Syntymä |
18. helmikuuta 1921 Dubrovnik |
---|---|
Kansalaisuus | Kroatialainen |
Kuolema |
11. huhtikuuta 2002(81-vuotiaana) Zagreb |
Ammatti | Ohjaaja, käsikirjoittaja |
Branko Bauer (s. 18. helmikuuta 1921 Dubrovnikissa ja kuollut 11. huhtikuuta 2002 Zagrebissa ) on kroatialainen ohjaaja ja käsikirjoittaja . Häntä pidetään yhtenä 1950-luvun Kroatian ja Jugoslavian narratiivisen elokuvan suurhahmoista.
Dubrovnikissa syntynyt Branko Bauer muutti Zagrebiin päästäkseen elokuvateatteriin. Vuonna 1949 hän teki dokumentteja ja myös lyhytelokuvia. Vuonna 1953 Bauer ohjasi ensimmäisen elokuvansa nimeltä Sinji galeb . Tänä aikana elokuvantekijät pohtivat paljon sodasta ja sen jälkimainingeista. Bauerin kolmas pitkä elokuva, Ne okreći se sine , julkaistiin vuonna 1956, tutkii sodan traagista inhimillistä ulottuvuutta ja saa suuren kriittisen tuen. Kriitikko Jurica Pavičić mainitsee sen erityisesti 1950-luvun parhaana Jugoslavian sotaelokuvana sekä yhtenä Bauerin parhaista täysielokuvista.
Voimme mainita muita merkittäviä elokuvia, kuten Lice u licem , Jugoslavian ensimmäinen poliittinen elokuva, tai Tri Ane .
Bauerin viimeinen elokuva Boško Buha (1978) ei otettu vastaan yhtä hyvin kuin hänen edelliset elokuvansa. Ohjaaja ei tehnyt yhtään elokuvaa vuosien 1978 ja 2002 välillä, kuolemansa vuonna. Viime aikoina useat kriitikot ovat alkaneet tarkastella hänen elokuviaan ja esitellä ne arvokkaina teoksina Kroatian elokuvantuotannosta.
Bauer sai Vladimir-Nazov-palkinnon elokuvaluokassa vuonna 1980.
Vuosi | Hinta | Kategoria | Elokuva |
---|---|---|---|
1956 | Iso kultainen areena | Paras elokuva | Ne okreći se sine |
1963 | Iso kultainen areena
Kultainen areena |
Paras elokuva
Paras ohjaaja |
Licem u täitä
Licem u täitä |
1975 | Silver Arena | Paras elokuva | Zimovanje u Jakobsfeldu |
1976 | Silver Arena
Pronssiareena |
Paras skenaario
Paras ohjaaja |
Salaš u Malom Ritu
Salaš u Malom Ritu |