| Afrikkalainen | |
| Kirjoittaja | Harold Courlander |
|---|---|
| Maa | Yhdysvallat |
| Ystävällinen | romaani |
| Palkinnot | American Library Association "Paras kirja nuorille aikuisille" -palkinto ,1969 |
| Alkuperäinen versio | |
| Kieli | Englanti |
| Otsikko | Afrikkalainen; novelli |
| Toimittaja | Crown Publishers (en) |
| Julkaisupaikka | New York |
| Julkaisupäivä | 1967 |
| Sivujen määrä | 311 |
L'Africain (alkuperäinen nimi: Afrikkalainen: romaani ) on amerikkalainen Harold Courlanderin romaani, jokajulkaistiin vuonna1967. Tämä nykyaikaisen orjuuden kirja voitti kirjoittajansa "Paras kirja nuorille aikuisille" -palkinnon American Library Associationilta vuonna 2007.1969.
Hwesuhunu, nuori afrikkalainen, sieppaa ranskalaiset orjia kotimaastaan ja kärsii kauhuista ylittäessään Atlantin. Haaksirikkoutuneena Saint Lucian saarella hänet myytiin orjuuteen istutuksella Georgiassa, ennen kuin hän haki vapautta pakenevana orjana.
Kiista syntyi, kun huomattiin, että menestyvän romaanin Racines , joka myöhemmin sovitettiin minisarjaksi televisioon vuonna 1977, kirjoittaja oli plagioitu Afrikan afrikkalaisista kappaleista . Keväällä 1977, kun Racines oli saavuttanut kansallisen tähtijoukon Yhdysvalloissa, Courlander tajusi, että Kunta Kinten elämää kuvaava osa otettiin tosiasiallisesti afrikkalaiselta . Vuonna 1978 hän nosti kanteen New Yorkin eteläisen piirin käräjäoikeudessa syyttäen juurien kirjoittajaa Alex Haleyä kopioimasta 81 kohtaa romaanistaan. Courlanderin tekijänoikeusrikkomusoikeudenkäynnin esitutkinnassa todetaan seuraavaa:
"Syytetyllä Haleyllä oli pääsy Courlanderin romaaniin Afrikkalainen ja kopioitu se huomattavasti . Ilman Afrikkalainen , Racines olisi ollut hyvin erilainen ja vähemmän onnistuneesti uusia, ja on epätodennäköistä, että herra Haley voinut kirjoittaa Juuret ilman Afrikkalainen ... Mr. Haley kopioinut kielen, ajatukset, asenteet, vaaratilanteiden, tilanteet, juoni ja hahmo. "
Racines toistaa paitsi ideoita myös tiettyjä afrikkalaisten kohtia . Asiantuntijan, Columbian yliopiston englantilaisen professorin Michael Woodin liittovaltion tuomioistuimelle toimittaman raportin mukaan:
"Todisteet afrikkalaisen kopioimisesta Racinesin romaanissa ja televisioinnissa ovat selkeät ja vakuuttavat. Kopiointi on tärkeää ja laajaa ... Racines ... käyttää selvästi afrikkalaista mallina: kopioitavaksi joissakin paikoissa ja muunneltavaksi toisissa, mutta näyttää siltä, että sitä on aina kuultu ... Racines ottaa vastaan lauseet, tilanteet, ideat, afrikkalaisen tyyli ja juonittelu . Racines ottaa afrikkalaiselta takaisin elementit, jotka ovat välttämättömiä hänen esitykselleen, kuten orjan paeta-ajatukset, vanhan orjan psykologia, sankarin mielentavat ja elämän merkitys surullisen orja-aluksella. Nämä ovat elementtejä, jotka muodostavat romaanin elämän ja kun ne näkyvät Racinesissa ; ne muodostavat jonkun toisen romaanin elämän. "
Yhdysvaltain käräjäoikeuden tuomari Robert J. Ward sanoi viiden viikon oikeudenkäynnissä liittovaltion käräjäoikeudessa: "Kopiointia on, aika. " Vaikka afrikkalaiset kohdat löydettiin niitattuna Rootsin käsikirjoitukseen , Alex Haley, joka on ollut yllä koko oikeudenkäynnin ajan, on kuullut afrikkalaisesta juurien julkaisuvuotena . Hän arveli, että jonkun muun on pitänyt antaa hänelle valokopioidut kohdat. Oikeudenkäynnin jälkeen Skidmore Collegen vähemmistöhistorian opettaja Joseph Bruchac vahvisti valaehtoisessa julistuksessa olevansa suositellut afrikkalaisen lukemista Haleylle jälkimmäisen vierailun aikana Skidmoreen vuonna 1970. Bruchac muistaa palanneensa kotiin , 3 mailin päässä Skidmoresta, poimimaan oman kopion ja antamaan sen Haleylle, joka lupasi lukea sen "koneessa". "
Alun perin hylännyt syytteen Alex Haley päätyi antamaan julkilausuman, jossa tunnustettiin julkisesti, että Courlanderin romaani oli ollut juurien lähde , jonka hänen oli täytynyt olla syyllinen johonkin hänen avustajistaan. Vastineeksi plagiointimenettelyn hylkäämisestä Haley myönsi, että 81 Racinesin kohtaa oli kopioitu L'Africainiin , ja ratkaisi asian sovinnollisesti korvaamalla Courlanderille ja hänen toimitukselleen 650 000 dollaria (vastaten 2,5 miljoonaa dollaria vuonna 2016) ja lausunto siitä, että ”Alex Haley tunnustaa ja pahoittelee, että Harold Courlanderin afrikkalaisista asiakirjat päätyivät hänen kirjoihinsa Roots . " Neljä vuotta myöhemmin haastattelussa BBC: lle tuomari Ward sanoi: " Alex Haley on tehnyt huijauksen yleisöä vastaan. "
Courlander on sittemmin laatinut vuonna 1986 artikkelin "Kunta Kinten kamppailu afrikkalaiseksi" ( Kunta Kinten pyrkimykset olla afrikkalaisia ), jossa kuvataan Kunta Kinten luonteen ja afrikkalaisia orjuutta edeltäneen ajankohdan historiallisten asiakirjojen erot. Kuntan ei-afrikkalaisten käyttäytymisten joukossa on sokean vihan ja raivon ilmentymiä, melkein eläinhaju, ylpeys ja Mandingo- kulttuurissa tuntemattomat toimet , jotka viittaavat romaanin moniin vääristymiin ja epäselvyyksiin. Courlanderille,
"Kolten käyttäytyminen, käsitys ja selitykset ovat usein väärin suhteessa afrikkalaiseen persoonallisuuteen, ihmisten ja ympäröivän maailman afrikkalaiseen tuntemukseen, afrikkalaiseen tekniikkaan ja kykyihin sekä useimpien afrikkalaisten yhteiskuntien tieteenaloihin ja hienostuneisuuteen. "
Haley kuvaa melkein loukkaavaa afrikkalaisille, kunta-aikaisia mandingolaisia taaksepäin tietämättöminä Euroopasta, kun taas jälkimmäinen ei tiennyt laivoista, aseista, musketeista tai lasista, jolla oli sepät, jotka kykenivät sulattamaan metalleja ja työstämään kultaa, hopeaa, messinkiä ja käsityöläisiä pystyy valmistamaan sekä musketteja että ruutia. Mutta Haley kuvailee Kunta olevan koskaan nähnyt muskettia, alusta, partakonetta, viulua, hevosta tai jopa kotilaa , mutta silti yleisesti käytettyä Afrikassa. Coulanderille, joka ei ole kaukana Afrikan ja afrikkalaisten tuntemuksen kasvusta, Haley tarjoaa vääristyneen, huonontuneen ja halventavan käsityksen siitä, ja hän päättelee:
”Jotkut Racinesia koskevista kysymyksistä (mutta eivät kaikki) johtuivat hänen virheellisestä ja epäselvästä kirjallisuuden tyylilajistaan. Kun yleisesti hyväksyttiin, että teos on pohjimmiltaan fiktioteos, johon sisältyy myös sukututkimuksia, kysymys historiallisesta todenmukaisuudesta menetti merkityksensä. Mutta kun romaani, kirjallisuuselementeillä on tärkeämpi rooli ja keskeisen hahmon todenmukaisuus tai uskottavuus tulee tärkeimmäksi. "