Suomen laki on laki sovellettu Suomessa , vaikuttavat voimakkaasti Ruotsin lain päässä Ruotsin suvereniteettia ajan .
Suomen oikeusjärjestelmä on alkuperältään ajalta, jolloin maa kuului kuningaskunnan Suomessa , The XII : nnen vuosisadan ja 1809. Nämä 700 vuoden yhteinen historia ovat syynä yhtäläisyyksiä Ruotsin ja Suomen yritykset yhtäläisyyksiä näkyy myös niiden oikeudelliset rakenteet. Nämä säilyivät, vaikka Suomen alueen Venäjälle, kuten Ruotsin lakia voimassa tuolloin voimassa olleiden 108 vuoden ajan, että Suomi jäi suuriruhtinaskunnan sisällä tsaarin imperiumin . Jotkut alkuperäisen Ruotsin lain näkökohdista ovat edelleen voimassa, vaikka Suomi on ollut itsenäinen tasavalta vuodesta 1917 lähtien.
Suomen autonominen asema XIX - luvulla mahdollisti myös lainsäädännöllisen itsemääräämisoikeuden. Venäjän oikeusperinteestä ei todellakaan ole jäljellä mitään, kun taas Suomessa on edelleen mannermaisen oikeusperinteen piirteitä, erityisesti Skandinavian ja Saksan vaikutusvalta.
Ruotsin vaikutusvalta jatkuu myös ruotsin kielen aseman kautta. Suomi on kaksikielinen maa, jossa suomen ja ruotsin kielellä on virallinen asema. Kaikki lait ja useimmat muut julkaisut ovat saatavilla näillä kahdella kielellä. Ahvenanmaan saariston saaret ovat poikkeus, koska niillä on edistyneen autonomian asema, joka taataan "luonnostaan perustuslailla", mutta jotka eivät kuitenkaan muodollisesti ole osa perustuslakia. Tässä saaristossa vain ruotsi on virallinen kieli.
Suomi on ollut Yhdistyneiden Kansakuntien jäsen vuodesta 1955, Euroopan neuvostossa vuodesta 1989 ja Euroopan unionissa vuodesta 1995.
Voimaantulo 1. st maaliskuu 2000, uusi perustuslaki korvaa neljä itsenäisyydestä johtuvaa perustuslakia ja sisältää suurimman osan niiden sisältämistä perusmääräyksistä. Tämän perustuslain vahvistamisprosessin avulla tietyt säännökset siirrettiin parlamentaarisen lainsäädännön tasolle.
Perustuslain 94 artiklassa määrätään, että parlamentin on ratifioitava sopimukset, kun ne sisältävät säännöksiä tai kun perustuslaissa niin määrätään.
Perustuslain 95 artiklan 1 kohdassa määrätään seuraavaa:
”Perussopimuksen tai muun kansainvälisen velvoitteen lainsäädännöt pannaan täytäntöön lailla. Muiden säännösten osalta kansainväliset velvoitteet pannaan täytäntöön tasavallan presidentin antamalla asetuksella. "
- perustuslain 95 artiklan 1 kohta
Parlamentin on sovellettava unionin lainsäädäntöä, kun asiat kuuluvat lainsäätäjän toimivaltaan, ja hallituksen on sovellettava sääntelyasioita. Alueilla on vain vähän toimivaltaa, ja unionin lainsäädännön soveltaminen vaikuttaa niihin vähän. Toisaalta kunnilla on merkittävä toimivalta erityisesti liikenteen, ympäristön ja energian alalla, joten niiden on sovellettava unionin lainsäädäntöä. Ahvenanmaan saaristo , jolla on laaja autonomia, on poikkeus.
Suomalainen dualistinen perinne on organisoitu Euroopan unionin oikeuden puitteissa ja se on tosiasiallisen monismin muoto . Perustamisasiakirja sisältää todellakin hyväksytyt sopimukset. Tämä merkitsee välittömän vaikutuksen ja ensisijaisuuden tunnustamista, mikä oli aiemmin tunnustettu Euroopan talousalueeseen liittymistä koskevalla säädöksellä .
Perustamissopimuksen 106 artiklassa määrätään, että tuomioistuinten on annettava etusija perustuslaille siinä tapauksessa, että normi on ristiriidassa sen kanssa. Tämä muotoilu ei kuitenkaan näytä kyseenalaistavan Euroopan unionin lakia, ellei unionin toimivaltaa ylitetä.
Perustuslain 3 artiklassa määrätään, että parlamentti käyttää lainsäädäntövaltaa .
Lainsäädäntöaloitteen lepää joko sijainen, joka taulukoita laskun tai hallituksen kanssa, mitkä taulukot laskun parlamentissa.
Perustuslakivaliokunta antaa lausuntonsa käsiteltäväksi jätettyjen lakiluonnosten ja muiden tapausten perustuslainmukaisuudesta sekä niiden suhteesta kansainvälisiin sopimuksiin ja ihmisoikeuksiin.