Nicaragua v. Yhdysvalloissa asia on nostanut Kansainvälisen tuomioistuimen mukaan Nicaraguan hallitus , joka syytti Yhdysvaltoja rikkovan kansainvälistä oikeutta tukemalla aseellisen opposition - contrien - sen sodan hallitusta vastaan. Sandinista . Tapauksen koko nimi oli Sotilaallinen ja avustava toiminta Nicaraguassa ja sitä vastaan (Nicaragua v. Yhdysvallat) .
Tuomioistuin perusteli Nicaraguaa, mutta Yhdysvallat kieltäytyi noudattamasta päätöstään ja väitti, että sillä ei ollut toimivaltaa asiassa. Tuomioistuimen päätöksen jälkeen Yhdysvaltain hallitus päätti vetäytyä sopimuksesta ICJ: n lainkäyttövaltaan.
Vuonna 1989 sisällissodan aiheuttamien taloudellisten vahinkojen kustannukset Nicaraguassa olivat seuraavat:
Kansainvälisen tuomioistuimen päätöksessä ei määritelty kokonaiskorvausta, johon Nicaragua hyvitetään. Mutta jos osapuolet eivät päässeet sopimukseen tässä asiassa, tuomioistuin itse määrittäisi vastaavan määrän.
9. huhtikuuta 1984, Nicaraguan hallitus pyysi oikeustoimia Yhdysvaltoja vastaan toimista, jotka rikkovat kansainvälistä oikeutta Nicaraguaan. Vetoomuksen lisäksi pyytänyt tuomioistuinta määräämään väliaikaisia suojatoimenpiteitä ja erityisesti että tuomioistuin nojalla määrätä välittömän tulitauon kaikista Yhdysvaltain tuki contrien .
Nicaraguan peruskysymys oli, että tuomioistuin julisti laittomaksi kaikki Yhdysvaltojen hallituksen tukitoimet Nicaraguan hallituksen kaatamiseksi.
Pyynnössä tuodaan esiin noin 6000 kontrakeskuksen hyökkäys Nicaraguan alueella vuonnaMaaliskuu 1984, Nicaraguan tärkeimpien satamien kaivostoiminta maan eristämiseksi taloudellisesti ja mistä johtuen Alankomaiden , Panaman , Neuvostoliiton , Japanin ja Ison-Britannian alusten vahingoittuminen. Tämä on myös Reaganin hallinnon pyrkimys hankkia 21 miljoonaa dollaria kontrakivien toiminnan tukemiseen.
Sandinisteja väitti, että nämä toimet rikkoi kansainvälistä oikeutta, erityisesti seuraavia periaatteita:
Yhdysvaltain hallitus kieltäytyi osallistumasta tapauksen arviointivaiheeseen, mutta tuomioistuin katsoi, ettei hallituksen kieltäytyminen estänyt sitä tekemästä päätöstä. Tuomioistuin hylkäsi myös Yhdysvaltojen hallituksen puolustuksen, joka väitti, että sen toiminta muodosti puolustuksen.
Yhdysvaltain hallitus väitti, että tuomioistuimella ei ollut toimivaltaa. Yhdysvaltain suurlähettiläs YK : ssa Jeane Kirkpatrick halveksi tuomioistuinta ja julisti sen "osittain lailliseksi, oikeudelliseksi ja poliittiseksi elimeksi, jonka kansat toisinaan hyväksyvät ja toisinaan eivät".
Tuomioistuin kyseenalaisti tällaiset väitteet, vaikka tuomareiden keskuudessa merkittävä osa keskustelusta keskittyi tuomioistuimen toimivaltaan ja toimivaltaan.
3. marraskuuta 1986, Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous hyväksyi päätöslauselman Yhdysvaltojen hallituksen painostamisesta maksamaan sakko. Ainoastaan El Salvador ja Israel , joiden hallitukset olivat liittoutuneita Yhdysvaltoihin, äänestivät päätöslauselmaa vastaan.
Toistaiseksi Yhdysvallat ei ole vieläkään maksanut kyseistä korvausta.
27. kesäkuuta 1986 tuomioistuin päätti, että
Tuomio valotti tapauksia, jotka liittyivät voimankäytön kieltämiseen ja oikeuteen itsepuolustukseen ( Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 2 artiklan 4 kohta ja 51 artikla, joita molempia pidetään kansainvälisenä tapana ). Kontrasien aseistamista ja kouluttamista pidettiin puuttumattomuuden ja voimankäytön kiellon periaatteiden rikkomisena, samoin kuin miinojen sijoittamista Nicaraguan aluevesille .
Nicaraguan suhteet El Salvadorin aseelliseen oppositioon, vaikka tätä voitiin pitää puuttumisen puuttumisen periaatteen ja voimankäytön kiellon rikkomisena, eivät kuitenkaan olleet sen mukaan "aseellisia hyökkäyksiä". oikeus omaan puolustukseen.
Tuomioistuin tarkasteli myös Yhdysvaltojen perustetta toimia El Salvadorin kollektiivisessa itsepuolustuksessa ja totesi, että edellytykset tälle ei saavutettu, koska El Salvador ei koskaan pyytänyt Yhdysvaltoja apua itsepuolustukseksi.
Tuomarien ääni - Nicaragua v. Yhdysvallat
Täydellinen Paragrafo | |||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Tuomari | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 11 | 11 | 12 | 13 | 14 | 15 | 16 | |
Presidentti Nagendra Singh ( Intia ). | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | |
Lacharrièren ( Ranska ) varapuheenjohtaja . | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | |
Tuomari Ago ( Italia ). | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | |
Tuomari Bedjaoui ( Algeria ). | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | |
Tuomari Elias ( Nigeria ). | Ei | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | |
Tuomari Lachs ( Puola ). | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Ouo | |
Tuomari Mbaye ( Senegal ). | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | |
Tuomari Ni ( Kiinan kansantasavalta ). | Ei | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | |
Tuomari Oda ( Japani ). | Joo | Ei | Ei | Ei | Ei | Ei | Joo | Ei | Ei | Ei | Ei | Ei | Ei | Joo | Joo | Joo | |
Tuomari Ruda ( Argentiina ). | Ei | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | |
Tuomari Schwebel ( Yhdysvallat ). | Joo | Ei | Ei | Ei | Ei | Ei | Ei | Joo | Joo | Ei | Ei | Ei | Ei | Ei | Ei | Joo | |
Tuomari Sette-Camara ( Brasilia ). | Ei | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | |
Tuomari Sir Robert Jennings ( Yhdistynyt kuningaskunta ). | Joo | Ei | Ei | Ei | Ei | Ei | Joo | Joo | Joo | Ei | Ei | Ei | Ei | Joo | Joo | Joo | |
Tuomari ad hoc Colliard ( Ranska ). | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo | Joo |
Syyskuussa 1992, Violeta Barrios de Chamorron hallituksen aikana , Nicaragua luopui vaatimuksistaan tuomioistuimessa ja antoi siten anteeksi Yhdysvaltojen hallituksen velan.
Presidentti Daniel Ortega ilmoitti NICA- lain ( Nicaragua Conditionality Investment Act (in) ) ulkoasiainvaliokunnan hyväksynnällä aikomuksestaan ottaa uudelleen käyttöön menettelyt, mukaan lukien velan mitätöinnin tuotto.
Tällainen liike on kiistanalainen. Lisäksi tapauksen uudelleen aloittaminen aiheuttaisi Nicaragualle korkeita oikeudellisia kustannuksia.