Azerbaidžan oli otettu YK päällä2. maaliskuuta 1992aikana 46 : nnen istunnon Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous.
Samana päivänä Azerbaidžanin kansallislippu nostettiin YK: n päämajan edessä New Yorkissa . Azerbaidžanin valtuuskunta aloitti työskentelyn YK: ssa 6. toukokuuta 1992. Ja vuonna 1993 YK: n toimisto avattiin Azerbaidžaniin.
Azerbaidžan hyväksyi 18. lokakuuta 1991 "perustuslain Azerbaidžanin tasavallan valtiosta riippumattomuudesta" ja palautti siten itsenäisyytensä vähän ennen Neuvostoliiton hajottamista.
Azerbaidžanin hallitus pyysi 29. lokakuuta 1991 YK: ta harkitsemaan kysymystä Azerbaidžanin liittymisestä tähän järjestöön ottaen huomioon, että itsenäistymisen jälkeen Azerbaidžan pyrkii vapauteen, demokratiaan ja tasa-arvoon ja haluaa myötävaikuttaa demokratian vahvistamiseen. kansainvälinen turvallisuus ja yhteistyö.
14. helmikuuta 1992 Euroopan turvallisuus- neuvoston tarkistaa valituksen ja klo 82 : nnen täysistunnossa suositteli yleiskokoukselle, että maasta tulee järjestön jäsen. Siksi yleiskokous päättää päätöslauselmassaan 46/230 ottaa Azerbaidžanin tasavallan jäseneksi Yhdistyneiden Kansakuntien jäseneksi. Tällä 46 : nnen istunnon yleiskokouksen 2. maaliskuuta 1992 hänet otettu YK ja 6. toukokuuta, pysyvä edustusto Azerbaidžan YK on auki.
Jäsenyys YK: ssa auttaa Azerbaidžania vahvistamaan äskettäin palautettua itsenäisyyttä ja vetoamaan kansainväliseen yhteisöön, erityisesti Euroopassa. Azerbaidžanin valtuuskunta yrittää kiinnittää huomiota Armenian ja Azerbaidžanin alueelliseen konfliktiin YK: hon osallistumisen ensimmäisestä päivästä lähtien järjestön foorumin kautta.
Vuonna 1993 järjestön turvallisuusneuvosto antoi neljä päätöslauselmaa Armenian ja Azerbaidžanin konfliktista, ja kukin niistä hyväksyttiin sen jälkeen , kun asevoimat olivat takavarikoineet Vuoristo-Karabahin ja seitsemän ympäröivää Azerbaidžanin aluetta. Nämä ovat seuraavat päätöslauselmat, jotka vahvistavat Azerbaidžanin alueellisen koskemattomuuden ja vaativat välitöntä tulitaukoa ja vihamielisyyksiä sekä miehitysjoukkojen vetämistä Azerbaidžanin tasavallan alueilta:
Armenian miehityksen jälkeen Azerbaidžanin on kohdeltava pakolaisia ja siirtymään joutuneita henkilöitä. Vuonna 1993 Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous hyväksyi täysistunnossaan päätöslauselman kansainvälisestä avusta pakolaisille ja maan sisällä siirtymään joutuneille henkilöille.
Azerbaidzhanin presidentin Heydar Alijevin osallistuu ensimmäistä kertaa istunnossa Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen syyskuussa 1994 49 : nnen istunnon. Heydar Aliyev kuvasi 29. syyskuuta 1994 pitämässään puheessa Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen Azerbaidžanin politiikkaa YK: n suhteen:
"Azerbaidžanin tasavalta arvioi yleensä optimistisesti Yhdistyneiden Kansakuntien tulevaisuudennäkymät, aikoo edelleen noudattaa Yhdistyneiden Kansakuntien korkeita periaatteita, pyrkiä lisäämään organisaation tehokkuutta ja auktoriteettia. "
Lokakuussa 1994 YK: n pääsihteeri Boutros Boutros-Ghali vieraili Bakussa .
Lokakuussa 1995, kun 50 th vuotta Yhdistyneiden Kansakuntien erityinen juhlallinen istunto YK: n yleiskokouksen tapahtuu, mikä Heydar Aliyevin osallistuu.
Vuonna 1996 Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous antoi päätöslauselmat yhteistyöstä Etyjin kanssa ja toisti tukensa Azerbaidžanin alueelliselle koskemattomuudelle.
Heydar Aliyev teki 28. heinäkuuta 1997 virallisen vierailun Yhdysvaltoihin, missä tapasi YK: n uuden pääsihteerin Kofi Annanin . Samana päivänä presidentti Azerbaidžanin keskustelu YK: n turvallisuusneuvoston jäsenvaltioiden pysyvien edustajien kanssa ja 29. heinäkuuta tapaaminen YK: n maailman valtioista akkreditoitujen suurlähettiläiden kanssa kokouksen osanottajien kanssa. maan ongelmista, mukaan lukien Armenian ja Azerbaidžanin konflikti Vuoristo-Karabahin takia.
Azerbaidžan allekirjoitti vuonna 1996 kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien vuoden 1984 yleissopimuksen.
Vuonna 1998 50 : nnen vuosipäivän tehtyyn maailman Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusneuvoston vietetään, ja samana vuonna, Azerbaidžanissa, kuolemanrangaistus ja sensuuri lehdistö lakkautetaan.
Heydar Aliyev piti syyskuussa 2000 Yhdistyneiden Kansakuntien vuosituhannen huippukokouksessa puheen, jossa hän mainitsi maan tilanteen Armenian ja Azerbaidžanin konfliktin jälkeen. Puheessaan hän korosti myös uudistusten tarvetta Yhdistyneissä Kansakunnissa, joista on viime aikoina käynyt laaja keskustelu.
11. syyskuuta 2001 tapahtuneiden tapahtumien jälkeen Azerbaidžan liittyi Yhdistyneiden Kansakuntien terrorismin vastaisiin toimiin. Azerbaidžanin tasavalta tekee tiivistä yhteistyötä Yhdistyneiden Kansakuntien terrorismintorjuntakomitean ja Afganistanin pakotekomitean kanssa . Azerbaidžan osallistui lokakuussa 2001 terrorismin vastaisiin operaatioihin Afganistanissa ja lähetti sotilasosastonsa auttamaan kansainvälisiä asevoimia ylläpitämään turvallisuutta Afganistanissa.
Azerbaidžan liittyi lokakuussa 2001 Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimukseen terrorismin rahoituksen estämisestä.
Toukokuussa 2002 Heydar Aliyev antoi päätöksen Yhdistyneiden Kansakuntien 1368 (terroritekojen aiheuttamat kansainväliselle rauhalle ja turvallisuudelle aiheuttamat uhat), yleiskokouksen päätöslauselmien 1373 (terroritekojen aiheuttamat kansainvälisille rauhan- ja turvallisuusjärjestöille aiheuttamat uhat), 1377 täytäntöönpanosta. (terroritekojen aiheuttamat uhat kansainväliselle rauhalle ja turvallisuudelle) terrorismin torjumiseksi.
Azerbaidžanin pääministeri Ilham Aliyev ilmoitti syyskuussa 2003 seuraavassa YK: n yleiskokouksen istunnossa ja totesi, että YK: n uudistusten valta ja auktoriteetti ovat välttämättömiä.
"Nyt on selvää, että nykyiset YK: n mekanismit eivät vastaa ajan vaatimuksia, ja tässä suhteessa YK: n uudistuksesta on tullut tärkeä kysymys. On välttämätöntä, että myös uudistuksen yleiskokouksen on heijastettava tämän päivän realiteetteja puolen vuosisadan jälkeen. "
Azerbaidžanin talouskehitysministeriön päällikkö Farhad Aliyev, Yhdistyneiden Kansakuntien asukkaiden koordinaattori Marco Borsotti sekä YK: n pakolaisasiain päävaltuutetun, UNICEFin ja YK: n ulkopuolisen ohjelman edustajat allekirjoittivat puitesopimuksen huhtikuussa 2004. kehitysavusta Azerbaidžanissa kaudeksi 2005-2009.
Syyskuussa 2004 aikana 59 : nnen istunnon Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous Azerbaidzhanin presidentin, Ilham Alijevin sanoi, että neljä päätöslauselmaa YK: n turvallisuusneuvoston Armenian-Azerbaidžanin konflikti vielä täyty.
14. maaliskuuta 2008 aikana 62 toisen istunnon kysymys ”Tilanne miehitetyillä alueilla Azerbaidžanin” keskusteltiin. Azerbaidžanin pysyvä edustaja YK: ssa puhuu Armenian ja Azerbaidžanin konfliktista Vuoristo-Karabahissa ja kehottaa valtuuskuntia tukemaan Azerbaidžanin laatimaa päätöslauselmaluonnosta. Päätösluonnos koostui yhdeksästä kohdasta, ja siinä esitettiin Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen kanta Armenian ja Azerbaidžanin konfliktiin ja tuettiin myös Azerbaidžanin tasavallan alueellista koskemattomuutta kansainvälisten asiakirjojen tasolla tunnustettujen rajojen sisällä. Armenian asevoimien ehdoton vetäytyminen miehitetyiltä Azerbaidžanin alueilta, asianmukaisten olosuhteiden luominen kaikkien azerbaidžanilaisten - pakolaisten ja maan sisällä siirtymään joutuneiden - paluulle mailleen. Äänestyksen aikana 39 maata äänestää päätöslauselman hyväksymisestä, 7 maata vastaan ja 100 maata tyhjää. Näin ollen Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous hyväksyi päätöslauselman "tilanteesta Azerbaidžanin miehitetyillä alueilla".
"Yleiskokous toistaa, että yksikään valtio ei saa tunnustaa Azerbaidžanin tasavallan alueiden miehityksen aiheuttamaa tilannetta lailliseksi eikä se saa edistää tai myötävaikuttaa tilanteen säilyttämiseen" , asiakirjassa todetaan.
Syyskuusta 2015 syyskuuhun 2016 YK: n yleiskokouksen 70 - vuotisistunto New Yorkissa, johon Azerbaidžanin ulkoministeri Elmar Mammadyarov osallistuu.
25. syyskuuta, Elmar Mammadjarovin tapaa puheenjohtajat Minskin ryhmän Etyjin, Igor Popov (Venäjä), James Warlick (USA), Pierre Andriou (Ranska) klo 70 : nnen istunnon Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous. Kokouksen aikana osapuolet keskustelevat tavoista ratkaista Armenian ja Azerbaidžanin konflikti.
Samana päivänä Azerbaidžanin ulkoministeri tapasi Yhdysvaltain juutalaiskomitean edustajia, jota johti toimitusjohtaja David Allan Harris.
Päätöslauselmassa 71/249 YK: n yleiskokouksen, jonka otsikkona on "edistäminen uskontojen ja kulttuurien välistä vuoropuhelua, ymmärrystä ja yhteistyötä rauhan", yleiskokous on tyytyväinen Bakun julistukseen, joka hyväksyttiin 7 : nnen maailmanfoorumi Yhdistyneiden Kansakuntien Sivilisaatioiden allianssin otsikolla ” Rinnakkaiselo inklusiivisissa yhteiskunnissa: haaste ja tavoite ”, joka pidettiin Bakussa 25. – 27. Huhtikuuta 2016.
17. syyskuuta, 2017 puitteissa ja 72 toinen istunto YK: n yleiskokouksen, korkean tason tapahtuma nimeltä ”tukeminen poliittisen julistuksen YK uudistukset” tapahtuu, joka on mukana myös Ilham Alijevin.
Azerbaidžanin presidentti tapaa New Yorkissa 18. syyskuuta rabbi Mark Schneierin, Yhdysvaltain etnisen yhteisymmärryksen rahaston presidentin ja useita evankelisten kristittyjen uskonnollisia henkilöitä.
Azerbaidžan tukee 19. syyskuuta myös Yhdysvaltojen poliittista julistusta YK: n uudistuksesta.
20. syyskuuta, virallinen avaaminen 72 : nnen istunnon Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous pidetään New Yorkissa, jossa Ilham Alijevin piti puheen.
Samana päivänä Azerbaidžanin presidentti Ilham Aliyev tapaa YK: n pääsihteerin Antonio Guterresin New Yorkissa.
Azerbaidžan tekee tiivistä yhteistyötä muiden YK: n järjestöjen kanssa:
Yhdistyneiden Kansakuntien ja Heydar Aliyev -säätiön välinen kehitysohjelma allekirjoittaa muistion.
Osallistuessaan Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen istuntoon syyskuussa 1994 Heydar Aliyev allekirjoitti yhteistyösopimuksen UNICEFin kanssa. UNICEFin kanssa toteutettavan yhteisen toiminnan päätavoitteena on helpottaa lasten ja nuorten - pakolaisten ja maan sisällä siirtymään joutuneiden - tilannetta. Vuosina 1995-1997 ja 1998-2000 Azerbaidžan on UNICEFin toimeenpanevan komitean jäsen.
Vuonna 1994 presidentin asetuksella perustettiin Azerbaidžanin Unescon kansallinen toimikunta auttamaan maata koulutuksen, tieteen ja kulttuurin kaltaisten alojen kehittämisessä.
Vuodesta 1993 lähtien Yhdistyneiden Kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutettu on toteuttanut laajaa toimintaa Azerbaidžanissa ja toteuttanut merkittäviä toimenpiteitä humanitaarisen avun antamiseksi azerbaidžanilaisille: pakolaisille ja maan sisällä siirtymään joutuneille henkilöille.
Vuosina 2000-2002 Azerbaidžanin tasavallasta tuli Yhdistyneiden Kansakuntien naisten asemaa käsittelevän komission jäsen, vuosina 2002-2004 - Yhdistyneiden Kansakuntien kestävän kehityksen toimikunta, vuosina 2003-2005 - Talous- ja sosiaalineuvosto (ECOSOC).
Heydar Aliyev -säätiön varapuheenjohtaja Leyla Aliyeva ja Azerbaidžanin YK: n asukkaiden koordinaattori Fikret Akchura allekirjoittivat 21. lokakuuta 2011 yhteisymmärryspöytäkirjan yhteistyöstä Heydar Aliyev -säätiön ja YK: n kehitysyhteistyöohjelman välillä.
Salaisen äänestyksen jälkeen 24. lokakuuta 2011 pidetyssä Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen kokouksessa Azerbaidžan valittiin uudeksi pysyväksi jäseneksi, joka edustaa Itä-Euroopan aluetta neuvoston turvallisuudessa vuosina 2012--2013.
14. kesäkuuta 2016 Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksessa pidetyissä YK: n talous- ja sosiaalineuvoston vaaleissa äänestykseen osallistuneiden 184 valtion joukossa 176 äänesti Azerbaidžanin puolesta. Azerbaidžan valitaan siten YK: n talous- ja sosiaalineuvostoon (ECOSOC) vuosiksi 2017--2019.
19. tammikuuta 2017 Bakussa pidetään Azerbaidžanin ja Yhdistyneiden Kansakuntien välistä kumppanuutta vuosille 2016--2020 koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen (UNAPF) mukainen ohjauskomitean ensimmäinen kokous. Perustetaan kolme yhteistä työryhmää YK: n ja Azerbaidžanin hallituksen edustajien kanssa.