. Taivutetun muodonsa vuoksi positiivisten ja negatiivisten osavarausten barycenterejä ei ole päällekkäin. Tämä johtaa varausten jakautumiseen epätasaisesti, mikä antaa vedelle sen polaaristen molekyylien ominaisuudet.
Siksi tulee, että:
Tämä selittää esimerkiksi jääkiteiden erityisen järjestäytyneen muodon. Yhtä suurina määrinä jää kelluu vedellä (sen kiinteä tiheys on pienempi kuin nesteen).
LiuotinVesi on amfoteerinen yhdiste eli se voi olla emäs tai happo . Vesi voidaan protonoida, eli siepata H + -ioni (toisin sanoen protoni, siis termi protonoitu ) ja tulla H 3 O + -ioniksi (katso Protonaatio ). Päinvastoin, se voidaan deprotonoida, eli toinen vesi molekyyli voi kaapata H + ioni ja muuntaa se OH - ioneja . Nämä reaktiot tapahtuvat kuitenkin hyvin nopeasti ja ovat minimaalisia.
2H 2 O → H 3 O + + HO -Proottiset liuottimet tai polaariset ovat siihen liukenevia (vetysiltojen kautta), ja aproottinen liuotin tai ei-polaarisia eivät ole.
Vesi on ihmiskehon tärkein ainesosa . Aikuisen ruumiin keskimääräinen vesimäärä on noin 65%, mikä vastaa noin 45 litraa vettä 70 kiloa painavalla henkilöllä . Tämä prosenttiosuus voi vaihdella, mitä laihempi ihminen on, sitä suurempi on veden osuus hänen ruumiissaan. Vesi riippuu myös iästä: se vähenee vuosien varrella, koska mitä enemmän kudokset vanhenevat, sitä enemmän ne kuivuvat ja vesi korvataan rasvalla .
Kehossa vesipitoisuus vaihtelee elimestä toiseen ja solujen mukaan:
Ihmisen organismi tarvitsee noin 2,5 litraa vettä päivässä ( 1,5 litraa nestemäisessä muodossa ja 1 litra imeytyneestä ruoasta), enemmän fyysisen liikunnan tai korkean lämmön tapauksessa; ei tarvitse odottaa janoaan sen imeytymiseen, etenkin raskaana oleville naisille ja vanhuksille , joilla jano on viivästynyt. Ilman vettä kuolema tapahtuu 2–5 päivän kuluttua vaivattomasti (40 päivää ilman ruokaa levossa ollessaan).
Joka päivä keho imeytyy keskimäärin:
Joka päivä keho hylkää:
On kahdeksan tyyppiä:
Laadunvalvonnassa etsitään epäpuhtauksia ja ei-toivottuja aineita, mukaan lukien viime aikoina käytettävät lääkkeet, lääkejäämät tai hormonaaliset haitta-aineet, jotta voidaan vähentää huumeiden jäämien ympäristö- ja terveysriskejä vesiympäristöissä .
Suhteellisen puhdasta tai juomakelpoista vettä tarvitaan monissa teollisissa sovelluksissa ja ihmisravinnoksi.
Ranskan vesiketjun toimijoiden välisessä viestinnässä puututaan usein pullotetun tai hanaveden kulutuksen vastakkainasetteluun, mikä on eräiden kiistojen lähde:
Ranskassa molemmat vesityypit sisältävät epäpuhtauksia.
Lisäksi vettä käytetään myös ruokien ja vaatteiden puhdistamiseen, pesemiseen, mutta myös uima-altaiden täyttämiseen (ja keskimääräisen yksityisen uima-altaan täyttämiseen tarvitaan 60 m 3 vettä ).
Ranskassa Manner-Ranskan vedenjakelijat toimittivat vuosina 2008--2015 noin 5,5 miljardia kuutiometriä juomavettä vuodessa, ts. Keskimäärin 85 m 3 asukasta kohden vuodessa tai 234 litraa vettä per henkilö päivässä, kolmasosa josta se tulee pintavedestä (20% tästä vedestä menetetään jakeluverkon vuotojen kautta); ja yhteensä "useita kymmeniä miljardeja m 3 vettä otetaan vuodessa" ja käytetään juomavetenä (pullotettu tai ei), mutta myös kasteluun, teollisuuteen, energiaan, vapaa-aikaan, vesiterapiaan, kanaviin, teiden kunnossapitoon, keinotekoinen lumi tai monet muut aktiviteetit, mutta eniten (59% kokonaiskulutuksesta) käytetään ener- giantuotantoon ennen ihmisravinnoksi (18%), maatalouteen (kastelu) (12%) ja teollisuuteen (10%). National Bank veden poistamisen (BNPE) on ollut saatavilla verkossa suurelle yleisölle sekä asiantuntijoille vuodesta 2015. Sen pitäisi voida valvoa määrällisten nostoja (noin 85000 urakoiden vuonna 2015) ja arvioida painetta vesivaroihin ( pääkaupunkiseutu Ranska ja merentakainen Ranska ), yksityiskohtaisten tai yhteenvetotietojen avulla, jotka voidaan ladata (mutta "vielä konsolidoitava" vuonna 2015).
Taloudellisesta näkökulmasta vesialan katsotaan yleensä olevan osa primaarisektoria, koska se hyödyntää luonnonvaroja ; se on joskus jopa yhdistetty maatalousalaan .
Maatalous on ensimmäinen vedenkulutus sektorille, erityisesti kasteluun .
In France , maatalous imee yli 70% vedestä kulutetaan, mikä voidaan selittää eri syistä:
Tämän seurauksena viljelijät turvautuivat tuotannon merkittävään kasvuun 1960-luvun alussa intensiiviseen maatalouteen ( kemiallisten lannoitteiden , torjunta-aineiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttöön ). Tämä intensiivinen maatalous on johtanut maaperän veden pilaantumiseen, jossa on runsaasti typpeä, fosforia ja kasvinsuojeluaineista peräisin olevia molekyylejä. Nykyään hoito näiden epäpuhtauksien poistamiseksi on monimutkaista, kallista ja usein vaikeaa soveltaa. Tästä syystä olemme siirtymässä kohti muita maatalous- ja ympäristötekoja kunnioittavia maatalouskäytäntöjä, kuten "integroitu" tai " orgaaninen " maatalous . Agrometsätalous ja pensasaidat ovat ratkaisuja mikroklimaattien rakentamiseen ja veden kiertämiseen maan sisäosiin kasvien haihtumisen ilmiöiden ansiosta . Esimerkiksi hehtaari pyökkimetsää, joka kuluttaa 2000–5000 tonnia vettä vuodessa, vapauttaa 2000 haihduttamalla.
Vettä käytetään myös monissa teollisissa prosesseissa ja koneissa, kuten höyryturbiinissa tai lämmönvaihtimessa . Vuonna kemian teollisuus , sitä käytetään liuottimena tai raaka-aineena prosesseissa, esimerkiksi höyryn muodossa tuotantoon akryylihapon . Teollisuudessa puhdistamattoman jäteveden päästöt aiheuttavat pilaantumista, joka sisältää liuosten päästöjä ( kemiallinen saaste ) ja jäähdytysveden päästöjä ( lämpösaaste ). Teollisuus tarvitsee puhdasta vettä moniin käyttötarkoituksiin, se käyttää monenlaisia puhdistustekniikoita sekä veden syöttöön että poistoon.
Teollisuus on siten suuri veden kuluttaja:
Koska polttoaineet yhdistyvät ilmassa olevan hapen kanssa, ne polttavat ja luovuttavat lämpöä. Vesi voi polttaa, koska se on jo tulos reaktio vedyn kanssa hapen .
Se auttaa sammuttamaan tulen kahdesta syystä:
Halkeilua veden ottaminen paikka 850 ° C , vältetään veden avulla ilman lisäainetta, jos lämpötila hiilipannu ylittää tämän lämpötilan.
Puhtaanapito ja jäteveden ovat kerääminen ja jäteveden käsittelyyn (teollisuuden, kotitalouden tai muuten) ennen päästää luonnollista , jotta vältetään saastuminen ja pilaantuminen on ympäristöön . Ensimmäisen käsittelyn jälkeen vesi desinfioidaan usein otsonoinnilla, kloorilla tai UV-käsittelyllä tai mikrosuodatuksella (jälkimmäisissä tapauksissa lisäämättä mitään kemiallisia tuotteita).
Tämän vesivaraksi tarkoitetun yhteisen edun suojeleminen motivoi luomaan YK: n ohjelman ( UN-Water ) ja WHO : n koordinoiman vuotuisen globaalin vuotuisen arvioinnin puhtaanapidosta ja juomavedestä (GLAAS) .
Sen käytön moninaisuus tekee vedestä ihmisen toiminnan perusresurssin. Sen hallintoa seurataan jatkuvasti ja se vaikuttaa valtioiden välisiin suhteisiin.
Näiden kysymysten, eli World Water neuvoston , jonka pääkonttori sijaitsee Marseillessa , perustettiin vuonna 1996, joka kokoaa yhteen kansalaisjärjestöjen , hallitusten ja kansainvälisten järjestöjen kanssa. Maailman vesifoorumi järjestetään säännöllisesti keskustelemaan näistä aiheista, mutta ei aina samassa kaupungissa. Samanaikaisesti maailman vesifoorumin kanssa vaihtoehtoiset vesifoorumit järjestetään vaihtoehtoisilla liikkeillä.
Vuonna Ranskassa , monet veden sidosryhmiä ja tehtävänsä vaihtelevat laitoksille ja alueille. Tänään oli viisi vesipoliisivoimaa, joita koordinoi Missions interservice de l'eau (MISE). Vesivirastot ovat julkisia laitoksia, jotka keräävät maksuja, joilla rahoitetaan viranomaisten, valmistajien, maanviljelijöiden tai muiden toimijoiden toimia vesivarojen puhdistamiseksi tai suojelemiseksi. Juomaveden jakelu on julkista palvelua, jota hallinnoidaan kunnallisella tai EPCI-tasolla , joko suoraan hallinnassa tai yksityiselle yritykselle ( leasing , toimilupa ). ONEMA korvaa Higher Kalastus neuvosto , jossa laajennettu tehtäviä.
Uusi vuonna 2007 annettu vesi- ja vesiympäristölainsäädäntö (LEMA) muuttaa perusteellisesti edellistä lakia ja muuttaa eurooppalaisen vesipolitiikan puitedirektiivin (WFD) Ranskan lainsäädäntöön.
Vesihuolto kattaa monia toimintoja:
Ranska on maa suurten vesiyhtiöiden ( Suez , Veolia , jne ). Niillä on ollut maailmanlaajuinen merkitys 1990-luvulta lähtien. Mutta Grenelle de l'Environnementin ja Grenelle de la Merin kanssa ja Riccardo Petrellan kaltaisten henkilöiden suojeluksessa kysymys vedestä yleisenä hyödykkeenä on edelleen vastaamatta.
Vuonna 2009 konferenssissa keskityttiin vesipalvelujen sääntelyyn ja avoimuuden lisäämiseen Ranskassa.
Vuoret kattavat suuren osan maapallosta. Euroopassa (35,5% Euroopan pinta-alasta, 90% Sveitsissä ja Norjassa) ja yli 95 miljoonaa eurooppalaista asui siellä vuonna 2006. Ne ovat todellisia vesitorneja ja niillä on päärooli pohjavesivarojen hoidossa, koska ne keskittyvät merkittävään osa sateista ja kaikki suuret joet ja niiden tärkeimmät sivujokit ovat lähde siellä.
Vuorilla vesi on ekologinen vauraus, mutta myös vesivoiman ja kaupan lähde (kivennäisveden pullottaminen) sekä urheilun ja vapaa-ajan tukeminen valkovetessä. Euroopassa 37 suurta hydraulista voimalaitosta sijaitsee vuoristossa (50: stä eli 74%: sta), joihin lisätään 59 muuta suurta voimalaitosta 312: sta (18,9%).
Vuorilla on erityistilanteita, koska ne ovat ennen kaikkea riskialueita:
Mutta vesi vuoristossa on ennen kaikkea vaurauden ja kehityksen lähde. Tämän potentiaalin parempi kehittäminen aluesuunnittelun avulla voi olla uuden rikkauden lähde vuoristoalueiden taloudelle, mutta taloudellisen ja vastuullisen käyttäytymisen puitteissa. Maapallon lämpenemisen myötä ääritapahtumat, kuten kuivuus, tulvat ja nopeutunut eroosiot, todennäköisesti lisääntyvät ja ovat pilaantumisen ja tuhlauksen myötä sukupolven aikana yksi tärkeimmistä taloudellista ja sosiaalista kehitystä rajoittavista tekijöistä useimmissa EU: n maissa. maailman.
Megèvessä vuonna 2005 kokoontuneiden asiantuntijoiden mukaanMaaliskuu 2007"Vuorten kansainvälisen vuoden" puitteissa, johon osallistuvat FAO , UNESCO , maailmanlaajuinen vesikumppanuus ja altaan järjestöjen kansainvälinen verkosto, diagnoosin tekemiseksi ja Kioton maailman vesifoorumille esitettyjen ehdotusten laatimiseksi (Maaliskuu 2003): "Ylä- ja alavirran solidaarisuus" on edelleen liian heikko: on parempi auttaa vuoria integroidun altaan politiikan puitteissa, jotta ne varmistavat ylemmän vesistöalueiden tarvittavan hoidon ja varustelun. […] Itse asiassa on välttämätöntä toteuttaa erityisiä toimia vuorilla kehityksen ja hallinnan avulla, jotta voidaan paremmin suojella itseäsi tulvilta ja eroosiolta, torjua pilaantumista ja optimoida käytettävissä olevat vesivarat jakamaan niitä yhteisöjen välillä. ylävirtaan ja tasangoilla alavirtaan. "
Joillakin alueilla on tapahtunut merkittävää kehitystä, joka johtuu uusien tieinfrastruktuurien käyttöönotosta ja taloudellisesta dynaamisuudesta. Ranskassa kaupunkisuunnitteluasiakirjoja tarkistetaan usein uusien tilojen rakentamisen mahdollistamiseksi . Kaupungistuneiden alueiden laajentumisella on kuitenkin vaikutuksia ympäristöön: lisääntyvät vetäytymisväestöt väestön juomaveden saamiseksi, päästöjen (sadeveden ja jätevesien) lisääntyminen, luonnonympäristön pirstoutuminen jne. Näitä ei aina ymmärretä oikein kaupunkisuunnitteluasiakirjoilla, jotka rakentavat ja suunnittelevat tilaa . Nämä pohdinnat olivat Grenelle de l'Environnementin ytimessä vuonna 2007.
Nämä vaikutukset on otettava huomioon alkupäässä määriteltäessä hankkeiden jäsentäminen alueen mittakaavassa. Siksi on suositeltavaa integroida ne kaupunkisuunnitteluasiakirjojen ( paikalliset kaavoitussuunnitelmat , kunnankartat jne. ) Valmisteluun .
Maapallo on 71% peitetty vedellä. 97% tästä vedestä on suolaista ja 2% jäätä. Vain pieni prosenttiosuus on jäljellä viljelykasvien kasteluun ja koko ihmiskunnan janon sammuttamiseen. Vesi ja juomavesi jakautuvat epätasaisesti planeetalle, ja ihmisten tarpeisiin tehdyt padot ja vesipumput voivat paikallisesti olla ristiriidassa maatalouden ja ekosysteemien tarpeiden kanssa.
Vuonna 2017 6,4 miljardista ihmisestä 3,5 miljardia ihmistä juo päivittäin vaarallista tai kyseenalaista vettä. Lisäksi 2,4 miljardilla ei ole vedenpuhdistusjärjestelmää. Vuonna 2018 2 miljardia ihmistä riippuu pääsystä kaivoon. Meidän olisi mobilisoitava 37,6 miljardia dollaria vuodessa vastaamaan juomaveden haasteeseen kaikille, kun kansainvälistä apua on tuskin kolme miljardia.
Transparency International -järjestön mukaan korruptio on vesisopimuksissa monissa maissa, mikä aiheuttaa jätettä ja kohtuuttomia kustannuksia köyhimmille .
Vesi tärkeänä voimavarana on konfliktien, konfliktien pahenemisen lähde, ja sitä käytetään joskus tässä yhteydessä.
Vuonna 2025, YK: n mukaan, koska liikakäyttö pohjaveden ja tarpeiden lisääntymiseen, 25 Afrikkalainen maat ovat tilassa vesipula (alle 1000 m 3 / asukas / vuosi ) tai vesistressiin. (1000 (1 700 m 3 / asukas / vuosi ).
Niiden ihmisten osuus, joilla on juomavettä vuonna 2005.
YK: n arvio veden niukkuudesta tai vesistressistä Afrikassa vuonna 2025.
Suurella osalla maailman väestöstä juomaveden mahdottomuudella on vakavia terveysvaikutuksia. Siten lapsi kuolee viiden sekunnin välein sairauksiin, jotka liittyvät veteen ja epäterveelliseen ympäristöön; miljoonat naiset ovat uupuneet vedestä; ympäri maailmaa rakennetut 47455 padot ovat siirtäneet 40–80 miljoonaa ihmistä, mukaan lukien Kiinassa 22 000 . Mukaan kansalaisjärjestön Solidarités International , 361000 alle viisivuotiasta lasta kuolee joka vuosi ripulin aiheuttama riittämätön veden saanti, hygienia ja viemäröinti (WASH). Kaikki syyt yhdessä (ripuli, kolera , akuutti tarttuva gastroenteriitti ja muut infektiot), Unicefin mukaan nämä vedessä levittävät sairaudet edustavat 1,8 miljoonaa uhria alle viiden vuoden ikäisissä lapsissa. Joka vuosi 272 miljoonaa koulupäivää menetetään vaarallisen veden välittämien infektioiden vuoksi.
Veden kulutuksen eriarvoisuus maailmassaVedenkulutus on hyvin epätasaista riippuen maiden kehitystasosta:
Humanitaariset yhdistykset osoittavat sormella näihin eroihin. "Vaikka madagaskarilainen maanviljelijä kuluttaa keskimäärin kymmenen litraa vettä päivässä, pariisilainen tarvitsee 240 litraa vettä henkilökohtaiseen käyttöönsä, kaupunkikauppaan ja käsityöhön sekä katujen kunnossapitoon. Mitä amerikkalaiseen kaupunkiasukkaaseen tulee, hän kuluttaa yli 600 litraa. "
Maailmanlaajuisesti neljä miljardia ihmistä kokee vakavan vesipulan vähintään kuukauden ajan vuodessa. Vuoteen 2025 mennessä 63% maailman väestöstä on vesistressissä .
Vesi ja sukupuoli maailmassaMiesten ja naisten välillä on voimakas eriarvoisuus veden saannin, hygienian ja sanitaation suhteen. Esimerkiksi Afrikassa 90% veden ja puun keräystehtävistä ovat naisia. Naiset ja tytöt käyttävät vettä keskimäärin kuusi tuntia päivässä.
Veden kulutus maataloudessaMaatalouden teollisuusmaiden syytetään sen intensiivinen vedenkulutus:
Harkitut ratkaisut ovat määrälliset (säästöt, veden talteenotto, harmaan tai jäteveden uudelleenkäyttö) ja laadulliset (parempi puhdistus) .
Jotkut kirjoittajat kuvittelivat jo 1970-luvulla kaiken jäteveden täydellisen käsittelyn ja hyödyntämisen niin, että vain puhdasta vettä johdetaan jokiin, mereen tai käytetään maatalouden kasteluun .
Veden säästämiseksi on olemassa yksilöllisiä ja kollektiivisia ratkaisuja, jotka johtavat jopa kehittyneen maan asukkaiden elämäntapaa.
Vesi on jo pitkään ottanut monia näkökohtia ihmisten uskomuksissa ja uskonnoissa. Siten kreikkalais-roomalaisesta mytologiasta nykyisiin uskontoihin vesi on aina läsnä eri puolilla: tuhoavaa, puhdistavaa, elämän lähdettä, parantavaa, suojaavaa tai uudistavaa.
Tiede viittaa siihen, että vesi on välttämätöntä elämälle. Mytologia ja jotkut uskonnot ovat yhdistäneet veden syntymään, hedelmällisyyteen, puhtauteen tai puhdistukseen.
Vesi ottaa tämän tuhoavan näkökulman, varsinkin kun se tulee maailman loppuun tai syntyyn . Mutta tämä ei rajoitu vain monoteistisiin uskontoihin. Niinpä Gilgameshin eepoksessa kuusi päivää ja seitsemän yötä kestänyt myrsky oli ihmiskunnan tulvien ja tuhon lähde. Atsteekit myös tämä edustus vettä, koska maailma Water Sun asetetaan merkki vaimon Tlaloc tuhoutuisi tulvan joka raze jopa vuoret. Ja Herra sanoi: minä hävitän ihmisen, jonka olen luonut maan pinnalta, sekä ihmisen että pedon, hiipivän ja ilmalinnut; koska olen pahoillani, että olen tehnyt heidät. " : Juuri tästä nimetään maailman loppu juutalais-kristillisessä syntyperässä ja lisätään: " Vedet turpoavat yhä enemmän ja kaikki korkeat vuoret, jotka ovat koko taivaan alla, peitettiin. " . Myytti Australian aborigeeneista puolestaan liittyy ajatukseen rangaistuksesta eikä tuhoamisesta, koska jättiläinen sammakko olisi absorboinut kaiken veden ja kuivattanut maan, mutta olisi sylkeä kaiken nauramaan ' ankeriasta . Vuorovesi hitaasti edistää ilmiöitä eroosion ja lihasikojen rannikoilla, mutta se on suuri tulvien ja tsunamien , ajoittain merkki henkiä. Teollisuuden aikakaudesta lähtien monet tehtaat ja muut riskitekijät ovat keskittyneet laaksoihin ja rannikoille, jotta tekninen riski voidaan yhdistää veden puutteeseen tai ylimäärään liittyviin riskeihin. In Esimerkiksi Japanissa, Genpatsu shinsai on yhdistys Ydinriski kanssa riski tsunami samanaikainen esiintyminen kahdesta tapahtumasta tämän tyyppisten suuresti pahentaa niiden seurauksia.
Puhdistava vesiTämä näkökohta antaa vedelle melkein pyhän luonteen tietyissä uskomuksissa. Itse asiassa veden antaman ulkoisen puhdistuksen lisäksi on myös tämä kyky poistaa uskovien vaikeudet ja synnit kosketuksessa sen kanssa ja pestä uskovainen kaikesta saastaisuudesta. Esimerkkejä ovat lukuisat, jotka vaihtelevat puhdistumisesta Gangesissa hindulaisuudessa (jossa monia rituaaleja suoritetaan veden äärellä, kuten hautajaiset) tai vedellä pesemisestä islamissa kasteeseen kristinuskossa tai shinto-pappien vihkimiseen .
Parantava ja suojaava vesiPuhdistavan näkökohdan lisäksi vesi on kasvanut vuosisatojen ajan ja parantavan tiedekunnan uskomukset. Useita neoliittisen ajan palvonnan ja palvonnan merkkejä on löydetty lähellä vesilähteitä Euroopassa. Pitkästä aikaa talojen sisäänkäynnille ripustettiin pyhiä vesiamuletteja suojelemaan asukkaita pahalta. Katsotaan, että kosketus tiettyihin vesiin voi ulottua jopa tiettyjen sairauksien parantamiseen. Lähin esimerkki on pyhiinvaelluksen Lourdes on Ranskassa , jossa joka vuosi tuhansia ihmisiä mennä uimaan sen lähde. Katolinen kirkko on tunnustanut Lourdesin veden paranemisen tapauksista 67. Toinen esimerkki tästä on hyvien suihkulähteiden kristittyjen terapeuttiset rituaalit . Tieteen näkökulmasta parantavat ominaisuudet on osoitettu, koska vesiterapia on nykyään yleistä tiettyjen sairauksien hoidossa.
Dihydrogeenimonoksidin (DHMO) huijausEric Lechnerin, Lars Norpchenin ja Matthew Kaufmanin keksimä dikloorimonoksidi-huijaus sisältää veden antamisen aloittamattomalle tuntemattoman dihydroksidimonoksidin (DHMO) tieteellisen nimen ja pitämällä siitä juhlallisesti tieteellisen puheen aiheettoman luomiseksi. ahdistus kuuntelussa.
Vuonna Wikibook tribologian , löytyy tietoja koskevia kitka jäällä .
Käyttää Hallinto ja sääntely