Jakob Magnus Sprengtporten
Jakob Magnus Sprengtporten
Carl Fredrich Branderin maalama Jakob Magnus Sprengtportenin muotokuva.
| Rykmentin komentaja ( d ) Svea-henkivartija ( sisään ) | |
|---|---|
| 22. syyskuuta 1772 -10. maaliskuuta 1774 | |
| Rykmentin komentaja ( d ) Nylands och Tavastehus läns kavalleriregemente ( en ) | |
| 10. elokuuta 1769 -22. syyskuuta 1772 | |
| Valtioiden Riksdagin jäsen ( d ) Riddarhuset | |
| 1751-1772 |
| Freiherr | |
|---|---|
| siitä asti kun 6. marraskuuta 1766 |
| Syntymä |
11. joulukuuta 1721 Tobolsk |
|---|---|
| Kuolema |
2. huhtikuuta 1786(64-vuotiaana) Villa Bergsjölund ( d ) |
| Hautaaminen | Riddarholmenin kirkko |
| Nimi äidinkielellä | Jacob Magnus Sprengtporten |
| Koti | Villa Bergsjölund ( d ) |
| Toiminta | Poliitikko , sotilaallinen |
| Perhe | Sprengtporten ( d ) |
| Sisarukset |
Georg Magnus Sprengtporten ( en ) Johan Vilhelm Sprengtporten ( d ) |
| Aseistettu | Ruotsin armeija ( vuonna ) |
|---|---|
| Sotilasaste | Kenraaliluutnantti |
| Ristiriidat |
Pommerin sodan vallankumous vuodelta 1772 ( kirjoittanut ) |
| Palkinnot |
Miekkakunnan komentaja Suurristi (1772) Serafien järjestys (1778) |
Jakob Magnus Sprengtporten ( Tobolsk ,11. joulukuuta 1727- Biskopsudden (sv) ,2. huhtikuuta 1786), on suomalainen poliitikko ja upseeri.
Elämäkerta
Hän tuli armeijaan klo 12 ja osallistui seitsemän vuoden sotaan . Hän erottui siellä ja sai sodan lopussa everstiluutnantin arvon, eläkkeen ja maineen taitavimpana virkamiehenä palveluksessa.
22. heinäkuuta 1772Sprengtporten lähtee Tukholmasta ja saapuu9. elokuutavuonna Helsingfors . 16. elokuuta, hän hillitsee Sveaborgin linnoituksen kuin Helsingforsin linnoituksen . Viikkoa myöhemmin koko Suomi joutui hänen hallintaansa. Se on valmis23. elokuuta lähteä 780 miehen kanssa, mutta vastatuulet pitävät häntä.
Palattuaan Ruotsiin hänet otettiin vastaan suurimmalla erotuksella, ja hänestä tehtiin kenraaliluutnantti ja vartijoiden eversti. Hänet nimitetään myös Suomen puolustuksen vahvistamista käsittelevän komission puheenjohtajaksi. Mutta tyytymätön Sprengtporten ei voi antaa anteeksi Gustave III : lle edellistä vallankumouksessa. Hänen ensimmäinen riitansa Gustavuksen kanssa alkoi vuonna 1774, kun hän kieltäytyi ottamasta vastaan Suomen pääkomentajan virkaa keisarillisen Venäjän sodan uhkan kynnyksellä. Kuninkaan arvostama, hänen on vaikea syyttää häntä useista röyhkeistä teoista huolimatta.
Lopulta omien vartijoidensa loukkausten jälkeen Sprengtporten eroaa ja kuninkaan haastattelu osoittautuu niin väkivaltaiseksi ja röyhkeäksi, että heidän välinen sopimus tulee täysin mahdottomaksi. Kaikesta huolimatta hän sai vanhuuseläkkeen ja säilytti ylimääräisen etuoikeuden saada kunniavartija elämänsä loppuun asti.
Bibliografia
- Robert Nisbet Bain, Sprengtporten Jakob Magnus , kohteessa Chisholm, Hugh, Encyclopædia Britannica , 11 th painos, Cambridge University Press, 1911 ( lukea verkossa )
- Sprengtporten, Jakob Magnus , julkaisussa i Nordisk familjebok , andra upplagan, 1917 ( Lue verkossa )
- fi) Jukka Tarkka (toim.), Suomen historia , voi. 4, Weilin + Göös ,1986( ISBN 951-35-2493-0 )