Joyous Entry 1780 on charter ohjeistuksen mukaisesti Joseph II , kuvernööri Itävallan Alankomaiden , hänen valtaan, joka vahvistaa myönnetyt koska 1451 sen populaatiot Duchies of Brabantin ja Limburgin . Siinä annetaan myös yleiset periaatteet, joiden mukaan prinssi aikoo käyttää valtaansa. Peruskirja koostuu 59 artiklasta. Alkuperäinen hollanninkielinen teksti on julkaistu Recueil des placards de Brabantissa , osa 8, s. 87. Tuolloin vakiintunut ranskankielinen käännös on saatavana julkaisussa M. Le Grand, Révolution brabançonne: essee historique , Bruxelles, Wouters, Raspoet et Cie, 1843, s. 203 .
1 artiklan st . Hänen majesteettinsa on heille hyvä, oikeudenmukainen ja laillinen Herra: hän ei hallitse heitä voimalla, tahdolla eikä muutoin kuin lailla ja tuomiolla ja tavallisten tuomareiden edessä.
Joseph II merkitsee tässä ensimmäisessä artikkelissa haluaan ylläpitää oikeusvaltiota. On huomattava, että adjektiivilla leal , joka on espanjalaista alkuperää ja jota käytetään vähän ranskaksi, on jo tapana korvata auktoriteettinsa historiallisessa jatkuvuudessa - Espanjan dynastia on edeltänyt Itävallan dynastiaa Brabantin ja Limburgin herttuakuntien kärjessä.
III artikla. Hänen majesteettinsa ei käy sotaa Brabantin ja Limbourgin maita koskevista syistä, paitsi Brabantin kaupunkien suostumuksella; se ei tee mitään sitoumuksia, jotka pyrkivät kaventamaan saman maan rajoja tai heikentämään saman maan oikeuksia, vapauksia tai etuoikeuksia.
Tämä artikkeli on peräisin vuoden 1356 iloisesta merkinnästä, jossa jo yritettiin säilyttää herttuakuntien koskemattomuus, perintökauppaa ja jakoa vastaan - katso tästä aiheesta kysymys Brabantin herttuakunnan seuraajasodasta .
LVIII artikla. Hänen majesteettinsa vahvistaa yleensä prelaatille, aatelistoille, kaupungeille ja kaikille alaisilleen Brabantissa ja Ulko-Meusessa kaikki heillä olevat oikeudet, franchising-oikeudet, etuoikeudet, peruskirjat, tavat, käytöt ja muut oikeudet, jotka heillä oli Brabantin herttuoiden ja herttuattarien heille antamat sekä ne, joista he nauttivat ja joita he käyttivät, nimittäin Joyeuse Entrée du Duc Philippe-le-Bon , du20. syyskuuta 1451ja 28. marraskuuta 1457, sekä keisari Kaarle V: n lisäykset , 1226. huhtikuuta 1515.
Tämä artikkeli vahvistaa maakuntien aiemmin hankkimat oikeudet ja niiden pääperiaatteet. Sen avulla hallitsija voi asettua XV - luvulla (230 vuotta sitten) syntyneeseen jatkuvuuteen ja puolustaa siten sen legitiimiyttä. Tämän artikkelin sijoittaminen peruskirjan loppuun saattaa viitata siihen, että Joosef II: n ei aio vaatia tätä jatkuvuutta hallitakseen peruskirjan ensimmäisen artiklan ehtojen mukaisesti.