Kiova Київ | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
![]() Heraldika |
Lippu |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Hallinto | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Maa | Ukraina | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Alajako | Kaupunki, jolla on erityisasema | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Hallinnon päällikkö | Vitali Klitschko | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Pormestari | Vitali Klitschko | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Postinumero | 01000 - 06999 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Etuliite puh. | +380 44 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Väestötiede | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kiva | Kiovaalaiset | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Väestö | 2 887 974 inhab. (2015) | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tiheys | 3442 inhab./km 2 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Maantiede | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Yhteystiedot | 50 ° 27 ′ 13 ″ pohjoista, 30 ° 30 ′ 59 ″ itään | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Korkeus | 179 m |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Alue | 83.900 ha = 839 km 2 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Eri | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Säätiö | V : nnen vuosisadantai VI th - VII th -luvun | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tila | Kaupunki vuodesta 1494 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Sijainti | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Maantieteellinen sijainti kartalla: Eurooppa
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liitännät | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Verkkosivusto | kyivcity.gov.ua | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Lähteet | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Luettelo Ukrainan kaupungeista | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kiova ( / kjɛf / tai / kjɛv / , vuonna Ukraina : Київ , Kiova / kɪjiu̯ / ; in Russian : Киев , Kiyev / Ki (j) ɪf / ) on pääkaupunki ja suurin kaupunki Ukrainassa . Se on myös Kiovan alueen pääkaupunki ja yksi Ruthenian vanhimmista kaupungeista (laajassa merkityksessä). Siinä oli 2887974 asukasta vuonna 2015 .
Kiova sijaitsee Dnieper- joen varrella maan luoteisosassa. Perustuksen tarkka päivämäärä on edelleen tuntematon. Arkeologiset kaivaukset antavat aihetta uskoa, että Kiova on tullut kaupungin vuoden lopulla IX : nnen vuosisadan. Kiev oli pääkaupunki Rutenian The ruhtinaskunnan Kiovan The suuriruhtinaskunnan Rutenian The Ukrainan kansantasavalta , valtion Ukrainan ja Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta . Kiova oli myös toisen maailmansodan aikana Ruthenian suurherttuakunnan , Kiovan voivodikunnan, Kiovan hallituksen ja Kiovan yleisen piirin hallinnollinen keskus .
Kaupunki on yksi Itä-Euroopan ja kristinuskon vanhimmista keskuksista. Pyhän Sofian katedraali ja Kiovan Caves Lavra on kaiverrettu maailmanperintöluetteloon .
Vanha kaupunki on rakennettu kukkuloille, joilta on näkymät Dnieper- joelle ( ukrainaksi Dnipro ). Nykyinen kaupunki ulottuu joen molemmille rannoille, lähellä sen yhtymäkohtaa Desnan kanssa .
Kiovassa on mannermainen ilmasto . Jos viitataan Köppen-luokitukseen, se on Dfb-tyyppiä (kylmä leuto ilmasto ilman kuivaa vuodenaikaa ja leuto kesä). Lumi peittää maan keskimäärin 97 päivää vuodessa marraskuun puolivälistä maaliskuun loppuun. Lumen syvyys saavuttaa helmikuussa keskimäärin 20 cm (enintään 440 cm ). Yli vuoden aikana saatu ennätys sademäärästä oli 925 mm vuonna 1933 . Kuivin vuosi oli 1975, jolloin sademäärä oli vain 395 mm .
Kuukausi | Tammi | Helmikuu | Maaliskuu | huhtikuu | saattaa | Kesäkuu | Heinäkuu | elokuu | Syyskuu | Lokakuu | Marraskuu. | Joulu | vuosi |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Keskimääräinen minimilämpötila ( ° C ) | −7 | −6,2 | −1,8 | 4.9 | 10.1 | 13.4 | 14.6 | 14.1 | 9.5 | 4.4 | −0,6 | −4.3 | 4.3 |
Keskilämpötila (° C) | −4.3 | −3,3 | 1.3 | 8.9 | 15.1 | 18.3 | 19.5 | 18.9 | 13.8 | 7.9 | 1.8 | −2 | 8 |
Keskimääräinen maksimilämpötila (° C) | −1,5 | −0,2 | 5 | 13.6 | 20.4 | 23.6 | 24.9 | 24.4 | 19.2 | 12.1 | 4.4 | 0.4 | 12.2 |
Ennätys kylmä (° C) | −31,1 | −32,2 | −24,9 | −10,4 | −2.4 | 2.4 | 5.8 | 3.3 | −2.9 | −17,8 | −21,9 | −30 | −32,2 |
Lämpöennätys (° C) | 11.1 | 17.3 | 22.4 | 29.1 | 33.6 | 35 | 39.4 | 39,9 | 33.8 | 29.5 | 23.2 | 13.4 | 39,9 |
Sademäärä ( mm ) | 38 | 37 | 36 | 49 | 53 | 75 | 85 | 56 | 58 | 37 | 51 | 46 | 621 |
Kaupungissa on kolme metrolinjaa , joiden kokonaispituus on 54,8 km . Sen rakentaminen juontaa juurensa jälkipuoliskolla XX : nnen vuosisadan . Neljäs linja on rakenteilla. Kaupungin koko ja asemien välinen etäisyys - lähempänä Lontoon metroa kuin Pariisin metroa - edellyttävät tiheän bussi-, johdinauto- ja raitiovaunuverkoston rakentamista . Vaikka verkon rakentamis- ja laajennusprojektit ovat kaukana keskeneräisistä, 2000-luvun jälkipuoliskolta tämä julkisen liikenteen järjestelmä saavutti kylläisyyden. Todennäköisiä selityksiä on monia: taloudellisen toiminnan voimakas kasvu, työ- ja opiskelijaväestön kasvu sekä maastamuutto maaseudulta.
Samanaikaisesti suurin osa Euroopan kaupungeista rakensi uusia raitiovaunulinjoja, mutta Kiovan kaupunki tuhosi osan linjoistaan 1990-luvulla. Käänteistä politiikkaa tutkitaan jälleen. On 21 riviä. Kiovassa on myös busseja (70 linjaa) ja johdinautoja (39 linjaa).
Johdinauto Sophien aukiolla ( Sofiyivska )
Köysirata
Raitiotie
Metro silta
Kiovan vanhan aseman rakensi vuosina 1868-1870 arkkitehti V. Vyshnevetskyi. Nykyinen asema rakennettiin vuosina 1927-1932, ja sen suunnitteli O. Verbytskyi. Sinne pääsee metrolla 1.
LähijunatPZZ-yritys, (ukraina: Південно-Західна залізниця), on osa Ukrzaliznytsia- yritystä . Se hallinnoi rautatieliikennettä Kiovan alueella.
Kiovasta on 5 suuntaa (esikaupunkijuna):
Kiovaa palvelee kolme lentokenttää:
Kiova on ollut Ukrainan pääkaupunki vuodesta 1934 lähtien, ja sen vuoksi se sisältää tärkeimmät hallintoelimet (presidentin asuinpaikka, parlamentti, ministeriöt, kansalliset toimistot).
Kiova on itsenäinen kunta alue on sama nimi ja hallinnoidaan kansallisella tasolla. Oblastin hallitus sijaitsee kuitenkin kaupungissa.
Hallinnollisesta näkökulmasta kaupungin nimen latinankielinen aakkosellinen transkriptio on "Kiova", koska 14. lokakuuta 1995Ukrainan virallisen terminologian komission hyväksymä. Tämä kirjoitusasu vastaa paremmin nimen todellista ääntämistä kuin vanhempi "Kiovan" oikeinkirjoitus, koska "e" on vaimennettu ja kuulostaa "i": ltä. Lisäksi tämä transkriptio on lähempänä Ukrainan oikeinkirjoitusta.
Kiovan kaupunki on jaettu 10 hallintoalueeseen ( raïons ).
Hallintorakennus (in) .
Ukrainan korkein oikeus.
Kiovan kaupunki on jaettu 10 piiriin ( raïons ). Kolme piiriä sijaitsee Dneprin vasemmalla rannalla ja seitsemän oikealla rannalla. Jokaisella on vähintään 10 mikroraonia (tai mikropiiriä). Esimerkiksi Pecherskyin alueella on historiallisia mikropiirejä: Pechersk, Lypky, Klov, Vydubychi, Zvirinets, Telytchka, Tchorna Hora jne.
Kartta Kiovan alueista.
Kiovan suuri kaupunki kunnioitti kazaria ; Kiovan nimi tulee yhden kaupungin perustaneen slaavilaisten ruhtinaiden etunimestä: Kyi, vanhin kaupungin neljästä perustajasta Shchekin, Khoryvin ja heidän sisarensa Lybidin kanssa. Historiallisesti Kiova, yksi Itä-Euroopan vanhimmista kaupungeista , kävi läpi useita vaiheita suuruudesta suhteelliseen hämäryyteen.
Arkeologiset tutkimukset osoittavat, että Kiovan alue on ollut miehitetty paleoliitista lähtien .
Kaupunki perustettiin todennäköisesti Konstantinopolin ja Skandinavian väliseksi kaupankäynnin vaiheeksi .
Esikaupunkikeskus muodostettiin VI E- ja VII E- vuosisatojen välillä Zamkova-kukkulalle. Sivuston peitettiin sitten 4 hehtaaria ja se oli suojattu paaluttaa on maan ja puun (samanlainen kuin se, joka arkeologit löytyy lähellä Starokievska mäki, suojaava toinen ennalta kaupunkien sivusto samaan aikaan, noin kaksi hehtaaria). Siellä oli poliittisen ja uskonnollisen vallan keskus , minkä todistaa Svjatovit-Rodille omistetun pyhäkön löytäminen.
Se on välillä VIII : nnen ja IX th vuosisatojen Kiev, pre-kaupunkikeskuksen Poljanes muuttuu suuri kaupunki on noin 11 hehtaaria. Sitten ruhtinaat aloittavat slaavilaisten heimojen kokoamisen, joille he asettavat verotuksellisen kiertueen nimeltä poljudie . Kiovan nimi esiintyy ensimmäistä kertaa aikakirjassa ( Povjest vremennykh let sa 862 ). Kolme veljeä, Kij, Scek ja Khoriv, esitellään siellä Kiovan perustajina, joka todellisuudessa on jo vahva poliittinen keskus.
Vuonna 882 , Kiovassa on ottanut Oleg (ukrainaksi Oleh ), joka on Varègue , seuraaja Riourik , prinssi ( Kniaz ) sekä Novgorodin ja siitä tuli pääkaupunki ensimmäisen Ruthenian tila (jäljempänä Rus' Kiovan , tunnetaan Euroopassa vuodesta Kiovan ruhtinaskunta).
Kreikan kristinuskon otti siellä pian käyttöön Kiovan valtionhoitaja Olga (tai Olha ) (945–964); sitä verottaa sitten Vladimir I st (980-1015), jota pidetään Kiovan imperiumin todellisena perustajana.
Välillä X : nnen ja XI th vuosisatojen Kiev kokee poikkeuksellista arkkitehtonista ja kaupunkien kehitystä, jonka mahdollistaa hyödyntämistä kuuluisan tien varjagit kreikkalaiset , jota pitkin järjestää suuren kaupan Konstantinopoliin , vaikka säädellä kaupallinen sopimuksilla 912, 945 ja 971.
Hyödyntämällä tätä talouskasvua prinssi Vladimir haluaa rakentaa keskitetyn valtion, jonka pääkaupungin pitäisi olla Kiova. Epäonnistuttuaan hänen yrittäessään luottaa pakanallisen jumalan Peroun Vladimir kastettiin Chersonese vuonna 989, jonka Bysantin papiston ja nai porphyrogenetic prinsessa Anne . Hän kuulee sitten varustaa Kiovassa pääkaupungista arkkitehtuuriin vuonna puuta , näkyvä merkki hänen uusi uskonsa antamalla päällikön Kreikan rakentaa ihana katedraali on tiili ja kivi , koristeltu runsas freskot ja mosaiikit , The kirkko on Sainte-Mere-de -Dieu , joka tunnetaan nimellä Dime ( 989-993 ). Se on pystytetty uuden kaupungin, joka tunnetaan nimellä "Vladimirin kaupunki", sydämeen, lähellä isoäitiä ( Babyn torzok ). Tätä kaupunkisuunnittelutyötä lisätään edelleen hänen poikansa ja seuraajansa Jaroslav Viisas (1018 - 1054) -kaudella. Kaupunki Yaroslav vedetään noin kolme suurta rakennuksia, Saint-Georges ja Saint-Irene luostareita jotka reunustavat polkua, joka johtaa ihme pohjoisessa Saint Sofian katedraali Kiovassa (1037 - 1041), koska se Metropolitan Hilarion on nimittänyt kuuluisan armon ja uskon tarinan .
Dnieperin vasemmalla rannalla , joka hallitsee jokea noin 70 metriä, seisoo myös Kiova, jonka 400 kirkkoa , 8 markkinaa ja lukematon joukko asukkaita herätti vuonna 1018 Merseburgin piispan Thietmarin ihailun .
Kiova on silloin tärkeä kaupunki, joka kokoaa yhteen yli 30000 asukasta 80 hehtaarin yläkaupungissa ja 150 hehtaarissa alakaupungissa tai Podolissa . Tätä uskonnollisten muistomerkkien lisääntymistä kasvanutta kaupunkikasvua kruunasi Kiovan ulkopuolella, mutta lähellä kaupunkia sijaitsevan kuuluisan luolaluostarin ( Pecherska Lavra ) säätiö vuonna 1051 Antoinen, sitten Theodosiusin , johdolla .
Kiovan metropoliittisen tuolin paikka, joka on vaikutusalue Bysantin inspiraation saaneille kirkoille ja luostareille , ruhtinasasunto, mutta myös käsikirjoitusten tuottamisen keskus , Kiova loistaa kaikessa loistossaan. Suurin nykyinen eurooppalainen pyrkii liittoon Rurikin dynastian kanssa . Kuningas on Ranskan Henrik I st vuonna tuo Anne , tytär prinssi Jaroslavin , jonka kanssa hän avioitui vuonna 1049 .
Se alkoi pian Yaroslavin kuoleman jälkeen vuonna 1054 . Veljeltä veljelle -perintöjärjestelmä synnyttää pitkiä ja väkivaltaisia setojen ja veljenpoikien välisiä konflikteja, joiden vaarnassa on Kiovan valtaistuin . Tämän seurauksena nämä konfliktit heikentävät kaupunkia ja tekevät siitä houkuttelevan saaliin arojen , Polovtsi- kansojen , keskuudessa . Vuonna 1169 Kiova alistuu prinssi Vladimirin, André I st Bogolyubskyn , iskujen johdosta ruhtinaskoalition johtoon. Kaupunki ryöstetään ja potkut. Tämä on vasta alkamassa pitkä lasku, merkitty uusi säkki alkunsa 1203 mennessä Rjurik Rostislavic ennen pyydystäminen kaupungin tai pikemminkin mitä oli jäljellä sen jälkeen kulkua tataarien ja Batu Khan päällä6. joulukuuta 1240. Tällä kertaa se on ohi Kiovalle entisessä loistossaan. Vuonna 1362 Kiova otti jälleen prinssi Olgierd, joka teki siitä perintöomaisuuden pojalleen Vladimirille.
Vuosina 1363–1667 Kiova oli osa Puolan ja Liettuan unionia , josta tuli Lublinin liiton kautta vuonna 1569 kahden kansakuntien tasavalta . XV - vuosisadan lopussa Kiova hyväksyi Magdeburgin lain . Jälkeen Brestin unioni (1596), Kiovan tuli yksi tärkeimmistä paikoista vastakkainasettelu Uniates ja ortodoksisen .
Sen jälkeen kun kasakka kapina 1648, The Hetmanin Bogdan Hmelnitski teki voittoisan tuloa Kiev. Hän pyrkii perustamaan itsenäisen Ukrainan valtion, kasakka Hetmanatin . Sota voimakkaan Puolan armeijan kanssa tulee kuitenkin hyvin vaikeaksi, ja Khmelnytskyï siirtyy liittoutumaan Muscovyn tsaarin kanssa . Jonka sopimus Androusovo of 1667 , Kiova on osa Ukrainan alueet asetetaan protektoraatti Moskovan . Nämä alueet liitetään myöhemmin Venäjän imperiumiin . Kasakka Hetmanate virallisesti kadonnut hallituskauden Tsarina Katariina II .
Vuonna XIX : nnen vuosisadan , Kiev otti puomi ansiosta kehitystä rautatien . Kun koko jälleenrakentamiseen alemman kaupungin jälkeen palon 1811 kanssa yksikerroksisia taloja ja palladio-tyylisiä hallintorakennukset mukaan Andreï Melensky , ylempi kaupunki oli peitetty, toisella puoliskolla samalla vuosisadalla, porvarillisten rakennuksia. Tiiliä noin viisi kerrosta (ks. Nikolai Gordenine ), mikä antaa sille vaikutelman Venäjän imperiumin maakunnan pääkaupungista ja Keski-Euroopan kaupungista.
Vuonna 1834 perustettiin nykyinen Tarass-Ševtšenkon kansallinen yliopisto .
Vuonna 1917, saman vuoden Venäjän vallankumouksen jälkeen, Kiovasta tuli uuden Ukrainan kansantasavallan pääkaupunki, joka julisti itsenäisyytensä Venäjältä . Keski Rada siirtyy Kiovaan ja harjoittaa lainsäädäntövaltaa.
Vuonna 1920 kaupunki joutui bolshevikkien käsiin. Vuonna 1934 siitä tuli Ukrainan Neuvostoliiton sosialistisen tasavallan (RSSU) pääkaupunki Harkovan tilalle . Suuri nälänhätä 1932-33 johtamasta Stalinin riehuessa keskuudessa maahanmuuttajat, jotka eivät olleet rekisteröity eikä sillä ollut annos kortteja.
Aikana toisen maailmansodan , se oli miehitetty natsi-Saksan välillä19. syyskuuta 1941ja seuraten historian suurinta joukkoa . Kaupunki on vakavasti vahingoittunut tästä ammatista, sekä aineellisesta että inhimillisestä näkökulmasta30. syyskuuta 1941Babi Yar verilöyly , nimi rotko laitamilla kaupungin, tapahtui: 33371 juutalaista miestä, naista ja lasta ammuttiin kuolleena mukaan natsien Einsatzgruppen . Useita kymmeniä tuhansia uhreja lisätään laskentaan Syretsin keskitysleirin avaamiseen kaupungin pohjoispuolella. 6. marraskuuta 1943, Kaupunki on vihdoin otettu mukaan puna-armeija .
Lopussa sodan, Kiovan sai nimen Hero kaupunki sekä Odessa , Sevastopol ja Kerch , muistoksi kovaa vastarintaa vastaan Saksan joukot. Kaupunki on elpymässä ja siitä tulee nopeasti kolmas Neuvostoliiton talouskeskus. 26. huhtikuuta 1986 reaktorin numero 4 räjähdys Tšernobylin ydinvoimalaitoksessa , joka sijaitsee tuskin 100 km pohjoiseen, säästeli kaupunkia tuulien ansiosta, jotka työntivät radioaktiivisen laskeuman pohjoiseen.
Ukrainan parlamentti julisti maan itsenäisyyden 24. elokuuta 1991.
Vuonna 1991, Neuvostoliiton hajottua , Kiovasta tuli itsenäisen Ukrainan pääkaupunki. Sitten kaupunki avautui markkinataloudelle, sen ulkonäkö modernisoitui nopeasti ja sai suuren Euroopan pääkaupungin. Nykyään Kiev keskittää Ukrainan talous-, rahoitus- ja kulttuurikeskuksen houkuttelevuuden ja resurssit.
Marraskuussa 2004 Kiovasta tuli laajan rauhanomaisen protestikampanjan ( oranssi vallankumous ) keskus, joka vahvisti Ukrainan yhteiskunnan demokraattiset valinnat.
Sisään Tammikuu 2014, monet ihmiset loukkaantuvat Molotov-cocktaileista . Oli räjähdyksiä, barrikadeja pystytettiin ja monet renkaat sytytettiin.Poliisin ja mielenosoittajien väliset yhteenotot, jotka vaativat presidentti Janukovitšin eroa, loukkaantui useita satoja; useita kuolemantapauksia on valitettavaa. LoppuTammikuu 2014Kiovassa alkanut mielenosoitus näyttää ulottuvan koko maahan.
Sisään heinäkuu 2016, Kaupunginvaltuusto päätti nimetä Avenue Moskovan vuonna Avenue Bandera nimissä Ukrainan kansallismielisen Stepan Bandera .
Laskelmat (*) tai väestöennusteet:
1742 | 1806 | 1840 | 1865 | 1897 | 1913 | 1923 | 1926 |
---|---|---|---|---|---|---|---|
15 000 | 27,200 | 44,700 | 71,400 | 247,723 | 626,600 | 422 975 | 493 873 |
1939 | 1943 | 1959 | 1970 | 1979 | 1989 | 2001 | 2008 |
---|---|---|---|---|---|---|---|
846,724 | 180 000 | 1 104 334 | 1,631,908 | 2 143 855 | 2,587,945 | 2,611,327 | 2 740 233 |
2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2015 | - | - |
---|---|---|---|---|---|---|---|
2 765 531 | 2,785,131 | 2 799 199 | 2,814,258 | 2 868 702 | 2 887 974 | - | - |
Vuosi | Väestö | Vuosittaiset syntymät | Vuosittaiset kuolemat | Vuotuinen luonnollinen tasapaino | Syntyvyys (‰) | Kuolleisuus (‰) | Luonnollinen tasapaino (‰) | Hedelmällisyysluku | Lapsikuolleisuus | Lasten kuolleisuus (%) |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
1990 | 2,624,400 | 31,632 | 22,754 | 8 878 | 12.0 | 8.6 | 3.4 | 1.51 | 405 | 12.7 |
1991 | 2 643 400 | 28,981 | 24 153 | 4,828 | 10.9 | 9.1 | 1.8 | 1.39 | 411 | 14.1 |
1992 | 2 651 300 | 25,632 | 25 134 | 498 | 9.7 | 9.5 | 0,2 | 1.24 | 446 | 17.2 |
1993 | 2 654 600 | 22 853 | 27,407 | -4,554 | 8.6 | 10.3 | -1,7 | 1.11 | 404 | 17.5 |
1994 | 2 653 500 | 21,507 | 28,539 | -7,032 | 8.1 | 10.8 | 2.7 | 1.05 | 344 | 15.9 |
1995 | 2 643 800 | 21 115 | 30,378 | -9,263 | 8.0 | 13.5 | -3,5 | 1.04 | 309 | 14.6 |
1996 | 2 637 900 | 20,039 | 28 322 | -8,283 | 7.6 | 12.8 | -3,2 | 0,98 | 297 | 14.7 |
1997 | 2 629 600 | 19 648 | 26,278 | -6 630 | 7.5 | 10.0 | -2,5 | 0,95 | 374 | 19,0 |
1998 | 2,625,300 | 18,304 | 25,714 | -7,410 | 7.0 | 9.8 | -2,8 | 0,88 | 246 | 13.3 |
1999 | 2,618,300 | 18,323 | 26,042 | -7,719 | 7.0 | 9.9 | -2,9 | 0,87 | 231 | 12.6 |
2000 | 2,615,300 | 18,954 | 26,603 | -7 649 | 7.3 | 10.2 | -2,9 | 0,88 | 193 | 10.2 |
2001 | 2 613 100 | 19,360 | 27 168 | -7,808 | 7.4 | 10.4 | -3,0 | 0,91 | 159 | 8.2 |
2002 | 2,611,327 | 21156 | 27 641 | -6 485 | 8.1 | 10.6 | -2,5 | 0,94 | 196 | 9.4 |
2003 | 2 621 689 | 23 275 | 28 134 | -4 589 | 8.8 | 10.7 | -1,9 | 0,98 | 206 | 9.0 |
2004 | 2 639 030 | 25 884 | 28,487 | -2,603 | 9.8 | 10.7 | -1,9 | 1.07 | 168 | 6.6 |
2005 | 2 666 401 | 26,258 | 30,075 | -3 817 | 9.8 | 11.2 | -1,4 | 1.11 | 197 | 7.5 |
2006 | 2 693 224 | 28 101 | 29 920 | -1 819 | 10.4 | 11.1 | -0,7 | 1.13 | 226 | 8.1 |
2007 | 2,718,096 | 28,445 | 31 111 | -2 666 | 10.4 | 11.4 | -1,0 | 1.16 | 275 | 9.7 |
2008 | 2 740 233 | 31 965 | 30,067 | 1,898 | 11.6 | 10.9 | 0.7 | 1.23 | 280 | 8.9 |
2009 | 2 765 531 | 32 488 | 28,292 | 4,196 | 11.7 | 10.2 | 1.5 | 1.30 | 244 | 7.5 |
2010 | 2,785,131 | 32 082 | 28,625 | 3 457 | 11.5 | 10.3 | 1.2 | 1.30 | 233 | 7.3 |
2011 | 2 799 199 | 32,068 | 27,050 | 5,018 | 11.4 | 9.6 | 2.2 | 1.29 | 255 | 8.0 |
2012 | 2,814,258 | 33 887 | 27 840 | 6,047 | 12.0 | 9.8 | 2.2 | 1.38 | 262 | 7.8 |
2013 | 2845453 | 33 305 | 28,003 | 5,302 | 11.7 | 9.8 | 1.9 | 1.36 | 272 | 8.2 |
2014 | 2 868 702 | 34 821 | 29,992 | 4,829 | 12.1 | 10.4 | 1.7 | 1.45 | 243 | 7.0 |
2015 | 2 887 974 | 35,558 | 30,425 | 5,133 | 12.3 | 10.5 | 1.8 | 1.50 | 265 | 7.5 |
2016 | 2,906,569 | 36 570 | 30 666 | 5,904 | 12.6 | 10.5 | 2.1 | 1.57 | 201 | 5.5 |
2017 | 2 925 760 | 35,359 | 30,808 | 4,551 | 12.1 | 10.5 | 1.6 | 1.54 | 203 | 5.7 |
2018 | 2 934 522 | 34,586 | 32 231 | 2 355 | 11.8 | 11.0 | 0.8 | 1.54 |
Kiova on yksi harvoista Itä-Euroopan pääkaupungeista, joka tietää kommunismin lopusta lähtien Euroopassa väestönsä koko positiivisen (luonnollisen ja muuttavan) kasvun . Kaupunki koki kuitenkin negatiivisen luonnollisen lisääntymisen (enemmän kuolemia kuin syntymiä) vuosina 1993–2007, jonka maahanmuutto kuitenkin kompensoi tänä aikana.
Syntyvyys vuonna 2013 11,7 promillea (verrattuna 12,0 promillea 2012) oli 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin maassa keskimäärin, kun kuolleisuus oli 9,8 promillea samana vuonna (verrattuna nopeudella 9,8 promillea vuonna 2012) oli noin 65 prosenttia alle maan keskiarvon.
Tällä XX : nnen vuosisadan kaupunki on kokenut merkittäviä muutoksia sen etninen koostumus. Neuvostoliiton hajoaminen vahvisti liikettä jonkin verran, kuten alla olevat viralliset taulukot osoittavat. Maailmanlaajuisesti ukrainalaisten osuus kasvoi jyrkästi 31 prosentista vuonna 1874 82 prosenttiin vuonna 2001, kun samalla ajanjaksolla venäläisten osuus laski 58 prosentista 13 prosenttiin väestöstä. Kansallisella tasolla (koko Ukrainassa) vuonna 2001 ukrainalaisten osuus oli 67%, venäläisten 30% ja muiden 3%, mikä osoittaa yhtäältä, että ukrainalaisten osuus Kiovassa on suurempi kuin Ukrainassa. muualla maassa, ja toisaalta, että osuus toisten on myös suurempi, mikä on havaittu myös muissa pääkaupungeissa.
Kansalaisuus | 1874 | 1897 | 1919 | 1926 | 1939 | 1959 | 1970 | 1979 | 1989 | 2001 | ||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ukrainalaiset | 38.6 | 31,43% | 55.1 | 22,22% | 128.7 | 23,64% | 216,5 | 42,28% | 450,6 | 53,21% | 663,9 | 60,11% | 1056.9 | 64,76% | 1455.6 | 67,89% | 1863.7 | 72,45% | 2110,8 | 82,22% |
Venäläiset | 58.2 | 47,42% | 134.3 | 54,20% | 232.1 | 42,65% | 125,5 | 24,51% | 139,5 | 16,47% | 254.3 | 23,02% | 373,6 | 22,89% | 474.4 | 22,13% | 536,7 | 20,87% | 337,3 | 13,14% |
Juutalaiset | 12.9 | 10,53% | 30,0 | 12,08% | 114.5 | 21,07% | 140.3 | 27,40% | 224.2 | 26,48% | 153,5 | 13,90% | 152,0 | 9,31% | 132.2 | 6,17% | 100,6 | 3,91% | 17.9 | 0,70% |
Kiillottaa | 7.9 | 6,41% | 16.6 | 6,69% | 36.8 | 6,77% | 13.7 | 2,68% | 11.8 | 1,39% | 8.5 | 0,77% | 9.7 | 0,59% | 10.5 | 0,49% | 10.4 | 0,40% | 6.9 | 0,30% |
Kaikki yhteensä | 122.7 | 100,00% | 247,7 | 100,00% | 544,4 | 100,00% | 512.1 | 100,00% | 846,7 | 100,00% | 1104.3 | 100,00% | 1631.9 | 100,00% | 2143,9 | 100,00% | 2572,2 | 100,00% | 2567,9 | 100,00% |
Sijoitus | Kansalaisuus / yhteisö | Määrä | Prosenttiosuus |
---|---|---|---|
1 | Ukrainalaiset | 2 110 767 | 82,23% |
2 | Venäläiset | 337,323 | 13,14% |
3 | Juutalaiset | 17 962 | 0,70% |
4 | Valkovenäläiset | 16,549 | 0,64% |
5 | Kiillottaa | 6 924 | 0,27% |
6 | Armenialaiset | 4 935 | 0,19% |
7 | Azerit | 2,567 | 0,10% |
8 | Tataarit | 2 451 | 0,10% |
9 | Georgialaiset | 2 352 | 0,09% |
10 | Moldovalaiset | 1,927 | 0,08% |
11 | Bulgarialaiset | 1,524 | 0,06% |
12 | Arabit | 1,426 | 0,06% |
13 | Saksalaiset | 1,123 | 0,04% |
14 | Kreikkalaiset | 901 | 0,04% |
15 | Uzbekit | 688 | 0,03% |
16 | Kiinalainen | 505 | 0,02% |
Muut | 11 134 | 0,43% | |
Tuntematon / Ei määritelty | 45 895 | 1,79% | |
Kaikki yhteensä | 2 566 953 | 100% |
Mediaani-ikä:
yhteensä: 39,2 vuottaKiova on tärkeä Itä-Euroopan teollisuus-, tiede-, kulttuuri- ja koulutuskeskus. Se on monien korkean teknologian yritysten, yliopistolaitosten ja maailmankuulujen museoiden pääkonttori ja taiteelliset instituutiot.
Vuonna toukokuussa , vierailijat Kiovaan kokea Spring Festival . Viikonloppuisin keskustan kadut (kuten kuuluisa Khrechtchatik ) ovat suljettu ajoneuvoliikenteeltä jalankulkijoiden eduksi. Elokuussa järjestetään Kiovan Stozharyn kansainvälinen elokuvafestivaali .
Joka vuosi kaupungissa järjestetään IEM (Intel Extrem Master) OP KOREAN SKILL.
Sisään heinäkuu 2011Kiev isännöi 68 : nnen International Youth Congress esperanton joka kokoaa yhteen osallistujia eri puolilta maailmaa ja jonka työkieli on esperanto .
Kiovassa on noin 40 museota. Vuonna 2009 he saivat noin 4,3 miljoonaa kävijää.
Kaupungin henkinen ja kulttuuriperintö on Kiovan Lavra-luolat ja Kiovan Pyhän Sofian katedraali . Katedraali, joka aloitettiin vuonna 1017 ja valmistui vuonna 1037 , on suunniteltu jäljittelemään Bysantin kirkkojen loistoa. Vaikka se on omistettu "pyhälle viisaudelle", kuten Konstantinopolin suuri katedraali , sillä on hyvin erilainen muoto. Rakennuksen rungon yläpuolelle nousevan yhden pallonpuoliskon sijasta Hagia Sofiassa on 13 sipulimaista kupolia . Keskikupoli on kultainen ja hieman pitempi kuin muut vihreät, ja kaikilla on kultaiset lyhdyt . Suurlähetystö Siunattu Jumalan valtakunnan kaikille kansoille perustettiin vuonna 1994.
Arkkienkeli Mikaelin luostari
Pokrovskin luostari
Trinity Ioninsky -luostari
Karaism kenessa Kiovassa. Elokuu 2017.
Mariyinsky-palatsi
Konsertti Maidanissa
Жовтневий палац (uk) , kansainvälinen kulttuurin ja taiteen keskus Kiovassa. Toukokuu 2019.
Kiovassa on myös yli viisikymmentä pilvenpiirtäjää, joista lähes kaikki on rakennettu 2000-luvulta lähtien .
MarkkinatKolme jalkapalloseurat pelaavat Ukrainan pääsarjassa : Dynamo Kiev , Arsenal Kiova ja FK Obolon Kiova ( 2011-2012 ).
Jääkiekko: HK Sokil Kiev
Koripallo: BK Kiev
StadionitGolden Gate Kiovan innoittamana Venäjän arkkitehti ja taidemaalari Viktor Hartmannin toteutumista hänen projektin piirustus The Great Gate Kiovan . Tätä piirustusta oli tarkoitus käyttää keisari Aleksanteri II: n vuonna 1866 järjestämässä kilpailussa suuren monumentaalisen portin rakentamiseen kaupungin sisäänkäynnille. Vaikka projekti peruttiin rahan puutteen vuoksi, suunnittelu säilyi.
MusiikkiVenäläinen säveltäjä Modeste Musorgskin on inspiroinut useita maalauksia hänen ystävänsä Viktor Hartmann , osoitti vuosi hänen kuolemansa jälkeen (mukaan lukien Kiovan Gate ) luomiseksi hänen "sarjan kymmenen kappaletta pianolle " in 1874 : Näyttelykuvia .
KirjallisuusHonoré de Balzac , ranskalainen kirjailija , matkustanut paljon tapaamaan ihailija ja tulevaisuus vaimo, Puolan Ewelina Hanska , jonka kanssa hänellä oli aluksi pitkän kirjeen kirjoittaminen suhdetta . Hän tapasi hänet erityisesti Kiovassa sijaitsevissa tiloissaan, jonka ylellisyys vaikutti häneen siihen pisteeseen asti, että hän kirjoitti "näin Versaillesin vehnän keskellä" . Hän kertoo löytäneensä kaupungin kirjeillä, jotka muodostavat 61 lehden (kirjoitettu vain etupuolelle), jotka myöhemmin julkaistiin nimellä Kirje Kiovasta .
Kirjailija Mikhail Bulgakovin seurauksena ranskankielinen venäläinen kirjailija Irène Némirovsky ylistää useissa romaaneissaan ja novelleissaan kevään loistoa kukassa Kiovan yläkaupungissa; hän myös unvarnishedly kuvaa syvää kurjuutta Podol, historiallisen kaupungin sydämessä, jonka aikana keisarillisen ajan , tuli ghetto köyhien juutalaisten.
Kiova on yhteistyössä:
11. helmikuuta 2016Kiovan kaupunginvaltuusto julisti kelvolliseksi ystävyyskaupunkitoiminnan kuuden Venäjän federaation kaupungin ja alueen kanssa: Moskova , Volgograd , Pietari , Ulan-Ude , Komin tasavalta ja Makhachkala . Päätöstä kannatti 97 varajäsentä.