Vlaamse Leeuw on Hollannin lauseke ”lion Flanderin” (joka erityisesti koristaa takki ja aseita on Counts Flanderin ).
Se on myös nimi romaani ( " The Lion Flanderin "), ja että laulu nostaa kaksi säkeistön valittiin 1985 , koska virallisia hymni varten flaaminkielisen yhteisön . Se on myös Flanderin lipun nimi .
Se on päivätty heinäkuussa 1847 , kirjoitettu runo utooonsa näytelmäkirjailija Hippoliet Van Peenejoen ( 1811 - 1864 ) ja jonka musiikin säveltäjä Karel Miry ( 1823 - 1899 ). Molemmat olivat Gentin harrastajateatteriryhmän Broedermin en Taelyver (veljellinen rakkaus ja kielellinen innostus) jäseniä. Hippolietin sanotaan säveltänyt De Vlaamse Leeuw -keskustelun kansojen kappaleista ja kansallislauluista. Hän oli rakastunut hollannin kieleen ja halusi muistaa Golden Spursin taistelun . Hendrik Omatunto on romaani , Lion Flanderin , oli jo ollut bestseller yhdeksän vuotta.
Van Peene innostui selvästi Rheinliedistä (" Sie sollen ihn nicht haben, den freien deutschen Rhein […] "), joka on saksalaisen Nikolaus Beckerin ( 1809 - 1845 ) suosittu painiruno . Miry on jättänyt vaikutusvaltaansa kierrokselle Sonntags am Rhein on Schumannin sen koostumusta.
Ranskan liittämisen pelko loi ilmapiirin, jossa väestön psykologinen tarve tuntui väitetylle identiteetille ja siten myös suositulle kappaleelle. Kappale ei itsessään ollut belgialainen, vihollinen Flanderi halusi ajaa pois Ranskasta . Noin 1900 , The Flanderin liikkeen anastanut laulu joka myös tuli suosittu laulu etenemistä Flemings. Asetuksella6. heinäkuuta 1973Alankomaiden kulttuuriyhteisön entisen neuvoston mukaan Vlaamse Leeuwin kaksi ensimmäistä säkeistöä julistetaan yhteisön hymniksi. Musiikin teksti ja partituuri vahvistettiin myös liittovaltion ministeriön asetuksella11. heinäkuuta 1985.
Instrumentaaliversio:
Kaksi ensimmäistä säkeistöä (lihavoituna) lauletaan virallisissa olosuhteissa.
(hollanniksi) Zij zullen hem niet temmen, ylpeä Vlaamse Leeuw, Al dreigen zij zijn vrijheid tapasi kluisters en geschreeuw. Zij zullen hem niet temmen, zolang een Vlaming leeft, Zolang de Leeuw kan klauwen, zolang hij tanden heeft. Zij zullen hem niet temmen, zolang een Vlaming leeft, Zolang de Leeuw kan klauwen, zolang hij tanden heeft. Zolang de Leeuw kan klauwen, zolang hij tanden heeft. From tijd verslindt de steden, geen tronen blijven staan: De legerbenden sneven, een volk zal nooit vergaan. De vijand trekt te velde, omringd van doodsgevaar; Wij lachen tapasi zijn woede, kirjoittanut Vlaamse Leeuw on daar. Zij zullen hem niet temmen, zolang een Vlaming leeft, Zolang de Leeuw kan klauwen, zolang hij tanden heeft. Zolang de Leeuw kan klauwen, zolang hij tanden heeft. Hij strijdt nu duizend jaren voor vrijheid, maa en Jumala; En nog zijn zijne krachten in al haar jeugdgenot. Als zij hem macht'loos denken en tergen met een schop, Dan richt hij zich bedreigend en vrees'lijk voor hen op. Zij zullen hem niet temmen, zolang een Vlaming leeft, Zolang de Leeuw kan klauwen, zolang hij tanden heeft. Wee hem, de onbezonnen ', die vals lennossa verraad, De Vlaamse Leeuw komt strelen en trouweloos hem slaat. Geen enk'le handbeweging die hij uit 't oog verliest: In voelt hij zich getroffen, hij stelt zijn maan en briest. Zij zullen hem niet temmen, zolang een Vlaming leeft, Zolang de Leeuw kan klauwen, zolang hij tanden heeft. Het wraaksein on gegeven, hij on hun tergen moe; Met vuur in 't oog, met woede springt hij den vijand toe. Hij scheurt, vernielt, verplettert, bedekt tapasi paisuneena slijkissä Vuonna zegepralend grijnst hij op 's vijands trillend lijk. Zij zullen hem niet temmen, zolang een Vlaming leeft, Zolang de Leeuw kan klauwen, zolang hij tanden heeft.