ICT Sector Policy on muotoilua strategisten suuntaviivojen että maan hallituksen päättää toteuttaa kehittää käyttöön tieto- ja viestintätekniikan (ICT), jonka tarkoituksena on varmistaa taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen kannalta. Maata. ICT-alan politiikka koostuu:
Kansainväliset instituutiot suosittelevat tieto- ja viestintätekniikan alan sidosryhmien (operaattorit, palveluntarjoajat, kansalaisyhteiskunta, kuluttajien edustajat ja käyttäjät) ottamista mukaan osallistavaan lähestymistapaan ja tehokkaaseen kuulemiseen tieto- ja viestintätekniikan alan politiikan laatimiseksi.
Alakohtainen politiikka on erotettava sähköisen viestinnän sääntelystä (tai televiestinnän sääntelystä), joka koostuu parlamentin vastuulla olevien lakien sekä hallituksen vastuulla olevien asetusten ja määräysten määrittelemisestä sähköisen viestinnän alalla. .
Alakohtainen politiikka on erotettava sähköisen viestinnän sääntelystä, joka koostuu siitä, että operaattorit ja palveluntarjoajat noudattavat säännöksiä. Sääntelystä vastaa sääntelyviranomainen (välttämättä riippumatta operaattoreiden ja toimittajien vaikutuksista ja periaatteessa riippumaton hallituksesta).
Termiä Televiestintäalan politiikka käytettiin yleensä aiemmin, koska tämä ala oli tiettyjen laitosten ja yritysten alainen.
Termi tieto- ja viestintätekniikkapolitiikka vastaa tämän alakohtaisen politiikan soveltamisalan laajentamista tieto- ja viestintätekniikoihin, jotka yhdistävät televiestinnän, tietotekniikan, Internetin ja audiovisuaalisen digitaalisen lähentymisen. Laajentaminen on väistämätöntä, kun otetaan huomioon syvä vuorovaikutus televiestintää, tietotekniikkaa, Internet-palveluja sekä radio- ja televisiolähetyksiä koskevien hankkeiden välillä. Termiä "politique" käytetään englanninkielisen sanan "policy" eikä "politiikka" merkityksessä aina, kun kyse on "alakohtaisesta politiikasta". Toisaalta sana poliittinen otetaan englanninkielisen sanan "politiikka" merkityksellä, kun on kyse "poliittisista viranomaisista".
1990-luvulle saakka vakiintuneet operaattorit toteuttivat alakohtaista televiestintäpolitiikkaa televiestinnästä vastaavan ministeriön ohjeiden mukaisesti. Näillä vakiintuneilla operaattoreilla oli yleensä kiinteän verkon ja joskus kaikkien palvelujen monopoli.
Teollisuusmaat olivat vähitellen tyydyttäneet puhelinpalveluiden kysyntää monivuotisilla ohjelmilla televiestintäinfrastruktuurin laajentamiseksi ja nykyaikaistamiseksi. Toisaalta kehitysmaat ja etenkin vähiten kehittyneet maat (vähiten kehittyneet maat) kärsivät vakavasta televiestintäinfrastruktuurin puutteesta, ja tämä muodosti merkittävän haitan näiden maiden taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle. Televiestintämarkkinoiden vapauttamisen ja kilpailun lisääntyessä useimmissa maissa tieto- ja viestintätekniikka-alan politiikan muotoilu ja toteutus on muuttunut monimutkaisemmaksi sidosryhmien kasvavan määrän vuoksi. Tarve muotoilla selkeät suuntaviivat tieto- ja viestintätekniikan sektorin kehittämiselle oli kuitenkin yhä tärkeämpää tietoyhteiskunnan aikakaudella. Myös kansainväliset ja alueelliset instituutiot ovat kehittäneet joukon hankkeita, joiden tarkoituksena on auttaa näitä maita määrittämään televiestintäalan politiikkansa.
APC, Association for the Advancement of Communications, on kansalaisjärjestö, joka koostuu monista kehitysmaita palvelevista viestinnän asiantuntijoista. APC on laatinut asiakirjan, joka esittelee kaikki periaatteet ja mekanismit, jotka ovat hyödyllisiä alakohtaisen politiikan päivittämisessä.
International Telecommunication Union (ITU) tuki hanketta harmonisoida ICT-alan politiikan Ecowasin. Tämä projekti johti kuuden ECOWAS-lain kehittämiseen, jotka kaikki ECOWASin valtionpäämiehet allekirjoittivat 19. tammikuuta 2007 Ouagadougoussa ja jotka julkaistaan ECOWASin verkkosivustolla. Nämä säädökset on saatettu osaksi melkein kaikkia ECOWAS-maiden kansallisia lakeja, ja niiden saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä on valmistumassa. Lisälaki A / SA / 1/01/07 liittyy politiikan yhdenmukaistamiseen ja tieto- ja viestintätekniikkasektorin sääntelykehykseen.
Euroopan komissio (EY) ja Kansainvälinen televiestintäliitto (ITU) ovat kehittäneet hankkeen nimeltä "Tuki yhdenmukaistettujen politiikkojen käyttöönotolle tieto- ja viestintätekniikan markkinoilla AKT-maissa", joka on osa AKT-maiden tieto- ja viestintätekniikkaa. alle 9 : nnen Euroopan kehitysrahaston (EKR). Tämä projekti koostuu kolmesta alahankkeesta: Saharan eteläpuolinen Afrikka (HIPSSA), Karibia (HIPCAR) ja Tyynenmeren saarivaltiot (ICB4PIS).
ECOWAS: n lisälain A / SA / 1/01/07 5 artiklassa määritellään ICT-alan politiikan tavoitteet. Tämän artikkelin pääkohdat ovat seuraavat:
Kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) järjesti viides maailmanlaajuinen televiestintä- ja ICT-sektorifoorumi 14.-16.5.2013 Genevessä. Tämä foorumi toi yhteen yli 900 edustajaa, jotka edustivat 126 jäsenvaltiota, 49 sektorijäsentä ja viittä Yhdistyneiden Kansakuntien virastoa sekä 37 yleisöä. Tämä foorumi antoi kansainvälisille tutkijoille mahdollisuuden vaihtaa näkemyksiä nopeasti muuttuvasta tieto- ja viestintätekniikan ympäristöstä johtuvista keskeisistä poliittisista kysymyksistä. Valmistelukokouksessa 13. toukokuuta 2013 foorumin osallistujat olivat yleisesti yhtä mieltä siitä, että Internet-yhteys ja laajakaistayhteys (tai laajakaistayhteys) ovat todellakin ihmisen perustarpeita , vaikka jotkut ovatkin menneet pidemmälle pitämällä niitä perusoikeuksina. Tämän foorumin osallistujien lopulliset suositukset ovat seuraavat:
Tämän jakson seuraavat alajaksot koostuvat teemoista, jotka sisältyvät useimmin alakohtaisia politiikkoja esittäviin asiakirjoihin, joista esimerkkejä on seuraavassa osassa ( Esimerkkejä ICT-sektoripolitiikasta ).
Päivitetään oikeudellinen kehys palvelujen ja tekniikoiden lähentymisen huomioon ottamiseksi. Se on edellytys seuraaville strategisille pilareille. Joitakin oikeudellisia järjestelmiä on muutettava uusien palveluntarjoajien syntymisen kannustamiseksi lisäämättä päällekkäisten infrastruktuurien määrää. Joitakin sääntelyvelvoitteita on muutettava uuden tekniikan hyödyntämiseksi paremmin. Teknologioiden lähentyminen on tehnyt tietyistä aiemmissa teksteissä käytetyistä palveluerotteluista täysin vanhentuneita. Reilun kilpailun sääntöjä on tarkistettava niiden uusien tekijöiden mukaisesti, jotka määräävät operaattorin tai palveluntarjoajan vallan
Sidosryhmien rooli on selvitettävä uudessa ympäristössä, jossa uusien palvelujen arvoketjuun ilmestyy uusia toimijoita. Poliittisten päättäjien ja sääntelyviranomaisen on oltava helpottava rooli verkko-operaattoreihin ja palveluntarjoajiin nähden.
Uusien sijoittajien markkinoille tuloa on helpotettava verkkojen laajentamiseksi ja nykyaikaistamiseksi, käyttäjille tarjottavien palvelujen laajentamiseksi ja näiden palvelujen levittämisen lisäämiseksi. Infrastruktuurin optimoimiseksi kansallisella tasolla on käytettävä uusinta tekniikkaa. Tämän pitäisi johtaa kustannusten kestävään alenemiseen loppukäyttäjien tasolla. Infrastruktuurin perusteetonta päällekkäisyyttä on vältettävä ja samalla taattava tyydyttävä saatavuus laskettujen kulkuyhteyksien avulla.
Kehitetään kiinteiden, matkapuhelin- ja Internet-palvelujen käyttöä. Nopean Internet-yhteyden on oltava edullinen
Kehitä paikallisia sovelluksia ja sisältöä. Uusia pieniä paikallisia kaupallisia rakenteita olisi kannustettava kehittämään sisältöä kansallisen kulttuurin ja paikallisten kielten edistämiseksi.
Rakennetaan käyttäjäkapasiteettia tukemalla tieto- ja viestintätekniikan palvelujen mahdollisten käyttäjien koulutusta erityisesti perinteisille pienyrityksille ja pienituloisille kotitalouksille. Paikallisia taitoja on kehitettävä kaikille uusille toimialoille ICT-alalla (esimerkiksi paikallisten verkkojen ylläpitäjät ja verkkosivujen luojat).
Toteutetaan yleispalvelua koskevat toimintasuunnitelmat kansallisen kuilun vähentämiseksi maan sisällä kaupunki- ja maaseutualueiden välillä. Laajakaistaiset Internet-palvelut ovat osa yleispalvelun tarjoamia palveluja, ja niillä on tietty aikataulu vyöhyketyypistä riippuen.
Osallistava lähestymistapa on välttämätöntä, jotta asianomaiset osapuolet panevat tehokkaasti täytäntöön tässä tieto- ja viestintätekniikkapolitiikkaa koskevassa lausunnossa esitetyt suositukset, koska hallituksella ei ole suoraa valtaa tieto- ja viestintätekniikan alan eri toimijoiden suhteen kansallisten laitosten ulkopuolella. Kaikkia tieto- ja viestintätekniikan alan sidosryhmiä kehotetaan antamaan mielipiteensä tutkittavista tiedostoista ja luonnoksista säädösteksteiksi. Ministeriön ja sääntelyviranomaisen on otettava se huomioon ja vastattava siihen, jotta todellinen vuoropuhelu voidaan käydä.
Osallistavan lähestymistavan ja julkisen kuulemisen avulla poliittiset viranomaiset voivat ottaa huomioon eri sosiaalisten ja ammatillisten ryhmien näkökulmat ensisijaisiin tarpeisiinsa ja varmistaa strategisten suuntaviivojen ja toimintasuunnitelmien yhteinen käsitys. TVT-alan politiikka mukautetaan sitten paremmin markkinoiden todellisuuteen. Osallistavaa lähestymistapaa käytetään myös alakohtaisen ICT-politiikan tavoitteita kuvaavien indikaattorien arvojen määrittämiseen.
Ministeriön ja sääntelyviranomaisen tulisi edistää tieto- ja viestintätekniikkaa työryhmissä, seminaareissa, tiedotustapahtumissa ja pilottihankkeissa osoittaakseen tietotekniikan käytännön edut. Ministeriön ja sääntelyviranomaisen on varmistettava paikallisten poliitikkojen osallistuminen näihin tapahtumiin saadakseen heidän osallistumisensa ja tukensa toimintasuunnitelmien toteuttamiseen paikallistasolla.
ICT-alan politiikka toteutetaan iteratiivisena prosessina. Aikaisempien vuosien tulosten analyysin perusteella tavoitteet ja strategiat määritetään uudelle kaudelle, jota tarkastellaan ICT-sektorin toimintalausunnossa.
Kansainväliset instituutiot suosittelevat, että tieto- ja viestintätekniikan alan poliittisen lausunnon valmistelun ja kehittämisen eri vaiheet tehdään mahdollisimman avoimesti kansalaisten luottamuksen saavuttamiseksi ja tämän lausunnon täytäntöönpanon helpottamiseksi. Esimerkiksi ECOWAS suosittelee lisälain A / SA / 1/01/07 6 artiklassa:
Läpinäkyvät päätöksentekomenettelyt, jotka koostuvat: Hyväksytään avoimet päätöksenteko- ja sääntelykehitysmenettelyt tieto- ja viestintätekniikan politiikan ja sääntelyn alalla . Suorita julkinen kuuleminen avoimen päätöksenteon ja sääntelyn kehittämisprosessin varmistamiseksi .Seuraavien osien esittely: Erityistavoitteet Ensisijaiset toimet. Indikaattorit, jotka kuvaavat tavoitteiden saavuttamisen tasoa
Tieto- ja viestintätekniikan sektoripolitiikkaa koskevassa lausunnossa esitetään luettelo indikaattoreista, joilla seurataan tieto- ja viestintätekniikan alan politiikan täytäntöönpanoa. Suoritustasotasot on määriteltävä julistuksessa tarkasteltavan ajanjakson jokaiselle vuodelle. Jotkut indikaattorit vastaavat verkko-operaattoreiden maantieteellisen kattavuuden ja palvelun laadun sääntelyvelvoitteita. Näitä indikaattoreita vastaavat tavoitearvot sisältyvät lisensseihin liittyviin eritelmiin. Kansallisella tasolla annetun indikaattorin arvon on oltava yhdenmukainen lupakirjojen eritelmien kanssa, muuten eritelmiä on muutettava. Muilla alakohtaisen politiikan tavoitteiden kuvaamiseen käytetyillä indikaattoreilla ei ole pakottavaa arvoa. Niitä käytetään kaikkien ICT-alan toimijoiden osallistuvassa lähestymistavassa yleisen edun mukaisen toiminnan parempaan koordinointiin.
ITU: n suosittelemien indikaattoreiden vertailu on erittäin hyödyllistä selvittää maan vahvuudet ja heikkoudet verrattuna muihin alueen maihin. Kansainväliset indikaattoreiden vertailut ovat merkityksellisiä vain, jos näitä indikaattoreita vastaavat tiedot on kerätty ja käsitelty ITU: n määritelmien mukaisesti.
Sähköistä valmiutta (valmius ja valmius käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa) koskeva tutkimus on hyödyllinen työkalu määritettäessä esteitä tieto- ja viestintätekniikan tehokkaalle käytölle yrityksissä, hallinnossa ja kotitalouksissa. Verkkovalmius perustuu indikaattoreihin, joiden arvoja ei ole operaattoreiden tietojärjestelmissä, toisin kuin infrastruktuurin ja ICT-palvelujen saatavuutta osoittavat indikaattorit. Siksi tutkimukset on tehtävä kentällä edustavan otoksen yrityksistä, hallinnoista ja kotitalouksista. Näissä kyselyissä käytettävien indikaattorien on oltava yhteensopivia indikaattoriluettelon kanssa, joka sisältyy tieto- ja viestintätekniikan kehittämisen mittaamista koskevan kumppanuuden laatimaan asiakirjaan "Tieto- ja viestintätekniikan perusindikaattorit".
IST - Afrikka, organisaatio, joka yhdistää useita Afrikan maita, on laatinut asiakirjan, joka esittelee analyysin tieto- ja viestintätekniikan alan politiikoista useissa Afrikan maissa (Botswana, Burundi, Kamerun, Kenia, Lesotho, Mauritius, Mosambik, Namibia, Senegal, Etelä-Afrikka, Tansania , Uganda) parhaiden käytäntöjen tunnistamiseksi tietyissä maissa ja joita sitten suositellaan muille maille. ERNWACA-organisaatio (Länsi- ja Keski-Afrikan koulutuksen tutkimusverkosto) yhdistää asiantuntijoita ja tutkijoita, jotka ovat erikoistuneet koulutukseen, tiedon levittämiseen ja uuden teknologian käyttöön tietoyhteiskunnassa. Tämä organisaatio analysoi ICT-alan politiikkaa 27 Afrikan maassa. (Benin, Botswana, Burkina Faso, Kamerun, Keski-Afrikan tasavalta, Komorit, Kongon tasavalta, Norsunluurannikko, Egypti, Etiopia, Gambia, Ghana, Guinea, Kenia, Liberia, Madagaskar, Malawi, Mali, Marokko, Mosambik, Namibia, Niger , Nigeria, Ruanda, Senegal, Tansania, Uganda ja Sambia). Tässä tutkimuksessa tuodaan esiin Afrikan maiden tärkeimmät ongelmat: riittämätön infrastruktuuri ja pääsy tietoliikenneverkkoihin, riittämättömät henkilöresurssit. Tämä tutkimus tarjoaa suosituksia kumppanuuksien tiivistämiseksi paikallisten ja ulkomaisten sijoittajien kanssa ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa tehtävien hankkeiden kehittämiseksi. Tämä tutkimus osoittaa myös tarpeen päivittää oikeudelliset ja sääntelykehykset sekä nykyaikaistaa tieto- ja viestintätekniikan piiriin kuuluvat instituutiot motivoimaan sijoittajia, helpottamaan henkilöresurssien koulutusta ja luomaan suotuisan ja turvallisen ympäristön.
Esimerkki Tansanian ICT-alan politiikan tulosten analyysistä.
Saksan liittohallitus on laatinut kansallisen tieto- ja viestintätekniikan kehittämissuunnitelman, jolla on seuraavat tavoitteet : Digital Germany 2015 Goals
Yhdysvaltain hallitus on laatinut Yhdysvaltojen kansallisen tieto- ja viestintätekniikkasuunnitelman: "AMERIKAN LIITTÄMINEN: KANSALLINEN Laajakaistan suunnitelma". Suunnitelma keskittyy laajakaistan kehittämiseen. Suunnitelmaa esittävä asiakirja on saatavilla Internetissä. Tämän asiakirjan luvussa 2 määritellyt tavoitteet ovat seuraavat:
Yhdysvaltain kansallisen laajakaistasuunnitelman pitkän aikavälin tavoitteet: