Euroopan talousyhteisö | |
Euroopan lippu | |
ETY: n toiminta maailmassa päättyi vuonna 1993. | |
Tilanne | |
---|---|
Luominen | 25. maaliskuuta 1957( Rooman sopimus ) |
Liukeneminen | 1 kpl Marraskuu 1993( Sopimus Euroopan unionista ) |
Tyyppi | Ylikansallinen organisaatio |
Poliittiset keskukset | Bryssel - Strasbourg - Luxemburg |
Kieli | Saksa - englanti - espanja - ranska - kreikka - italia - hollanti - portugali |
Organisaatio | |
Jäsenet |
Länsi-Saksa Belgia Tanska Espanja Ranska Kreikka Irlanti Italia Luxemburg Alankomaat Portugali Iso-Britannia |
Presidentti : |
1958-1967 : Walter Hallstein 1967-1970 : Jean Rey 1970-1972 : Franco Malfatti 1972-1973 : Sicco Mansholt 1973-1977 : François-Xavier Ortoli 1977-1981 : Roy Jenkins 1981-1985 : Gaston Thorn 1985-1993 : Jacques Delors |
Liitännäisjärjestöt |
Ministerineuvosto Euroopan parlamentti |
Euroopan talousyhteisö ( ETY ) on entinen ylikansallinen järjestö perustettiin vuonna 1957 toteuttamaan taloudellista yhdentymistä (mukaan lukien yhteismarkkinat ) välillä Länsi-Saksa , The Belgiassa , The Ranska , The Italian , The Luxemburgin ja maa -Low .
Se on laajentumassa kaksitoista valtiota (kuusi muuta). Vuodesta 1967 lähtien Euroopan talousyhteisön toimielimet johtivat Euroopan hiili- ja teräsyhteisöä (EHTY) ja Euroopan atomienergiayhteisöä (jäljempänä 'Euroopan yhteisöt' ). Kun Euroopan unioni perustettiin1 kpl Marraskuu 1993, ETY: stä tulee Euroopan yhteisö (EY), joka on yksi Euroopan unionin kolmesta pilarista . Pylväsrakenteen päättyessä ETY: n toimielimet jatkoivat unionin toimielimiä.
Vuonna 1951 allekirjoittamalla Pariisin sopimus perustettiin Euroopan hiili- ja teräsyhteisö (EHTY). Se oli kansainvälinen yhteisö perustuu ylikansalliseen ja kansainvälistä oikeutta, jonka tavoitteena oli tukea Euroopan talouden ja estää tulevasta sodasta, jonka integrointi sen jäsenistä .
Liittovaltion Euroopan luomiseksi ehdotettiin kahta muuta yhteisöä: Euroopan puolustusyhteisö (CED) ja Euroopan poliittinen yhteisö (EPC). Vaikka viimeksi mainitun sopimuksen laati Euroopan parlamentti , EHTY: n parlamentaarinen jaosto, Ranskan parlamentti hylkäsi CED: n 30. elokuuta 1954 . Puheenjohtaja Jean Monnet erosi korkean viranomaisen mieltään ja aloitti työt vaihtoehtoisista yhteisöjä, jotka perustuvat taloudellista yhdentymistä pikemminkin kuin poliittinen yhdentyminen. Jälkeen Messinan konferenssissa vuonna 1955 , Paul-Henri Spaak tehtävänä oli valmistella raportti ajatukseen tulliliiton . Spaakin raportti oli ensimmäinen kivi johtaa hallitustenvälinen neuvotteluja Val Duchessessa vuonna 1956 , joka yhdessä Ohlin raportin , loi perustan perustuu Euroopan talousyhteisön .
Vuonna 1956 , Paul-Henri Spaak johti hallitustenvälinen konferenssi yhteismarkkinoiden ja Euratomin klo Château de Val Duchesse , konferenssin valmisteluissa johtavan allekirjoittamisesta, 25. maaliskuuta 1957 tehdyn Rooman sopimuksen perustamissopimus ETY. Se vie ruumiin 1 kpl tammikuu seuraavaksi.
Rooman sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen syntyneitä yhteisöjä olivat Euroopan talousyhteisö (ETY) ja Euroopan atomienergiayhteisö (Euratom), joka tunnetaan paremmin nimellä Euratom. Viimeksi mainittujen ylikansallisuuden taso oli matalampi kuin edellisillä, koska tietyt maat protestoivat niiden suvereniteetista. Hallsteinin komission ensimmäinen virallinen kokous pidettiin 16. tammikuuta 1958 Château de Val Duchessessa . ETY sallisi tulliliiton luomisen, kun taas Euratomin oli tarkoitus edistää ydinenergia-alan yhteistyötä . ETY: stä tuli nopeasti tärkein ja laajensi toimintaansa. Yksi ETY: n ensimmäisistä merkittävistä tuloksista oli maataloustuotteiden yhteisten hintatasojen vahvistaminen vuonna 1962. Vuonna 1968 yhteisössä sovellettavat tullit poistettiin tietyiltä tuotteilta.
Toisen kriisin laukaisivat yhteisen maatalouspolitiikan rahoitusta koskevat ehdotukset , jotka tulivat voimaan vuonna 1962. Siirtymäkausi, jonka aikana päätökset tehtiin yksimielisesti, päättyi ja enemmistöäänestys oli tullut voimaan. Neuvostolle. Sitten Ranskan presidentti Charles de Gaullen vastustus ylikansallisuuteen johti tyhjän tuolin politiikkaan, joka ratkaistiin Luxemburgin kompromissilla . Jälkimmäinen vuodelta29. tammikuuta 1966Kautta herrasmiessopimus , mahdollisti käyttää veto-oikeus aloilla kansallista etua.
Vuonna 1967 tuli voimaan sulautumissopimus , joka yhdisti EHTY: n ja Euratomin toimielimet ETY: n toimielimiin, vaikka yhteisöillä oli jo yhteinen parlamentaarinen edustajakokous ja tuomioistuin . Yhdessä heitä kutsuttiin Euroopan yhteisöiksi . Sulautumisesta huolimatta jokaisella yhteisöllä oli silti oma persoonallisuutensa. Seuraavilla sopimuksilla taattiin uudet valtuudet yhteisöille, jotka eivät kuulu pelkästään taloudelliseen alueeseen. Ne lisäsivät siten poliittista integraatiota yhtenäiseen ja rauhanomaiseen Eurooppaan, jota Mihail Gorbatšov kuvaili yhteiseksi eurooppalaiseksi kodiksi .
22. tammikuuta 1972 neljän maan allekirjoitettu Brysselissä , Belgiassa , liittymissopimuksessa jolloin ensimmäinen laajentuminen Euroopan talousyhteisön (ETY). Mutta 1 s päivästä tammikuuta 1973 vain kolmen hallituksen, samat kuin Yhdistyneen kuningaskunnan , sekä Irlannissa ja Tanskassa , tekevät tuloa ETY. Norjan ja pääministeri Trygve Bratteli luopuu mukaisesti kansan tahtoa ilmaistuna kansanäänestyksessä 25 syyskuu 1972 vastustavat jäsenyyden kanssa 53,5% äänistä.
Presidentti Charles de Gaulle näki Yhdistyneen kuningaskunnan tulon yhdysvaltalaiseksi Troijan hevoseksi käyttänyt veto-oikeuttaan, jonka hän selvästi ilmaisi puheestaan23. tammikuuta 1963. Nämä neljä maata hakivat jäsenyyttä uudelleen11. toukokuuta 1967ja veto-oikeus poistettiin , kun Georges Pompidou siirtyi Charles de Gaullesta kesäkuussa 1969 presidentiksi. Neuvottelut alkoivat vuonna 1970 englantilaisen Edward Heathin englantilaisen hallituksen johdolla , jonka oli määrä kärsiä erimielisyyksistä yhteisestä maatalouspolitiikasta ja Yhdistyneen kuningaskunnan ja Kansainyhteisön välisistä suhteista . Kaksi vuotta liittymissopimusten allekirjoittamisen jälkeen nämä maat kuitenkin liittyivät yhteisöön Norjaa lukuun ottamatta .
Rooman sopimuksessa todetaan, että Euroopan parlamentti on valittu suorilla vaaleilla; tämä edellytti kuitenkin neuvoston sopimusta äänestysjärjestelmästä. Neuvosto lykkäsi tätä myöhemmin, ja parlamentti pysyi nimitysperiaatteen alaisena.
Parlamentti edusti sopimuksia ja 20. syyskuuta 1976Neuvosto sopi joistakin vaaleissa tarvittavista välineistä. Jotkin yksityiskohdat ovat edelleen erilaiset tänään. Jenkinin puheenjohtajakaudella kesäkuussa 1979 vaalit pidettiin kaikissa jäsenvaltioissa (ks. Euroopan vaalit 1979 ).
Pian hänen valitsemisensa jälkeen parlamentista tuli ensimmäinen yhteisön toimielin, joka ehdotti yhteisölle Euroopan lipun käyttöönottoa . Eurooppa-neuvosto antoi suostumuksensa ja yhteisö antoi tunnukset vuonna 1984.
Kreikka haki jäsenyyttä 12. kesäkuuta 1975, demokratian palauttamisen jälkeen ja tuli yhteisöön 1. st Tammikuu 1981. Kreikan jälkeen ja demokratian palauttamisen jälkeen Espanja ja Portugali hakivat jäsenyyttä yhteisöissä vuonna 1977 ja liittyivät niihin yhdessä1 st päivänä tammikuuta 1986. Vuonna 1987 Turkista tuli virallisesti jäsenehdokas, mikä merkitsi maan pisin liittymisprosessin alkua .
Kun suunnitelmat tulevien laajentumisten ja halu lisätä aloilla yhteistyön Euroopan yhtenäisasiakirjan allekirjoittivat ulkoministerit helmikuun 17 ja 28, 1986 vastaavasti Luxemburgissa ja Haagissa . Tämä asiakirja johti institutionaalisiin uudistuksiin, toimivallan laajentamiseen, yhteistyöhön ulkopolitiikassa ja sisämarkkinoilla. Se tuli voimaan1. st Heinäkuu 1987. Tekoon vaikutti Maastrichtin sopimuksesta tehty työ , joka hyväksyttiin10. joulukuuta 1991, joka ratifioi seuraavan vuoden ja joka tuli voimaan 1 kpl Marraskuu 1993perustamisesta Euroopan unionin .
Euroopan unioni on ottanut ETY: n yhdeksi kolmesta pilarista . ETY: n toimivaltuuksista tuli pylväs, joka tunnetaan nimellä Euroopan yhteisö ja joka seuraa edelleen ETY: n ylikansallista rakennetta . ETY: n toimielimistä tuli EU: n instituutioita, jotkut muuttivat nimensä vastaavasti. Tilintarkastustuomioistuimella, parlamentilla ja komissiolla oli kuitenkin rajallinen osuus uusista pilareista, koska ne vastaavat enemmän hallitustenvälistä logiikkaa kuin Euroopan yhteisö. Tultua voimaan Lissabonin sopimus on 1. krs Joulukuu päättyi kauden 2009 pilarirakenteen.
Allekirjoitus Voimaantulo Sopimuksen nimi |
1948 1948 Brysselin sopimus |
1951 1952 EHTY: n perustamissopimus |
1954 1955 Pariisin sopimus |
1957 1958 Rooman sopimus (TEC) Euratom-sopimus |
1965 1967 sulautumissopimus |
1975 1976 epävirallinen laitos |
1986 1987 Euroopan yhtenäisasiakirja |
1992 1993 Maastrichtin sopimus ( SEU ja TEC ) |
1997 1999 Amsterdamin sopimus ( SEU ja TEC ) |
2001 Nizzan sopimus 2003 ( SEU ja EY ) |
2007 2009 Lissabonin sopimus ( SEU ja SEUT ) |
||||||||||
Euroopan unionin kolme pilaria | |||||||||||||||||||||
Euroopan yhteisöt | |||||||||||||||||||||
Euroopan atomienergiayhteisö (Euratom) |
|||||||||||||||||||||
Euroopan hiili- ja teräsyhteisö (EHTY) |
Liukenee vuonna 2002 | Euroopan unioni (EU) | |||||||||||||||||||
Euroopan talousyhteisö (KIE) |
Euroopan yhteisö (EY) | ||||||||||||||||||||
TREVI | Oikeus- ja sisäasiat (YOS) | ||||||||||||||||||||
Poliisi- ja oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa (CPJMP) | |||||||||||||||||||||
Eurooppalainen poliittinen yhteistyö (EPC) | Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP) | ||||||||||||||||||||
Western Union (OU) | Länsi-Euroopan unioni (WEU) | ||||||||||||||||||||
Liukenee vuonna 2011 | |||||||||||||||||||||
ETY: n johdanto-osassa esitetyn päätavoitteena oli "luoda perusta yhä läheisemmälle Euroopan kansojen unionille" ja "varmistaa yhteisellä toiminnalla taloudellinen ja sosiaalinen kehitys poistamalla Eurooppaa jakavat esteet". Tätä varten suunniteltiin kolme elementtiä:
Tulliliiton osalta sopimuksessa määrättiin tullitariffien alentamisesta 10 prosentilla ja tuontikiintiöiden korottamisesta 20 prosentilla. Tulliliiton edistyminen tapahtui nopeammin kuin alun perin suunnitellut 12 vuotta, mutta Algerian sodan takia Ranska kärsi joitain takaiskuja .
ETY: n tehtävänä oli ylittää alakohtainen lähestymistapa ( hiili ja teräs ) laajentaa integraatiota koko talousalalle todellisten yhteismarkkinoiden luomiseksi ja jäsenvaltioiden taloudellisen lähentymisen luomiseksi. Tähän sisältyi ihmisten , tavaroiden, pääoman ja palvelujen vapaa liikkuvuus ( Schengenin yleissopimus ); poistamalla jäsentensä väliset tullirajoitukset; perustamalla yhteinen maatalouspolitiikka (YMP) jne.
Se vihjasi jo myös talous- ja rahaliittoon , euroalueeseen .
ETY: n perustajajäseniä on kuusi, samoin kuin kahdessa muussa yhteisössä, toisin kuin EFTA: n seitsemässä perustajavaltiossa . Nämä kuusi perustajamaata ovat Länsi-Saksa, Benelux-maat (ts. Belgia, Luxemburg ja Alankomaat), Ranska ja Italia. Ensimmäinen laajentuminen tapahtui vuonna 1973 Tanskan, Irlannin ja Yhdistyneen kuningaskunnan liittyessä unioniin. Kreikka, Espanja ja Portugali liittyivät siihen 1980-luvulla. Euroopan unionin perustamisen jälkeen vuonna 1993 se laajeni 15 muuhun maahan vuonna 2007.
osavaltio | Säätiö | osavaltio | Jäsenyys |
---|---|---|---|
Länsi-Saksa | 25. maaliskuuta 1957 | Tanska | 1. st Tammikuu 1973 |
Belgia | 25. maaliskuuta 1957 | Irlanti | 1. st tammikuu 1973 |
Ranska | 25. maaliskuuta 1957 | Iso-Britannia | 1. st tammikuu 1973 |
Italia | 25. maaliskuuta 1957 | Kreikka | 1. st Tammikuu 1981 |
Luxemburg | 25. maaliskuuta 1957 | Espanja | 1 st päivänä tammikuuta 1986 |
Alankomaat | 25. maaliskuuta 1957 | Portugali | 1 st päivänä tammikuuta 1986 |
Jäsenvaltiot ovat edustettuina jokaisessa toimielimessä. Neuvosto koostuu kansallisista ministereistä edustavat kansallista hallitusta. Jokaisella valtiolla on myös oikeus Euroopan komission jäseneen, vaikka hänen ei pitäisi edustaa kansallisia etujaan vaan yhteisön etuja. Ennen vuotta 2004 suuremmilla jäsenillä (Saksa, Ranska, Italia ja Yhdistynyt kuningaskunta) oli kaksi komissaaria. Vuonna Euroopan parlamentti , istuimet ovat jaettu esimerkiksi väestömäärän mutta koska 1979 Euroopan parlamentin vaaleissa , Euroopan parlamentin jäsenet valitaan suoraan ja he eivät enää istu mukaan lähtömaahansa mutta mukaan niiden poliittisia ajatuksia.. Suurimmalla osalla muita toimielimiä, mukaan lukien Euroopan yhteisöjen tuomioistuin , jäsenet ovat jonkinlaista kansallista jakoa.
ETY: llä oli omat instituutiot:
Neuvosto edustaa hallituksia, parlamentti edustaa kansalaisia ja komissio edustaa eurooppalaisia etuja. Neuvosto, parlamentti tai joku muu osapuoli esittää lainsäädäntöpyynnön komissiolle. Valiokunta valmistelee sen ja esittää sen neuvostolle hyväksyttäväksi ja parlamentille lausunnon antamiseksi (joissakin tapauksissa saattaa olla veto-oikeus käytetystä lainsäädäntömenettelystä riippuen ). Komission tehtävänä on varmistaa unionin päivittäinen toiminta ja saattaa ne yhteisöjen tuomioistuimen eteen, jotka eivät noudata sääntöjä. Maastrichtin sopimuksen jälkeen vuonna 1993 näistä toimielimistä tuli Euroopan unionin instituutioita, vaikka pilarirakenteen vuoksi joillakin alueilla ne olivat rajalliset . Siitä huolimatta parlamentti sai toimivallan komissiossa lainsäädännön ja turvallisuuden alalla. Tilintarkastustuomioistuin oli tärkein oikeusviranomainen, joka ratkaisi yhteisön sisäisiä riitoja, kun taas tilintarkastustuomioistuimella ei ollut muuta toimivaltaa kuin tutkinta.
ETY peri tietyt EHTY: n instituutiot, joista mainittakoon yhteinen edustajakokous ja EHTY: n tuomioistuin (jonka viranomaiset olivat laajentuneet koskemaan ETY: tä ja Euratomia). ETY: llä ja Euratomilla oli kuitenkin erilaiset toimeenpanoviranomaiset kuin EHTY: llä. Sijasta ministerineuvoston EHTY oli neuvoston Euroopan talousyhteisön ja tilalle korkean viranomaisen oli Euroopan yhteisöjen .
Vuonna 1967 tehdyn fuusiosopimuksen nojalla EHTY: n ja Euratomin johtajat sulautuivat ETY: n johtoon, mikä loi yhtenäisen institutionaalisen rakenteen kolmen yhteisön johtamiseksi erikseen. Siitä lähtien laitosta käytettiin termillä Euroopan yhteisöt (esimerkiksi Euroopan talousyhteisön komissiosta tuli Euroopan yhteisöjen komissio ).
Neuvosto Euroopan yhteisöjen oli elin lainsäädäntö- ja toimeenpanovalta; se oli siis yhteisön tärkein päätöksentekoelin. Sen puheenjohtajuus vaihtoi osavaltiot puolen vuoden välein. Se liittyy Eurooppa-neuvostoon , joka on epävirallinen kansallisten johtajien kokous (vuodesta 1961) samalla pohjalla kuin neuvosto.
Neuvosto koostui kunkin valtion kansallisista ministereistä . Sen muoto vaihteli kuitenkin kokouksissa keskustellun aiheen mukaan. Joten jos maatalous oli kokouksen aihe, neuvosto koostui maatalousministeristä. Äänestys tehtiin joko enemmistöllä (äänet jaettiin väestön mukaan) tai yksimielisesti.
Euroopan yhteisöjen oli toimeenpaneva elin yhteisön laatiminen yhteisö lakeja , joissa käsitellään day-to-day toimintaa yhteisössä ja tukea sopimusten . Se on suunniteltu olemaan riippumaton ja edustamaan yhteisön etua. Se koostui kuitenkin kansallisista edustajista (kaksi suurille valtioille, yksi pienemmille valtioille). Yksi jäsenistä nimitti neuvoston puheenjohtajaksi . Hän toimi komission puheenjohtajana ja edusti sitä.
Yhteisön alaisuudessa Euroopan parlamentilla (aiemmin Euroopan parlamentaarisella edustajakokouksella) oli neuvoa-antava tehtävä neuvostolle ja komissiolle. Yhteisön lainsäädäntömenettelyjä oli useita, alun perin vain kuulemismenettely , mikä tarkoitti, että parlamenttia oli kuultava, vaikka sitä ei usein otettu huomioon. Euroopan yhtenäisasiakirja antoi lisää valtaa parlamentille, erityisesti puoltavan joka antoi sille oikeuden veto ehdotuksia ja yhteistoimintamenettely , joka antoi sen yhtä valtuudet neuvostossa.
Vuosina 1970 ja 1975 Euroopan unionin sopimuksissa annettiin parlamentille valta Euroopan unionin talousarviosta . Parlamentin jäsenet olivat vuoteen 1979 saakka kansallisia varajäseniä, jotka olivat osa-aikaisia parlamentissa. TCEE säädetty parlamenttivaaleihin heti kun neuvosto löysi äänestysjärjestelmä, mutta lykättiin 1979 (ks europarlamenttivaaleissa 1979 ). Sen jälkeen vaalit pidettiin joka viides vuosi.
Euroopan yhteisöjen tuomioistuin oli ylempi oikeuslaitos yhteisön oikeutta koskevissa asioissa, ja se koostui osavaltioiden tuomareista ja heidän keskuudestaan valitusta presidentistä. Sen tehtävänä oli varmistaa yhteisön oikeuden soveltaminen samalla tavalla kaikissa valtioissa ja ratkaista instituutioiden tai valtioiden väliset riidat. Siitä on tullut voimakas instituutio, koska yhteisön normit ovat etusijalla kansallisiin standardeihin nähden.
Viides toimielin on Euroopan tilintarkastustuomioistuin . Se varmistaa, että veronmaksajien varat yhteisön talousarviossa käytetään asianmukaisesti. Tilintarkastustuomioistuin on toimittanut tarkastusraportin jokaisesta varainhoitovuodesta neuvostolle ja parlamentille ja antanut lausuntoja ja ehdotuksia varainhoitolainsäädännöstä ja petostentorjunnasta. Se on ainoa toimielin, jota ei mainita alkuperäisissä sopimuksissa. Siitä tuli yksi vuonna 1975.