Vuonna kielioppi termi " läsnä " tarkoittaa yleisessä merkityksessä perus ajallinen arvo, että joka ilmaisee todellisen luonteen prosessin ilmaiseman verbi , koska hän vastusti kaksi muuta olennaista ajallisia arvojen ohi ja tulevaisuudessa . Rajoitetummassa mielessä joidenkin kielten kieliopissa nykyinen aika merkitsee verbi- taivutusluokat , jotka periaatteessa osoittavat samanaikaisuuden puhujan kanssa.
Tarkastellusta kielestä riippuen on olemassa enemmän tai vähemmän nykyajan muotoja. Ne eroavat toisistaan mukaan sanallista tilassa , The taipuvaisille , The näkökulma ja toimintatapa .
Ohjeellisessa tilassa sama nykyisyyden muoto voi edustaa paitsi nykyisyyden arvoa myös kontekstin avulla muita ajallisia perusarvoja, menneisyyttä ja tulevaisuutta. Siksi tätä viitteellistä osaa pidetään merkitsemättömänä ajanjaksona kieliopillisena piirteenä . Nykyisen ajan arvo määritetään joskus verbin täydennyksellä .
Läsnäoloa kutsutaan "absoluuttiseksi", kun sen arvo ei riipu toisen verbin ajasta. Tämä pätee erityisesti yksinkertaisissa lauseissa ja päälauseissa .
Ensinnäkin on olemassa olevan ajan arvo, joka rajoittuu puhehetkeen, ja muut, jotka sisällyttävät tämän hetken ajanjaksoon, joka sisältää myös menneisyyden ja tulevaisuuden.
Ajankohtainen arvo on, että prosessi rajoittuu puhehetkeen. Esimerkkejä:
Omnitemporal-arvo osoittaa, että prosessi voi tapahtua milloin tahansa nykyisyydestä, menneisyydestä ja tulevaisuudesta. Puolestaan tämä läsnäolo voi olla gnominen tai iteratiivinen.
Esillä olevan genomisen löytyy määritelmiä , lauseet , maksiimeja , sananlaskuja , jne. :
Tämä iteraatio ilmaisee toistuvan jaksollisen toiminnan:
Toiseksi nykyistä muotoa käytetään joskus muihin ydinajan arvoihin, jotka eivät liity nykyiseen.
Se voi olla tulevaisuus nykyisessä rekisterissä :
Vuonna Unkarin , nykyisessä muodossaan voi ilmaista tulevaisuudessa joko vain apunaan riittävä olosuhteista täydennys aikaa ( Holnap levelet írok "Huomenna kirjoittaa kirjettä"), tai näin täydennetään ja samalla kanssa etuliite , joka tekee verbinäkökulma täydelliseksi tai vain sellaisella etuliitteellä: (Jövőre) el veszlek feleségül “(Ensi vuonna) minä menen naimisiin sinun kanssasi”.
Nykyisessä viitteessä imperatiivin sijasta käytetty verbi viittaa myös tulevaisuuteen:
Nykyinen muoto voi myös ilmaista menneitä prosesseja suhteessa puhehetkeen nykyisessä tai jatkuvassa rekisterissä, jälkimmäinen tietyissä kirjallisissa teoksissa tai historian teoksissa. Tätä nykyhetkeä kutsutaan "historialliseksi" tai "kerronnaksi":
Joskus nykyajalla on arvo, joka liittyy toisen verbin aikaan. Sanomme sitten, että se on suhteellinen aika tai suhde. Tämä pätee erityisesti toissijaisiin lauseisiin , joiden predikaatti liittyy niiden hallitsevaan verbiin .
Voimme esimerkiksi käyttää nykypäivää tulevaisuutena epäsuorassa keskustelussa lausekkeessa, jonka hallitseva verbi on tulevaisuudessa:
In French on pakollista käyttää preesensiä predikaattia ehdollisen tapauskohtaista lauseke käyttöön ottama yhdessä si , joiden säätelevät verbi on tulevaisuudessa: Jos se on aurinkoinen, menemme kävellä metsässä . On sama sääntö Englanti : Jos sataa , vastaanotto tapahtuu sisätiloissa " Jos sataa , vastaanotto tapahtuu sisällä".
Samanlainen, mutta valinnainen rakenne on etelä-keskisen slaavilaisen diasysteemin kielillä ( bosnia , kroatia , Montenegro , serbia , lyhenne BCMS) mainitsemalla, että nykyajan verbillä on oltava täydellinen osa: (sr) Ako nađem ključ, doneću ti ga "Jos löydän avaimen, tuon sen sinulle". Samoin monimutkaisen lauseessa, jonka tärkein lauseke tulevaisuudessa, sen aika lauseke voi olla predikaatti olevassa arvossa tulevaisuudessa aina sillä edellytyksellä, että se on perfektiivinen: Oni će igrati tango Dok ne padnu od umora "He tanssivat tangoa, kunnes he putoavat väsymyksestä ”. Itse asiassa näillä kielillä ei voida käyttää perfektiivisiä verbejä nykyhetkellä nykyaja-arvolla, poikkeuksellisesti, valinnaisesti, toistuviin toimiin.
BCMS: ssä ja unkarissa alilauseen predikaatti on nykyhetkessä ilmaisemaan samanaikaisuutta menneessä ajassa hallitsevan verbin kanssa:
Romanian kielellä se on mahdollista ilman pakollista, myös epätäydellinen ( N-am observat că vine / venea după mine "En huomannut, että hän seurasi minua"), mutta useimmissa tapauksissa se ei ole oikein , eikä englanniksi.
Muissa kuin ohjeellisissa moodeissa on läsnäolon muoto, jos on myös muoto tai muodot toisesta ajasta. Myös näillä nykyisyyden muodoilla voi olla jokin muu arvo kuin nykyisellä.
Ranskaksi on olemassa nykyinen aika kaikille moodeille:
In Romanian on läsnä, kuten ranskaksi, vuonna konjunktiivi, ehdollinen ja infinitiivi sekä toisessa tilassa, josta ranskalainen ei ole erityistä muodossa oletetut : Ce vei fi făcând sinä Acum? "Mitä voit tehdä juuri nyt?" "(Absoluuttinen työllisyys), Cred că n- o fi suferind mult " Mielestäni hän ei saa kärsiä paljon "(suhteellinen työllisyys).
BCMS: ssä käytännössä vain ohjeellisella on nykyinen muoto ja aikaisemmat muodot. Aiempi ehdollinen on, mutta siitä on tullut arkaainen . Se on ainoa käytössä, jopa täysin, joka ilmentää esillä sekä aikaisemmin, mikä ilmenee yhteydessä, joten emme voi puhua nykyisen ehdollista: (sr) Htela BH da pogledam radnju "Haluan nähdä kauppa 'vs Ko bi pomislio da će nas tako prevariti! "Kuka olisi uskonut, että meitä pettäisiin niin paljon!" "
Unkarissa on ehdollisessa ja osastossa oleva muoto läsnäoloa. Esillä verbistä vastustaa paitsi menneisyyden, vaan myös tulevaisuudessa: verseket Iro kamaszlány "teinitytön runojen" vs mult században épített templom (ohi) "rakennettu kirkko viime vuosisadalla", ja az alkalmazandó szabályok (tulevaisuus) "Sovellettavat säännöt".
Nykyinen aikamuoto voi olla yksinkertainen tai yhdistetty ( apiverbillä ). Se riippuu useista tekijöistä: tarkasteltavasta kielestä, verbin ominaisuuksista, kuten diateesista, muodosta, näkökulmasta ja toimintatavasta.
On yksinkertaisia muotoja, ja ilman kieliopin affiksi muu kuin henkilökohtainen päätteitä , aktiivista taipuvaisille, antavissa tilassa, joka ilmentää imperfective näkökohta, kaikilla kielillä mainittu tässä artikkelissa. Jopa päättyminen voi olla nolla. Leksikaalisen liitteen sisältävät lomakkeet on myös sijoitettava tähän luokkaan. Näin ovat seuraavat yllä olevien esimerkkien verbit: (fr) il kirjoittaa , (en) käännät (päättyy nollaan) “tu turnaukset / vous tournamentez”, (ro) (loppu nolla) plec ”je pars”, (hr) imaami "Minulla on", (hu) sétálunk "kävelemme".
On olemassa yksinkertaisia nykyisiä muotoja ja kieliopillisia lisäyksiä loppujen lisäksi kielillä, joilla on suhteellisen korkea syntetiikka , kuten unkarissa.
Nykyinen aikamuoto voi sisältää kieliopin etuliitteitä täydellisen puolen ilmaisemiseksi, BCMS: nä tai unkariksi:
Myös erityisiä suffikseja näkökohtien, joista jotkut liittyvät perfektiivinen ja toisten tärkeitä imperfective, vuonna BCMS: (sr) Oni će igrati tango Dok ne padn u od umora "He tanssivat tangoa kunnes ne putoavat väsymys”(perfektiivinen ), (cnr) Završa va mo pripreme za ljetovanje “Viimeistelemme juuri (kesäloman) valmisteluja”.
Unkarissa on useita verbiluokkien päätejä nykypäivälle:
Nykyiset yhdistelmämuodot ovat tyypillisiä erityisesti kielille, joilla on suhteellisen korkea analyyttisyys , kuten esimerkiksi englannille. Aktiivisessa diateesissa sillä on nykyisen ohjeellisen yhdistelmämuoto, jota kutsutaan "jatkuvaksi läsnäoloksi" läsnä olevan "yksinkertaisen" vieressä. Se on muodostettu apu- olkoon "olla" esillä olevassa yksinkertainen ja leksikaalisen verbi muodossa nimeltään gerundi . Esillä jatkuva käytetään tilan pitkäkestoinen työ, erityisesti nykyinen arvo tämän: I m juuri silitys tämä paita 'Olen silitys paita.' Tämä yksinkertainen ilmaisee ennen kaikkea muita ajallisia arvoja: Tämä kirja kuuluu siskolleni "Tämä kirja kuuluu siskolleni".
Englanniksi ja muilla kielillä on myös muita muotoja, jotka koostuvat nykyajasta, passiivisesta diateesista ja muista tavoista kuin ohjeelliset:
Romanian kielessä myös oletuksen nykyinen aika koostuu: Ce vei fi făcând tu acum ? "Mitä voit tehdä juuri nyt?" ".
Apuverbien nykyisellä aikamuodolla on myös morfologinen rooli , joka osallistuu useiden yhdistelmämuotojen muodostumiseen eri tavoin. Esimerkiksi ranskassa kaikissa muodoissa on menneisyyden muoto apuläsnäolon kanssa. Muilla kielillä on myös samanlaisia kokoonpanoja.
Romanian kielellä avustajilla on tiettyjä tähän toimintoon erikoistuneita henkilökohtaisia muotoja, jotka eroavat niiden leksikaalisten verbien muodoista.
BCMS: ssä on myös indikaattorin menneisyyden muoto, ja ainoa apubitti "on" tässä ajassa. Se vastaa Ranskan menneessä aikamuodossa, jos verbi on perfektiivinen ja epätäydellinen, jos verbi on imperfective: (CNR) Kad smo teesta ULSI u dvoranu, SVI su śeđeli mirno i čekali početak predstave "Kun astuimme huoneeseen, kaikki istuivat ja odottamassa rauhallisesti esityksen alkamista ”. Tulevaisuus muodostuu myös avustajan, hteti "haluta" , läsnäolosta : (cnr) Śutra ćeš odnijeti pismo na poštu "Huomenna viet kirjeen postille".
Unkariksi muodostamme kaksi yhdistettä aikamuotojen lisävaihteisto preesensissä: tulevaisuus ohjeellinen, jossa ylimääräiset sumu ( Nem fogom eltűrni, hogy IgY beszélj velem "En siedä että puhut minulle noin"), ja menneisyyden ehdollinen, jossa ylimääräiset Volna , ehdollinen verbi van olemiseen, The 3 : nnen henkilön on yksikössä , jossa tämä lomake kaikille ihmisille: Ha Gazdag Lettem Volna , HAZAT vettem volna "Jos olisin ollut rikas, olisin ostanut talon ”.