Seleeni | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kristalliharmaat Se-metallimetallipinnat näkyvät vaaleammina harmaina ja hopeanvärisinä laikkuina amorfisella mustalla Se-pinnalla | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Sijainti jaksollisessa taulukossa | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Symboli | Se | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Sukunimi | Seleeni | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Atomiluku | 34 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Ryhmä | 16 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Aika | 4 th aikana | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Lohko | Estä s | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Element perhe | Ei-metallinen | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Elektroninen kokoonpano | [ Ar ] 3 d 10 4 : n 2 4 p 4 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Elektronit by energiataso | 2, 8, 18, 6 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Atomic ominaisuudet elementin | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Atomimassa | 78,971 ± 0,008 u | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Atomisäde (laskettu) | 115 pm ( 103 pm ) | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kovalenttinen säde | 120 ± 4 pm | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Van der Waalsin säde | 190 pm | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Hapetustila | ± 2, 4 , 6 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Elektronegatiivisuus ( Pauling ) | 2.48 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Oksidi | vahva happo | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Ionisointienergiat | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
1 re : 9,75239 eV | 2 ND : 21,19 eV | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
3 e : 30,8204 eV | 4 e : 42,9450 eV | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
5 e : 68,3 eV | 6 e : 81,7 eV | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
7 e : 155,4 eV | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Vakaimmat isotoopit | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Yksinkertaiset kehon fyysiset ominaisuudet | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tavallinen tila | kiinteä | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Allotropic on vakio tilassa | Seleeniharmaa ( kuusikulmainen ) | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Muut allotropit | Punainen seleeni α, β ja γ ( monokliininen ), musta seleeni (lasimainen) | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tilavuusmassa |
4,79 g · cm -3 (harmaa), 4,28 g · cm -3 (lasimainen) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kristallijärjestelmä | Kuusikulmainen | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kovuus | 2 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Väri | metalliharmaa | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Fuusiopiste | 221 ° C (harmaa) | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kiehumispiste | 685 ° C (harmaa) | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Fuusioenergia | 6,694 kJ · mol -1 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Höyrystysenergia | 95,48 kJ · mol -1 ( 1 atm , 685 ° C ) | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Molaarinen tilavuus | 16,42 × 10-6 m 3 · mol -1 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Höyrynpaine | 0,00013 mbar ( 170 ° C ) | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Äänen nopeus | 3350 m · s -1 - 20 ° C | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Massalämpö | 320 J · kg -1 · K -1 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Sähkönjohtavuus | 1,0 × 10-4 S · m- 1 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Lämmönjohtokyky | 2,04 W · m -1 · K -1 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Eri | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
N o CAS | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
N o ECHA | 100,029,052 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
N O EY | 231-957-4 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Varotoimenpiteet | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
SGH | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Vaara H301, H331, H373, H413, P273, P304 + P340, P308 + P310, H301 : Myrkyllistä nieltynä H331 : Myrkyllistä hengitettynä H373 : Saattaa vahingoittaa elimiä (luettelo kaikista kärsivistä elimistä, jos tiedossa) toistuvan tai pitkäaikaisen altistumisen yhteydessä (Ilmoita altistumisreitti, jos on lopullisesti osoitettu, ettei mikään muu altistumisreitti aiheuta samaa vaara) H413 : Voi aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesieliöille P273 : Vältettävä päästämistä ympäristöön. P304 + P340 : Hengitettynä: siirrä uhri raittiiseen ilmaan ja pidä lepoasennossa, jossa on helppo hengittää. P308 + P310 : Todistetun tai epäillyn altistumisen sattuessa: Ota yhteys MYRKYTYSTIETOKESKUKSEEN tai lääkäriin. |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
WHMIS | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Hallitsematon tuoteTätä tuotetta ei valvota WHMIS-luokituskriteerien mukaan. Ilmoitus 0,1% ainesosien ilmoittamisluettelon mukaan Kommentit: Tämän ainesosan kemiallinen nimi ja pitoisuus on ilmoitettava käyttöturvallisuustiedotteessa, jos sitä on pitoisuutena, joka on yhtä suuri tai suurempi kuin 0,1% tuotekontrollissa. |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kuljetus | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
3283 : SELEENIYHDISTELMÄ, NOS- luokka: 6.1 Varoitusetiketti: 6.1 : Myrkylliset aineet |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
SI- ja STP- yksiköt, ellei toisin mainita. | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Seleeni on alkuaine on järjestysluku 34, ja symboli Se. Tämä kolmas osa ryhmän VI a ( ryhmä on happiryhmä ) on nonmetal . Yksinkertaisen rungon ja sen pääyhdisteiden kemia on suuri analogia rikin , mutta myös telluurin kanssa .
Seleeni on hivenaine ja bioelementti, mutta hyvin pieninä annoksina. Se on myrkyllistä (jopa erittäin myrkyllistä tietyissä muodoissa) pitoisuuksilla, jotka ovat tuskin suurempia kuin ne, jotka tekevät siitä välttämättömän hivenaineen eläinten ruokavaliossa. Sillä ei ole merkittävää vaikutusta patologioihin, lukuun ottamatta vakavia raskasmetallimyrkytyksiä . Rikki ja seleeni ovat usein keskenään vaihdettavissa, mutta eivät seleenin selektiivisessä ravintoroolissa. Alueiden maanpäällisen maailmaa voisi tunnettu siitä, että keskimääräinen taso seleenin ihmisen veressä 1990-luvulla, oli rikas ja köyhä alueilla tämän kriteerin mukaisesti, Venezuelan esiintyy johtoa, 0,8 ug / l ja Egyptissä takana on pakkaus 0,07 ug / l .
Kemistit Jöns Jacob Berzelius (1779-1848) ja Johan Gottlieb Gahn löysivät seleenin vuonna 1817 mudasta, joka oli jäljellä Grispholmin lähellä sijaitsevan tehtaan "lyijykammiossa" , lähellä rikkihapon vanhaa teollista valmistusta . Seleeni elementit ja telluurin , jotka olivat kumppanit reaktioväliaineessa, tuloksena paahtamalla rikkikiisun havaittiin vastaavasti alussa XIX : nnen luvun ja lopussa XVIII th -luvulla .
Telluurille annettiin ensin nimi, latinankielisestä sanasta tellus, joka tarkoittaa maata, maapalloa. Koska seleeni muistuttaa sitä, sillä on samanlaiset kemialliset ominaisuudet ja se liitetään siihen aina malmeissa, kuten maapallolla ja Kuulla , sille annettiin nimi, joka on johdettu kreikkalaisesta sanasta Σελήνη ( Selếnê ) tai σελήνη ( selênê ). Kuu , Maan satelliitti ja muuten Selene , Kuun jumalatar.
Se-ionin hapettumisaste voi olla -II, II (yleisin), IV ja VI. Se kuvaa Se: n yhdistelmiä.
Seleenillä on 29 tunnettua isotooppia, massanumerot vaihtelevat 65: stä 94: een, sekä yhdeksän ydin-isomeeriä . Näistä isotooppeista viisi on stabiilia: 74 Se, 76 Se, 77 Se, 78 Se ja 80 Se, ja niitä esiintyy luonnollisesti radioisotoopin 82 Se kanssa, jonka puoliintumisaika on erittäin pitkä, 108 miljardia miljardia vuotta (noin 8 miljardia kertaa suurempi kuin maailmankaikkeuden ikä ).
Seleenin vakiomallinen atomimassa on 78,96 (3) u .
Selkeys seleeni on 0,1 ppm (0,1 g / t ). Se on 50 kertaa yleisempi kuin telluuri , mutta noin 4000 kertaa vähemmän kuin rikki .
Natiivi seleeni on mineraali harvinainen natiivin metalloidi. Suurin osa Se: stä näyttää korvaavan rikin kokonaan tai osittain näissä mineraaliyhdistelmissä. Sitä on läsnä monissa sulfidimineraaleissa, kuten seleenisissä pyriiteissä.
Selenidi Pb, Fe, Cu, Zn ... kuten clausthalite PbSe ja umangite Cu 3 Jos 2 tai jopa crookesite CuThSe, esiintyy luonnossa, mutta ne ovat harvinaisia mineraaleja.
Seleeni on keskittynyt tiettyihin kasveihin, jyviin tai yrtteihin tai hiivoihin. Pitoisuudet voivat joskus olla liian suuria ja myrkyllisiä, mutta useimmiten hyvin pieniä viljapitoisuuksia ei aina rinnasteta biokompleksoivien aineiden yhteiseen läsnäoloon, mikä johtaa hyvinvointille ja terveydelle haitallisiksi rajuiksi puutteiksi joillakin alueilla maailma.
Seleeni tuotanto tulee pääasiassa uudelleenkäsittelyä jäljellä liete elektrolyysin jalostuksessa ja lyijy , nikkeli tai koboltti, ja erityisesti kupari . Anodiliete voi kuparin elektrolyyttisessä puhdistuksessa sisältää jopa 10 prosenttia seleeniä. Ne paahdetaan seleenidioksidin SeO 2 saamiseksi, kiinteä runko. Tämä toimenpide muistuttaa sulfidimalmien paahtamista tai rikkihappojen vanhoja valmistusmenetelmiä. Riittää, että oksidi tai seleenihappoanhappo pelkistetään rikkidioksidilla SO 2 On :
Seleeni Se 8amorfinen puhdistetaan useilla tyhjötislauksilla . Seleenin maailmanlaajuinen vuotuinen tuotanto on luokkaa muutama tuhat tonnia. Ennen 2000-lukua tärkeimmät tuottajat olivat Yhdysvallat, Kanada, Ruotsi ja Japani.
Yksinkertainen kappale on polymorfinen, yleensä monimutkaisen rakenteen omaavien harmaiden kiintoaineiden muodossa. Erotamme pääasiassa:
Amorfiset muodot ovat enemmän tai vähemmän metastabiilia tai epävakaita, ne antavat huoneenlämpötilassa tai pienellä lämpöaktivaatiolla puolimetalliharmaa Se.
Harmaa seleeni, puolimetalli lähellä harmaata Te, metalliheijastuksella on lämpöherkkä puolijohde (sen alhainen sähkönjohtavuus kasvaa lämpötilan noustessa), valoherkkä (sen sähkövastus pienenee altistettaessa valon fotoneille lisäämällä valaistusta) ja aurinkosähköominaisuudet (valon muuntaminen sähkövirraksi), mikä on hyödyllistä kopiokoneille tai valokennoille .
Punainen seleeni, Se 8 -renkaatEristävät, liukoiset hiilidisulfidiin, jotka ovat peräisin seleenistä liuoksessa tai muodostavat siinä helposti muodon, voivat siten olla amorfisia (häiriöttömiä) tai kiteytyneitä. Amorfinen punainen Se on kevyt ja pörröinen, matala tiheys noin 4,29--4,3. Se aja Se p kiteytyä kahteen eri monokliiniseen verkkoon, vastaavasti keskitiheyteen 4,39 ja epätavallisen matalaan tiheyteen 4 - 3,97.
Se nilmeisesti sillä on materiaalia mustuttava tai harmahtava vaikutus. Amorfinen musta seleeni on analoginen S μ: n kanssa. Lasimainen musta seleeni, analoginen S λ: n kanssaelastinen on yli 60 ° C , sitten muovi 100 ° C: seen .
Harmaa seleeni, jonka tiheys on lähellä 4,8 20 ° C: ssa , sulaa yli 220 ° C , puhdas neste tai neste on mustaa ja erittäin viskoosia. Kiehuminen esiintyy vain lämpötilassa, joka on hieman alle 685 ° C , vapautunut monoatominen seleenihöyry on keltainen, joka muistuttaa kiinteän rikin väriä. Huomaa, että rikki- tai rikkiemaanissa seleeni erotetaan rikistä sen sublimaatiokerroksen punaisella värillä.
Seleeni voi reagoida tai liittyä moniin yksinkertaisiin kappaleisiin, kuten halogeeneihin, happeen, vetyyn ja metalleihin, ja antaa yhdisteitä, joiden ominaisuudet ovat melko samanlaiset kuin rikkiyhdisteillä, toisin sanoen rikin kanssa .
Yhdistyminen tai yhdistelmät metallien kanssa muodostavat kemiallisia kappaleita, joita kutsutaan selenideiksi.
Yksinkertainen elin seleeni hajoaa vetyjodidin vedyksi lyijyselenidiä (tai selenized vetykaasun) ja yksinkertainen elin jodia .
Se yksinkertainen elin + 2 HI höyryssä tai nesteytetyn kaasun paineen → -SeH 2 kaasu + I 2 kiinteänä aineena joskus sublimoituu kaasuHyökkäys hapettavan hapon, kuten väkevän typpihapon, avulla antaa seleenihappoanhydridiä tai seleenidioksidia. Jälkimmäinen kappale on pitkien ketjujen muodossa, se on haihtuva kiinteä kappale (depolymeroinnin avulla), liukoinen hyvin veteen; sen rakenne eroaa radikaalisti rikkidioksidikaasusta SO 2 .
3 Se yksinkertainen runko + 4 HNO 3 hapettava happo ( kuumansavustusneste ) → 3 H 2 SeO 3 seleenihappo + 4 NO kaasu + 8 H 2 OSeO 2: lla n ) polymeerinen seleenihappoanhydridi, joka muodostuu seleenihaposta ( vesihäviöllä ).
Huomaa, että analoginen reaktio yksirunkoisen rikin kanssa antaa rikkihappoa. Seleenihappoanhydridin SeO 3 (erittäin hapan neste, ahne vesi) tai seleenihapon H 2 SeO 4 saamiseksi on välttämätöntä asettaa yksinkertaisen seleenirungon kalsinointi kuivalla kaliumnitraatilla ja sitten käsitellä kaliumin seleenaattia. lyijysuolojen kanssa ja pese rikkivedyllä. Seleenihappoanhydridi voidaan konsentroida kiehumispisteeseen 290 ° C saakka , mutta se hajoaa noin 350 ° C: ssa kahdeksi kaasuksi hapeksi ja seleenidioksidiksi. Seleenihappo on melkein yhtä vahva kuin rikkihappo, mutta se on myös hapettavampi kuin jälkimmäinen. Se oikeuttaa seleena-ionien SeO 4 2- olemassaolon .
Seleenidioksidi hajotetaan liuoksessa sinkki- ja rautametallien muodossa jauheena tai viilana, rikkihapolla tai rikkivetyllä, ja se jättää erittäin vaaleanpunaisen amorfisen seleenin tai seleenikukan . Seleenihappo H 2 SeO 3 esiintyy liuoksessa ja selittää seleeni-ionien SeO 3 2- läsnäolon .
Seleenidioksidi tai seleenihappoanhydridi SeO 2on makromolekyylinen kiinteä aine, jossa on kovalenttisia sidoksia, joka erottaa radikaalisti rikkidioksidikaasusta huoneenlämpötilassa.
Anhydridi seleenihappo- SeO 3
Seleenihappo- H 2 SeO 4on värittömiä ja hygroskooppisia kiteitä, jotka sulavat alle 60 ° C: n lämpötilassa . Vesipitoisessa väliaineessa se antaa vesiliuoksen, joka on paljon hapettavampi kuin rikkihappo, joka liuottaa natiivia kultaa tai luonnollista platinaa .
Seleenivety H 2 Jos on myrkyllinen, väritön kaasu, jolla on epämiellyttävä haju.
Seleenimateriaali eli seleenipohjainen materiaali voidaan tunnistaa laboratoriossa hyökkäyksellä väkevällä rikkihapolla, usein kuumalla. Seleenihappo H 2 SeO 3Liuotettu pelkistetään sitten SO 2 kaasu tai punainen pelkistävä kappale Se: ssä.
In sedimentit ja lihaskudoksen , määritys suoritetaan spektrofotometrillä . Kuitenkin jokaiselle näytteelle on tehtävä esikäsittely.
Sedimenttejä, hapan mineralisoitumista näytteen ensimmäisen muunnokset Seleenin sen hydridimuodossa kautta natriumboorihydridiä (NaBH 4 ) happamassa väliaineessa. Sitten solussa lämmitetty seleeni pelkistetään alkuaaliseleeniksi. Lopuksi kalibrointi tehdään atomiabsorptiospektrofotometrialla.
Lihaskudoksen osalta näyte käsitellään biologisen kudoksen pilkkomisella voimakkaasti hapettavassa väliaineessa. Magnesiumnitraatti mahdollistaa orgaanisen aineen täydellisen hapettumisen ja stabiloi seleeniä. Sitten siirtymiseksi Se: stä (6) - Se (4: een) on tarpeen lisätä suolahappo HCl: a (vesip.) . Seleeni muutetaan sitten sen hydridin muodossa ( H 2 Se ) ja natriumboorihydridiä (NaBH 4 ) happamassa väliaineessa. Tässä vaiheessa hydridi kuumennetaan alkuaineseleeniksi. Lopuksi kalibrointi suoritetaan atomiabsorptiospektrofotometrialla.
Analysoimiseksi seleenin veteen, menetelmä suoritetaan argon plasma päästöjen spektrometrialla ja havaitseminen tehdään massaspektrometrialla (ICP-MS).
Seleeniä käytetään erilaisissa elektronisissa antureissa tai liittimissä, kemiassa (vulkanointi), lasinvalmistuksessa ja pigmenttien valmistuksessa, metallurgiassa ja maataloudessa.
Se voi olla puolijohde metalliharmaan Se: n muodossa, mutta myös amorfisessa tilassa kserografiassa .
Seleeniä käytetään "rummun" (kiiltävä sylinteri) päällystämiseen. Se on sähköisesti varattu, sitten lasersäde purkautuu enemmän tai vähemmän (tekemällä seleenin johtavaksi) kuvan valkoiset tai vaaleat osat.
Sitä käytettiin varhain suoristaa vaihtovirta nykyinen osaksi tasavirtaa .
Sitä käytetään parantamaan ruostumattoman teräksen ja kuparin ominaisuuksia . mangaanielektrolyyttinen metallurgia vaatii seleeniä suhteessa tuhat. Tämä riippuvuus selittää seleenin huiman hinnan, joka alun perin oli 4-6 dollaria metalloidipainolta vuonna 2003, jopa 12 tai 14 dollariinHelmikuu 2004. Sen aiheuttivat kiinalaiset teräksenvalmistajat, jotka halusivat korvata nikkelin (joka oli tullut liian kalliiksi oman kysynnän vaikutuksesta) mangaanilla ruostumattoman teräksen tuotannossa.
Seleeniä käytetään vihreän värin peittämiseen lasin valmistuksen aikana. Se on lasisaippua.
Maataloudessa se on täydennys erittäin pieninä annoksina köyhälle maatalousmaalle ja / tai eläinten ruokavalioon.
Teollinen puolijohdeValoherkkien ominaisuuksien löytyminen johtuu lennätysyrityksessä työskentelevästä Willoughby Smith (en) ja hänen avustajansa J. Maysta vuonna 1873.
Smithin solun avulla Alexander Graham Bell kehitti vuonna 1880 valonsignaalia käyttävän langattoman puhelinjärjestelmän.
Paljon tutkimusta on tehty näiden valoherkkien ominaisuuksien käyttämiseksi, erityisesti kuvansiirtoon, ilman suurta menestystä. Ne johtavat vain aurinkosähkögeneraattoreiden tuotantoon , joka on tehotonta verrattuna nykyisiin käytettävissä oleviin.
Koko valokuvasukupolvi 1950- ja 1960-luvuilla oli kuitenkin hänelle velkaa ensimmäiset valomittarilaitteet . Nämä seleenivalomittarit ovat tunnistettavissa kotelon etuosaan asetettujen levyjen perusteella vain päivänvalon mittauksiin. Yksinkertainen galvanometrilaite keräsi kennon tuottaman heikon virran. Jos se korvattiin 1960-luvulla kadmiumsulfidilla , jotkut laitteet, kuten Neuvostoliiton FED-5, käyttivät sitä vuoteen 1990 asti. Sillä on suuri etu toimia ilman paristoja.
Samoin sitä käytettiin ensimmäisiin "kiinteisiin" suoristuslaitteisiin, joissa oli useita eviä.
Seleeni on todellakin “P” -tyyppinen puolijohde . Kiteinen seleeni kerrostetaan alumiinilevylle, sitten muodostetaan liitoskerros eri menetelmillä (esimerkiksi vahva käänteinen jännite).
Sen vasteaika on keskimääräinen, sen vastakkainen jännite, joka on suurimmaksi osaksi luokkaa 30 V, vaatii usein elementtien kokoamista sarjaan.
Sitä käytettiin vaihtovirran tasaamiseen, kunnes ilmestyi piin tasasuuntaajat (noin vuonna 1970), jotka ovat tehokkaampia ja ennen kaikkea luotettavampia. Monet seleenin tasasuuntaajat ovat todellakin päätyneet kauheaan katkeraan savuun!
Sen käytöstä puolijohteena on tullut marginaalinen, lukuun ottamatta jännitteenrajoittimia, joissa se on edelleen kilpailussa MoV: n ( Metal-Oxide Varistor ) kanssa.
Hän näyttää löytävän toisen nuoruuden:
Yhteenvetona voidaan todeta, että aina kun patologia todennäköisesti johtaa lisääntyneeseen vapaiden radikaalien tuotantoon, mikä aiheuttaa soluvaurioita ja lisääntyy tulehduksellisten välittäjien, kuten sytokiinien , lisääntyminen , seleenillä on todennäköisesti suojaava tehtävä. Tämän vaikutuksen uskotaan johtuvan entsyymeistä, glutationiperoksidaaseista, joista osa on seleno-proteiineja, toisin sanoen joiden aktiivinen kohta käsittää selenokysteiinin aminohapon. Toisaalta vaikutusta kuolleisuuteen ei ole osoitettu.
Seleeni on myrkyllistä liian suurella annoksella. Se voi aiheuttaa pahoinvointia, ripulia , kynsien heikkenemistä , hiustenlähtöä tai väsymystä. Amerikkalaisten suositusten mukaan päivittäinen enimmäisannos on 400 µg / vrk, mutta ravintolisä saavuttaa helposti 200 µg / vrk ravintosisällön lisäksi, mikä altistaa yliannostuksen riskin.
Eläintutkimukset näyttävät osoittavan, että ihmisillä, jotka ottavat suuria annoksia seleenilisäaineita pitkään, on riski tyypin 2 diabeteksesta kasvaa jonkin verran.
Metallinen seleeni on välttämätön hivenaine (joka näyttää rajoittavan eturauhassyövän riskiä erityisesti ), mutta monet sen yhdisteet ovat erittäin myrkyllisiä ja sen myrkyllinen annos ihmisille on helposti saavutettavissa (400 ug / päivä ). Näin ollen ei ole suositeltavaa ottaa se muodossa ravintolisä, mutta kuluttaa elintarvikkeita, jotka sisältävät se luonnollisesti ( sienet , maksa , äyriäiset , jne ).
Se on myrkyllistä muodossa selenaatti oksianioneista (harvinaisempia) ja vielä muodossa seleniitin (liukoisen, erittäin myrkyllisiä ja bio-assimiloituvassa muodossa seleeni, joka on yleisin muoto seleenin ympäristössä).
Sitä esiintyy ympäristössä ja biomassassa useissa kemiallisissa muodoissa; vaihtelevassa hapettumisasteessa tai jopa kompleksisissa muodoissa ympäristössä. Seleniittimuoto, myrkyllisin, on myös yleisin.
Tietyt teollisuus- tai maatalousperäiset jäännösaineet (kemialliset lannoitteet) sisältävät riittävät annokset pilaamaan ympäristöä, jossa ravintoketju voi sietää seleeniä . Lisäksi sen eliminaation puoliintumisaika elimistössä (poistuminen) on pitkä (19-42 päivää).
Seleenin aiheuttama pilaantuminen voi siten vähentää biomassaa jopa 72% tietyillä kalalajeilla.
Seleenin analyysitekniikat on välttämätöntä hallita sen kaikkien muotojen tunnistamiseksi, kun analysoidaan vettä, maaperää ja lihaa (yleensä lihaskudosta) kansanterveyden ja yhdessä ympäristön terveyden kannalta.
Myrkyllisyysraja ympäristössä vaihtelee kontekstin ja lajin mukaan. Sedimentin, maaperän ja veden raja-arvo on tällä hetkellä noin 3–4 µg / g . Tämä kynnys on kuitenkin kiistanalainen, koska seleenin myrkyllisyys vaihtelee suuresti muodostaan riippuen synergioiden kanssa muiden molekyylien kanssa (esimerkiksi tiolien tai orgaanisen tai epäorgaanisen elohopean kanssa) ja koska se ei sovi lajien ja olosuhteiden vaihteluun (järvi Esimerkiksi staattista ympäristöä ei voida verrata suurivirtaavaan veteen (joki, joki jne.), ja lisäksi laboratoriossa testattujen lajien vaihtelevan herkkyyden tulisi vaikuttaa kynnysarvojen määritykseen). Kaloissa lihaskudoksen kynnysarvo vaihtelee havaittujen lajien sietokyvyn mukaan. Tietokannat mahdollistavat joidenkin tutkittujen kalojen ja lintujen myrkyllisyyskynnysten vertaamisen. Toistaiseksi tutkimusta ei ole suunnattu tarkempien kynnysarvojen määrittämiseen, mutta perusteellisia tutkimuksia on perusteltu .
Asiayhteyteen liittyvä merkitys: Saccharomyces cerevisiae -hiivasolut sietävät yleensä muutaman millimoolin seleeniä. mutta tiolien läsnä ollessa kasvualustassaan he kuolevat tuhat kertaa pienemmän annoksen läsnä ollessa (suuruusluokkaa mikromoolia). Glutationi ja seleeniitti reagoivat spontaanisti tuottamaan useita seleeniä ( seleenidiglutationi , glutationioselenoli , vety- seleeni) ja alkuaineseleeniä sisältäviä yhdisteitä sekä reaktiivisia happilajeja. Tutkijat ovat tutkineet glutationin ja natriumseleniitin välisestä reaktiosta johtuvien yhdisteiden myrkyllisyyttä. He päättelivät, että selenodiglutationi, alkuaineseleeni tai reaktiiviset happilajit eivät olleet mukana. Toisaalta vety-selenidin solunulkoinen muodostus voi selittää seleniitin toksisuuden pahenemisen tiolien läsnä ollessa; vetyselenidin suora tuotanto D-kysteiinidefhydraasin kanssa aiheuttaa todellakin suuren S. cerevisiaen kuolleisuuden . Seleenin imeytyminen hiivasta parantaa huomattavasti ulkoisen tiolin läsnä ollessa, todennäköisesti koska se edistää vety-selenidin sisäistymistä. Seleenin myrkyllisyys tässä sienimallissa näyttää olevan selitettävissä solunsisäisen pelkistyneen glutationin kulutuksella, mikä johtaa solukuolemaan vakavan oksidatiivisen stressin kautta.
Seleenisykli ja myrkyllisyys: Tietyt sen biogeokemialliseen kiertoon vaikuttavat ekstremofiiliset mikro-organismit vastustavat sitä.
Tämä koskee esimerkiksi maaperäistä bakteeria Cupriavidus metallidurans CH34 (aiemmin Ralstonia metallidurans , esiintyy usein metallien saastuttamassa maaperässä tai sedimentissä. Se detoksifioi (ja puhdistaa maaperän) pelkistämällä seleeniä liukenemattoman alkuaineseleenin sakkaksi ja paljon vähemmän myrkyllinen).
Radiotoksikologit ovat osoittaneet kaksi tapaa vähentää seleeniä tässä bakteerissa:
Kohteesta sélénodiglutathion löytyy alttiina bakteerien seleniate puolivälissä rajoitettu sulfaatti .
Selenaatti näyttää olevan vähemmän biologisesti imeytyvää: sille altistuneet bakteerit keräävät kaksikymmentäviisi kertaa vähemmän seleeniä kuin seleeni, kun ne altistuvat seleenille.
Mutantti
bakteerit (resistenttejä seleniittiä) tutkittiin CEA joka havaittiin, että ne eivät ole näihin membraaniproteiini (Deda); mikä antaa heille mahdollisuuden kerätä vähemmän seleeniä seleenille altistumisen jälkeen (verrattuna samoihin mutoitumattomiin bakteereihin). Seleenaatti voidaan hajottaa C. metallidurans CH34 : n sulfaattipermeaasilla .
"13.1 & 13.2 Happi, typpi, oksidit, vetyperoksidi, palaminen, rikki, seleeni, telluuri, polonium"
(ilmoitus BNF n o FRBNF37229023 )1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 | 15 | 16 | 17 | 18 | ||||||||||||||||
1 | H | Hei | |||||||||||||||||||||||||||||||
2 | Li | Olla | B | VS | EI | O | F | Syntynyt | |||||||||||||||||||||||||
3 | N / A | Mg | Al | Joo | P | S | Cl | Ar | |||||||||||||||||||||||||
4 | K | Se | Sc | Ti | V | Kr | Mn | Fe | Co | Tai | Cu | Zn | Ga | Ge | Ässä | Se | Br | Kr | |||||||||||||||
5 | Rb | Sr | Y | Zr | Huom | Mo | Tc | Ru | Rh | Pd | Ag | CD | Sisään | Sn | Sb | Sinä | Minä | Xe | |||||||||||||||
6 | Cs | Ba | Tämä | PR | Nd | Pm | Sm | Oli | Gd | Tb | Dy | Ho | Er | Tm | Yb | Lukea | Hf | Sinun | W | Re | Luu | Ir | Pt | Klo | Hg | Tl | Pb | Bi | Po | Klo | Rn | ||
7 | Fr | Ra | Ac | Th | Pa | U | Np | Voisi | Olen | Cm | Bk | Vrt | On | Fm | Md | Ei | Lr | Rf | Db | Sg | Bh | Hs | Mt | Ds | Rg | Cn | Nh | Fl | Mc | Lv | Ts | Og | |
8 | 119 | 120 | * | ||||||||||||||||||||||||||||||
* | 121 | 122 | 123 | 124 | 125 | 126 | 127 | 128 | 129 | 130 | 131 | 132 | 133 | 134 | 135 | 136 | 137 | 138 | 139 | 140 | 141 | 142 |
alkali Metals |
Alkalinen maa |
Lantanidit |
siirtyminen metallit |
Huono metalli |
Metalli- aallot |
Ei- metallit |
halogeeni geenit |
Noble kaasujen |
Kohteet luokittelemattomat |
Aktinidit | |||||||||
Superaktinidit |