Syntymä |
4. marraskuuta 1832 Saint-Maurice-de-Tavernole |
---|---|
Kuolema |
25. syyskuuta 1867(34-vuotiaana) Beni Mansour |
Kansalaisuus | Ranskan kieli |
Toiminta | Sotilaallinen, luonnontieteilijä |
Ero | Kunnialegioonan ritari |
---|
Henri Aucapitaine (Marie Jean Charles), joka tunnetaan nimellä paroni Aucapitaine , syntynyt4. marraskuuta 1832in Saint-Maurice-de-Tavernole ( Charente-Maritime ), kuoli koleraan on25. syyskuuta 1867in Beni Mansour ( Algeria ), on Afrikkalainen armeija vahtipäällystölle alkuperäiskansojen asioiden joka on omistettu suuren osan työstään tutkimuksen Kabylian . Grand poika Pierre Aucapitaine kuoli sitten luutnantti 36 th Jalkaväkirykmentti linja, pian sen jälkeen naimisiin Sophie Magdalen kuorin, tytär Ausone de kuorin , osa-prefekti Blida . Sophie Magdeleine de Chancel kuoli myös Beni Mansourissa (Algeria) neljä päivää ennen Henri Aucapitainea, myös koleraan.
17-vuotiaana Henri Aucapitaineesta tuli Société des Sciences Naturelles -yhdistyksen jäsen, ja prinssi Charles-Lucien Bonaparte iski häntä kiintymyksellä , jolla oli todellinen vaikutus työn suuntaan. Vapaaehtoistyö vuonna 1854 Algerian kiväärissä ja ylennetty luutnantti vähän ennen kuolemaansa, hänen sotilasuransa Korsikalla Syyriassa ja lähinnä Algeriassa oli ennen kaikkea keino ihmisten ja luonnon tutkimiseen ja löytämiseen. Vuonna 1860 kenraali de Beaufortin sihteeri, joka käski Ranskan tutkimusmatkaa Syyriaan , opiskeli druusia . Kabyliassa hän kerää monet Kanun (koodi) ja huomaa basreliefi of Abizar mikä todistaa antiikin berberien kirjallisesti.
Henri Aucapitaine kannatti Ranskan täydellisen kansalaisuuden myöntämistä Algerian ”alkuperäiskansalaisille”.
Luonnontieteilijä Jules René Bourguignat antoi nimensä Saharan nilviäiselle, Planorbis Aucapitaineianus.
Henri Aucapitaine oli Ranskan arkeologisen seuran jäsen ja kunnialeegonin ritari.