Armeija tarkastusyksikkö on sotilaallinen viranomainen yläpuolella Corps tason vuonna armeijan ja Saksan keisarikunnan . Rauhan aikana armeijan tarkastusten tehtävä on yksinomaan valvoa alisteisten armeijan joukkoja. Alussa on ensimmäisen maailmansodan (1914-1918), kaikki armeija tarkastukset muunnettiin korkeimpaan johtoon armeijan osana liikkeelle .
Otetaan käyttöön "Reichin sotilalaki" 2. toukokuuta 1874, Saksan valtakunnalle , joka oli perustettu vasta kolme vuotta aiemmin , vahvistettiin ensimmäistä kertaa sitovat puitteet armeijan järjestelmälle . Armeijan koulutusta säätelevissä §: ssä 2 ja 3 säädetään jo armeijan tarkastusten luomisesta. Sodan sattuessa armeijan tarkastajien on otettava komento muodostettavista armeijoista. Rauhan aikana heillä ei kuitenkaan ole valtaa komentamansa komentavan kenraalin suhteen. Mutta koska heidän on tarkastettava kokoonpanonsa, heillä on mahdollisuus oppia sotien joukosta, jotka heidän on johdettava sodan aikana.
Vuonna Preussi , The10. lokakuuta 1868, suunnitellaan pysyvä joukkojen jakaminen rauhan aikana kolmeen "armeijan osastoon". Päätyttyä on saksalais-ranskalaisen sodan (1870/71), korkein ministeriön asetuksella14. kesäkuuta 1871luo neljä "armeijan tarkastusta", joista kutakin johtaa tarkastaja. Päivänä, jolloin saksalaiset joukot saapuvat Berliiniin , neljä uutta armeijan tarkastajaa nimitetään16. kesäkuuta 1871. He ovat Saksin kruununprinssi (armeijan ensimmäinen tarkastus), Mecklenburg-Schwerinin suurherttua (armeijan toinen tarkastus), Preussin prinssi Frederick Charles (armeijan kolmas tarkastus) ja Saksan valtakunnan kruununprinssi (4. armeijan tarkastus).
Vuoteen järjestys kabinetin ja22. syyskuuta 1877, on viimein toinen (viides) armeijan tarkastus Badenin suurherttuan määräyksissä . Kabinetin järjestyksellä8. syyskuuta 1907, luodaan armeijan kuudes tarkastus, samoin kuin 2. syyskuuta 1912, seitsemäs ja lopuksi 13. heinäkuuta 1913, kahdeksas armeijan tarkastus. Niinpä sodan syttyessä vuonna 1914 Saksan asevoimilla oli yhteensä 8 armeijan tarkastusta 25 armeijan joukolla .
| Tarkastus | Istuin | Tarkastaja | Runko | Mobilisointi |
|---|---|---|---|---|
| I. | Danzig | Generaloberst Maximilian von Prittwitz | * 1 kpl corps (de) * 17 e armeijakunta (de) * 20 e armeijakunta (de) |
8 th korkeimpaan johtoon armeijan |
| II. | Berliini | Generaloberst Josias von Heeringen | * Kaarti (kanta) * 12 : nnen armeijakunnan * 19 : nnen armeijakunnan (siitä) |
3 e korkeimpaan johtoon armeijan |
| III. | Hannover | Generaloberst Karl von Bülow | * 7 e armeijan joukot (de) * 9 e armeijan joukot (de) * 10 e armeijan joukot (de) |
2 toinen armeijan ylin johto |
| IV. | München | Baijerin kenraalioberst Rupprecht | * 3 armeijakunnan (on) * 1 s Royal Baijerin joukot (yhteensä) * 2 : nnen Royal Bavarian joukot (on) * 3 : nnen Royal Baijerin joukot (yhteensä) |
6 th korkea komennon armeijan |
| V. | Karlsruhe | Badenin kenraali Berner Frederick II | * 8 e armeijakunnan (de) * 14 e corps (de) * 15 e corps (de) |
7 th korkeimpaan johtoon armeijan |
| VI. | Stuttgart | Württembergin kenraalioberst Albert | * 4 e armeijakunta (de) * 11 e corps (de) * 13 e armeijakunta (de) |
4 th korkeimpaan johtoon armeijan |
| VII. | Saarbrücken | Generaloberst Hermann von Eichhorn | * 16 e armeijakunta * 18 e corps (de) * 21 e corps (de) |
5 th korkeimpaan johtoon armeijan |
| VIII. | Berliini | Generaloberst Alexandre von Kluck | * 2 e armeijan joukot (de) * 5 e armeijan joukot (de) * 6 e armeijan joukot (de) |
1 kpl korkea komennon armeijan |