Kongon demokraattisessa tasavallassa järjestetään suorat ja epäsuorat äänestykset yhdentoista erityyppiselle valitulle edustajalle kansallisella ja paikallisella tasolla.
Kongon demokraattisen tasavallan vaaleihin sovelletaan vuoden 2006 vaalilakia nro 15/001 12. helmikuuta 2015 vuoden 09 lain nro 06/006 muuttamisesta ja täydentämisestä Maaliskuu 2006 presidentin-, lainsäätäjä-, maakunta-, kaupunki-, kunta- ja paikallisvaalien järjestämisestä, sellaisena kuin se on muutettuna lailla nro 11/003, 25. kesäkuuta 2011 ja vaalilaki nro 17/013, annettu 24. joulukuuta 2017.
Vuoden 2011 lain jälkeen tasavallan presidentti on valittu ensin ohi viran enemmistöllä viiden vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia vain kerran. Äänestys pidetään yhdeksänkymmentä päivää ennen virassa olevan presidentin toimikauden päättymistä. Vuoden 2006 vaalilaki aiemmin käyttänyt kahden kierroksen vaaleilla .
Kansalliskokous koostuu 500 paikkaa jonka jäsenet valitaan viideksi vuodeksi mukaan yhdistettyä järjestelmää . 60 varajäsentä siis valitsee ensin ohi virka niin monta vaalipiireissä , kun taas loput 440 varajäsenensä valitsee monijäsenisen verrannollinen äänestysjärjestelmä avoimet luettelot 121 monijäsenisiin vaalipiirit (109 ennen 2018). Varajäsenet valitaan kahdella varajäsenellä.
Luettelot, joiden sanotaan olevan avoimia, puolueen luetteloa äänestävällä äänestäjällä on mahdollisuus käyttää etuoikeutettua äänestystä yhden ehdokkaan nimelle korottaakseen paikkansa luettelossa, jota hän edustaa, jakelupaikkoja jälkimmäisillä saadut tuotteet valmistetaan myöhemmin niin kutsutun menetelmän mukaan, joka on vahvinta.
alkaa joulukuu 2017, hallitus valmistelee lakiehdotusta, jolla pyritään asettamaan vaalikynnys 3 prosenttiin. Suuren osan opposition ja poliittisen luokan protestien edessä kynnysarvo lasketaan prosenttiin. Ehdokkaan esittämiseen maksettava summa korotetaan myös noin 450 euroon, samalla kun otetaan käyttöön tämän summan asteittainen aleneminen useampaa ehdokasta esittäville listoille, tavoitteena molemmissa tapauksissa rajoittaa osapuolten hajaantumista. Eduskunta hyväksyy tämän vaalilain muutoksen yönä15. joulukuuta.
Vaalilain 118 §: n mukaan ehdokkaiden, jotka keräävät yli puolet vaalipiirissään annetuista äänistä, sanotaan kuitenkin olevan "poikkeukselliset valitut" ja saavat automaattisesti paikan, vaikka heidän puolueensa tai kokoonpanonsa eivät saavuttaisikaan. vaalikynnys on 1 prosentti lisäämättä vaalipiirin paikkojen kokonaismäärää. Vuonna 2018 kymmenen valittua virkamiestä sai paikan.
Kongon demokraattisen tasavallan 26 maakunnassa , mukaan lukien pääkaupunki Kinshasan maakunta, on maakuntakokouksia, jotka valitaan uusittaviksi viiden vuoden kausiksi, yhteensä 780 provinssin varajäsentä. Äänestystapa on sama kuin kansallisilla varajäsenillä. Jokaisessa maakunnassa on 18–48 varajäsentä, joista 17–44 valitaan suoralla äänestyksellä sen väestön mukaan, ja 1–4 varajäsentä, jotka muut valitsevat tavallisten päälliköiden joukosta. Toisin sanoen kansallisella tasolla 715 valittua maakunnan varajäsentä ja 65 valitsi yhdessä, yhteensä 780.
Maakunta | Äänestäjät | Maakunnan varajäsenet | Kansalliset varajäsenet |
||
---|---|---|---|---|---|
Valittu | Valittiin yhdessä | Kaikki yhteensä | |||
Bas-Uele | 477 624 | 17 | 4 | 18 | 7 |
Ecuador | 966 882 | 19 | 2 | 21 | 12 |
Haut-Katanga | 2 461 703 | 44 | 4 | 48 | 30 |
Haut-Lomami | 1312959 | 26 | 2 | 28 | 16 |
Haut-Uele | 929,415 | 18 | 2 | 20 | 11 |
Ituri | 2 238 761 | 44 | 4 | 48 | 28 |
Kasai | 1 495 089 | 23 | 2 | 32 | 19 |
Keski Kasai | 1,552,139 | 30 | 3 | 33 | 19 |
Kasai Oriental | 1 094 420 | 22 | 2 | 24 | 14 |
Kinshasa | 4 462 245 | 44 | 4 | 48 | 55 |
Kongo Central | 1 931 006 | 37 | 4 | 41 | 24 |
Kwango | 985 077 | 19 | 2 | 21 | 12 |
Kwilu | 2 350 798 | 44 | 4 | 48 | 29 |
Lomami | 1 245 651 | 24 | 2 | 26 | 15 |
Lualaba | 1 023 187 | 20 | 2 | 22 | 13 |
Mai-Ndombe | 978 786 | 19 | 2 | 21 | 12 |
Maniema | 1 028 676 | 20 | 2 | 22 | 13 |
Mongala | 974,249 | 19 | 2 | 21 | 12 |
Pohjois-Kivu | 3 864 600 | 44 | 4 | 48 | 48 |
Pohjois-Ubangi | 679,996 | 17 | 4 | 18 | 8 |
Sankuru | 1,171,011 | 23 | 2 | 25 | 14 |
Etelä-Kivu | 2 655 934 | 44 | 4 | 48 | 32 |
Etelä-Ubangi | 1 332 220 | 26 | 2 | 28 | 16 |
Tanganyika | 1,177,448 | 23 | 2 | 25 | 15 |
Tshopo | 1 295 911 | 26 | 2 | 28 | 16 |
Tshuapa | 775 652 | 17 | 4 | 18 | 10 |
Kongon demokraattinen tasavalta yhteensä | 40 371 439 | 715 | 65 | 780 | 500 |
Vuonna 2018 Kongon demokraattisessa tasavallassa oli 311 kuntaa, joissa oli kunnanvaltuustoja, sekä 734 sektoria ja päätoimikuntaa, joissa oli sektori- tai hallintoneuvostoja. Neuvoston jäsenet valitaan uusittavaksi viiden vuoden toimikaudeksi. Äänestystapa on sama kuin kansallisilla varajäsenillä.
Kunnanvaltuuston paikkojen määrä riippuu kunnan väestöstä vuonna 2018:
Sektorien ja päämajojen jakautuminen on seuraava vuonna 2018:
Senaatti on 108 jäsentä, nopeudella neljän senaattorit lääneittäin ja kahdeksan senaattorit kaupungille Kinshasa. Maakunnan varajäsenet valitsevat heidät uusittavaksi viiden vuoden toimikaudeksi usean jäsenen suhteellisessa järjestelmässä avoimilla listoilla ja yhdellä etuusäänestyksellä. Jakelu tapahtuu voimakkaimman lopun säännön mukaan. Jokainen senaattori valitaan kahdella varajäsenellä.
Maakunnan kuvernöörin ja varakuvernöörin valitsee ensin virka kahdessa erässä viiden vuoden toimikaudeksi, jonka maakunnan varajäsenet voivat valita vain kerran maakunnan edustajakokouksessa tai sen ulkopuolella. Ne sijoitetaan tasavallan presidentin määräyksellä. Maakunnan kuvernööri ja varakuvernööri valitaan samasta luettelosta.
Kutakin kuntaa edustaa neljä kaupunginvaltuutettua. Kunnanvaltuutetut valitsevat heidät suhteellisella äänellä avoimista listoista yhdellä etuoikeutetulla äänellä soveltamalla voimakkainta sääntöä viiden vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia.
Kaupunkien, kunnanvaltuustojen ja alakohtaisten neuvoston jäsenten valitsemat pormestarit, burgomasterit ja sektoripäällikkö sekä heidän varajäsenensä valitaan samasta luettelosta yhden jäsenen enemmistöäänestyksellä kahdessa erässä . Heidän toimikautensa voidaan uusia viideksi vuodeksi.
Vuosina 1908–1960 maa oli Belgian siirtomaa
Useiden vuosien siirtymisen jälkeen ensimmäinen tasavalta julistettiin vuonna 1964.
Jälkeen vallankaappauksen 1965 , Mobutu Sese Seko perustettiin toinen tasavaltaan sitten nimettiin maan Zairessa, kunnes sen lasku vuonna 1997. Suosittu vallankumousliikkeen (MPR) tuli yksi osapuoli.
Kolmannen tasavallan perustuslaki hyväksytään kansanäänestyksellä siirtymäkauden aikana.