Japani ääntäminen

Tämä artikkeli käsittelee japanin ääntämistä . Muista, että japanilla on kolme kirjoitusjärjestelmää:

Kahden tavun ääntäminen

Hiragana-sanakirja

Usein sanotaan, että Japani käyttää ns syllabary aakkoset on aakkosten, jossa jokainen kirjain ei edusta foneemi , mutta tavu kuitenkin tässä termiä " syllabary " on käyttää väärin, koska, jos tarkkoja, että Japanin aakkoset , jokainen Kana- niminen kirjain edustaa enemmän , toisin sanoen tavua hienompaa yksikköä, joka ei välttämättä muodosta sitä yksin

esimerkiksi sanassa: Ōsaka (oo.sa.ka お お さ か) on vain kolme tavua, mutta neljä moraalia, kirjoitamme sen sen vuoksi neljällä kanalla

Lisäksi japaniksi todellakin moraalit välittävät lauseen, eivät tavut, joten kukin alla olevista kana vie saman ajan puheessa.

あ[ a ] い[ ʲ i ] う[ ɯ ]
tai pidennys 		え[ e ] お[ o ] や[  j a ] (tai [ ʲ a ] katso

alla)

ゆ[  j ɯ ] (tai [ ʲ ɯ ] katso

alla)

c [  j o ] (tai [ ʲ o ] katso

alla)

Kana ilman diakriittistä merkkiä
か[ k a ] き[ k ʲ i ] く[ k ɯ ] け[ k e ] こ[ k o ] き ゃ[ k ʲ a ] き ゅ[ k ʲ ɯ ] き ょ[ k ʲ o ]
さ[ s a ] し[ ɕ i ] す[ s ɯ ] せ[ s e ] そ[ s o ] し ゃ[ ɕ a ] し ゅ[ ɕ ɯ ] し ょ[ ɕ o ]
た[ t a ] ち[ t ɕ i ] つ[ t s ɯ ] て[ t e ] と[ t o ] ち ゃ[ t ɕ a ] ち ゅ[ t ɕ ɯ ] ち ょ[ t ɕ o ]
な[ n a ] に[ n ʲ i ] ぬ[ n ɯ ] ね[ n e ] の[ n o ] に ゃ[ n ʲ a ] に ゅ[ n ʲ ɯ ] に ょ[ n ʲ o ]
は[ h a ] ひ[ ç i ] ふ[ ɸ ɯ ] へ[ h e ] ほ[ h o ] ひ ゃ[ ç a ] ひ ゅ[ ç ɯ ] ひ ょ[ ç o ]
ま[ m a ] み[ m ʲ i ] む[ m ɯ ] め[ m e ] も[ m o ] み ゃ[ m ʲ a ] み ゅ[ m ʲ ɯ ] み ょ[ m ʲ o ]
や[  j a ]   ゆ[  j ɯ ]   よ[  j o ]
ら[ ɾ a ] り[ ɾ ʲ i ] る[ ɾ ɯ ] れ[ ɾ e ] ろ[ ɾ o ] り ゃ[ ɾ ʲ a ] り ゅ[ ɾ ʲ ɯ ] り ょ[ ɾ ʲ o ]
わ[ w͍ a ] ゐ [ i ]   ゑ [ e ] を[ o ]  
  ん[ n ]  
Kana äänekkään kriitikon kanssa
が[ ɡ a ] ぎ[ ɡ ʲ i ] ぐ[ ɡ ɯ ] げ[ ɡ e ] ご[ ɡ o ] ぎ ゃ[ ɡ ʲ a ] ぎ ゅ[ ɡ ʲ ɯ ] ぎ ょ[ ɡ ʲ o ]
ざ[ d z a ] じ[ d ʑ i ] ず[ d z ɯ ] ぜ[ d z e ] ぞ[ d z o ] じ ゃ[ d ʑ a ] じ ゅ[ d ʑ ɯ ] じ ょ[ d ʑ o ]
だ[ d a ] ぢ[ d ʑ i ] づ[ d z ɯ ] で[ d e ] ど[ d o ] ぢ ゃ[ d ʑ a ] ぢ ゅ[ d ʑ ɯ ] ぢ ょ[ d ʑ o ]
ば[ b a ] び[ b ʲ i ] ぶ[ b ɯ ] べ[ b e ] ぼ[ b o ] び ゃ[ b ʲ a ] び ゅ[ b ʲ ɯ ] び ょ[ b ʲ o ]
Kana diakriittisellä äänimerkillä
ぱ[ p a ] ぴ[ p ʲ i ] ぷ[ p ɯ ] ぺ[ p e ] ぽ[ p o ] ぴ ゃ[ p ʲ a ] ぴ ゅ[ p ʲ ɯ ] ぴ ょ[ p ʲ o ]

Punaiset kanat ovat nyt vanhentuneita. Mitä tulee を: hen, se on menettänyt ääniarvonsa kielioppiarvon hyväksi.

Katakana-sanakirja

ア[ a ] イ[ ʲ i ] ウ[ ɯ ] エ[ e ] オ[ o ] ヤ[  j a ] (tai [ ʲ a ] katso

alla

ユ[  j ɯ ] (tai [ ʲ ɯ ] katso

alla)

ヨ[  j o ] (tai [ ʲ o ] katso

alla)

Kana ilman diakriittistä merkkiä
カ[ k a ] キ[ k ʲ i ] ク[ k ɯ ] ケ[ k e ] コ[ k o ] キ ャ[ k ʲ a ] キ ュ[ k ʲ ɯ ] キ ョ[ k ʲ o ]
サ[ s a ] シ[ ɕ i ] ス[ s ɯ ] セ[ s e ] ソ[ s o ] シ ャ[ ɕ a ] シ ュ[ ɕ ɯ ] シ ョ[ ɕ o ]
タ[ t a ] チ[ t ɕ i ] ツ[ t s ɯ ] テ[ t e ] ト[ t o ] チ ャ[ t ɕ a ] チ ュ[ t ɕ ɯ ] チ ョ[ t ɕ o ]
ナ[ n a ] ニ[ n ʲ i ] ヌ[ n ɯ ] ネ[ n e ] ノ[ n o ] ニ ャ[ n ʲ a ] ニ ュ[ n ʲ ɯ ] ニ ョ[ n ʲ o ]
ハ[ h a ] ヒ[ ç i ] フ[ ɸ ɯ ] ヘ[ h e ] ホ[ h o ] ヒ ャ[ ç a ] ヒ ュ[ ç ɯ ] ヒ ョ[ ç o ]
マ[ m a ] ミ[ m ʲ i ] ム[ m ɯ ] メ[ m e ] モ[ m o ] ミ ャ[ m ʲ a ] ミ ュ[ m ʲ ɯ ] ミ ョ[ m ʲ o ]
ヤ[  j a ]   ユ[  j ɯ ]   ヨ[  j o ]  
ラ[ ɾ a ] リ[ ɾ ʲ i ] ル[ ɾ ɯ ] レ[ ɾ e ] ロ[ ɾ o ] リ ャ[ ɾ ʲ a ] リ ュ[ ɾ ʲ ɯ ] リ ョ[ ɾ ʲ o ]
ワ[ w͍ a ] ヰ [ i ]   ヱ [ e ] ヲ[ o ]  
  ン[ n ]  
Kana äänekkään kriitikon kanssa
ガ[ ɡ a ] ギ[ ɡ ʲ i ] グ[ ɡ ɯ ] ゲ[ ɡ e ] ゴ[ ɡ o ] ギ ャ[ ɡ ʲ a ] ギ ュ[ ɡ ʲ ɯ ] ギ ョ[ ɡ ʲ o ]
ザ[ d z a ] ジ[ d ʑ i ] ズ[ d z ɯ ] ゼ[ d z e ] ゾ[ d z o ] ジ ャ[ d ʑ a ] ジ ュ[ d ʑ ɯ ] ジ ョ[ d ʑ o ]
ダ[ d a ] ヂ[ d ʑ i ] ヅ[ d z ɯ ] デ[ d e ] ド[ d o ] ヂ ャ[ d ʑ a ] ヂ ュ[ d ʑ ɯ ] ヂ ョ[ d ʑ o ]
バ[ b a ] ビ[ b ʲ i ] ブ[ b ɯ ] ベ[ b e ] ボ[ b o ] ビ ャ[ b ʲ a ] ビ ュ[ b ʲ ɯ ] ビ ョ[ b ʲ o ]
Kana diakriittisellä äänimerkillä
パ[ p a ] ピ[ p ʲ i ] プ[ p ɯ ] ペ[ p e ] ポ[ p o ] ピ ャ[ p ʲ a ] ピ ュ[ p ʲ ɯ ] ピ ョ[ p ʲ o ]
Laajennettu Katakana-sanakirja

Näitä katakana-kaavioita käytetään vieraiden sanojen muistiinpanoon ääniin, joita ei ole suoraan japanin kielellä.

ア[ a ] イ[ i ] ウ[ ɯ ] エ[ e ] (tai [ ʲ e ] katso

alla)

オ[ o ] ヤ[  j a ] (tai [ ʲ a ] katso

alla

ユ[  j ɯ ] (tai [ ʲ ɯ ] katso

alla)

ヨ[  j o ] (tai [ ʲ o ] katso

alla)

Laajennetut vokaalikaaviot
  イ ェ[  j e ]  
  ウ ィ[ w͍ i ]   ウ ェ[ w͍ e ] ウ ォ[ w͍ o ]  
Laajennetut kaaviot ilman diakriittejä
  シ ェ[ ɕ e ]  
ツ ァ[ t s a ] ツ ィ[ t s i ]   ツ ェ[ t s e ] ツ ォ[ t s o ]  
  チ ェ[ t ɕ e ]  
  テ ィ[ t i ] ト ゥ[ t ɯ ]   テ ュ[ t ʲ ɯ ]  
フ ァ[ ɸ a ] フ ィ[ ɸ i ]   フ ェ[ ɸ e ] フ ォ[ ɸ o ]   フMarrakech [ ɸ ʲ ɯ ]  
Laajennetut kaaviot diakriittisellä äänellä
ヴ ァ[ v a ] * ヴ ィ[ v i ] * ヴ [ v ɯ ] * ヴ ェ[ v e ] * ヴ ォ[ v o ] *  
  ジ ェ[ d ʑ e ]  
  デ ィ[ d i ] ド ゥ[ d ɯ ]   デ ュ[ d ʲ ɯ ]  

*ヴkäytetään v: n transkriptointiin ja lausutaan sellaisenaan, ellei sitä hyväksytä. Mutta suurin osa tästä merkinnästä voidaan korvata b: llä (esimerkiksi: ヴ ェ ル サ イ ユverusaiyu , "Versailles", voidaan kirjoittaa ja sanoa myös nimellä ベ ル サ イ ユberusaiyu ), paitsi sanat, joiden oikeinkirjoitus ei ole sallittua, kuten rekisteröityinä niminä (esimerkiksi: ranskalaista Louis Vuitton -merkkiä , joka on rekisteröity Japanissa nimellä ル イ ・ ヴ ィ ト ンrui viton , ei kirjoiteta nimellä * ビ ト ン eikä lausutaan nimellä * biton ).

Foneettinen

Konsonantti

  alveolaarinen bilabiaalinen huuli-veluari palataali alveolaarinen-palataali veluari uvulaarinen glottal
okklusiivinen [ t ] [ d ] [ p ] [ b ]     [ k ] [ ɡ ]    
affricate ([ t͡s ]) ([ d͡z ]) ([ t̠͡ɕ ]) ([ d͡ʑ ])    
piristävä [ s̻ ] [ z̻ ] ([ ɸ ]) ([ β ]) ([ ç ]) ([ ɕ ]) ([ ʑ ])  ([ ɣ ]) [ h ]
lyöty [ ɺ ]            
nenän- [ n ] [ m ]   ([ ȵ ]) ([ ŋ ]) [ ɴ̩ ]  
spirantti     [ w͍ ] [ j ]      

Huomautus:

  • [ t, d, n, ɺ ] ovat apikaalisia konsonantteja  ;
  • [s̻, z̻] ovat laminaalisia konsonantteja  ;
  • [ ɺ ] edustaa alveolaarisen rytmin konsonanttia, joka voi vaihdella keskikonsonantin ja sivukonsonantin välillä. Mutta se voidaan myös tunnistaa merkinnällä [ ɾ ] ennen / o /, kuten kokorossa心 [ kokoɾo ], tai jälleen [ ɽ ]: llä ennen / a / tai / e /;
  • [ w͍ ] edustaa puristettua labiaalista velaarista spiraalia , joka voitaisiin kirjoittaa [ ɰ͡β̞ ];
  • [ɴ̩] voi vaihdella artikulaatiopisteessä seuraavasta konsonantista riippuen;
  • [t̠͡ɕ, d͡ʑ, ç, ɕ, ʑ, ȵ] ovat palatalisoitujen konsonanttien erikoistapauksia tai allofoneja  ;
  • [t͡s, ɸ] esiintyy vain vastaavissa kaanoissa [つ, ツ] ja [ふ, フ] (tsɯ ja ɸɯ), mutta jotkut laajennetut kaaviot sallivat vokaalin [ ɯ ] vaihtamisen ;
  • [d͡z ja d͡ʑ] ovat vastaavia [z̻]: n ja [ʑ]: n allofoneja;
  • [p] ja [ɣ] ovat vastaavia [b]: n ja [g]: n allofoneja vokaalien välillä;
  • [ŋ] on [g]: n allofoni sanan keskellä
Archiphoneme / Q /

Archiphoneme / Q / kirjoitetaanっtaiッ.

  • / niQpoɴ / → [ ȵipːpõɴ ] japani日本 (に っ ぽ ん)
  • / kaQta / → [ katːta ] katta買 っ た
  • / iQtjoo / → [ itːtɕo ] itchō一 丁 (い っ ち ょ う)

sitä käytetään merkitsemään kaksoiskonsonantti tai laajemmin sanalla glottis-aivohalvaus päättäen sanan (se ei ole foneemi )

Konsonanttien palatalisaatio

vokaalilla [ i ] on palatalisoiva vaikutus konsonanttiin, joka toimii hyökkäyksenä sen tavuun

voimme siis merkitä sitä [ ʲi ]

on muita vokaaleja, joilla on palatalisoiva vaikutus konsonanttina, joka toimii hyökkäyksenä , nimittäin [ ʲa ], [ ʲɯ ] tai [ ʲo ] (ja viime aikoina [ ʲe ]), nämä vastustavat [ a ], [ ɯ ] tai [ o ] (jotka ovat samat, mutta ilman tätä vaikutusta)

Niiden merkitsemiseksi käytämme ゃ, ゅ tai ょ (や, ゆ, よ pieninä) kana-kohdan seurauksena kohdassa [ i ], mikä luo digrafiikan , jonka enemmän vokaali on vastaavasti [ ʲa ], [ ʲɯ ] tai [ ʲo ]

kun kirjoitetaan katakanassa , [ ʲe ] kirjoitetaan ェ: llä kanan jälkeen [ i ]: ssä

  • みょtulee olla kirjoitettu myo sisään romaji ja lausutaan [Mo], vähän kuten myo sotis  ;
  • みよkirjoitetaan lui Miyo sisään romaji ja lausutaan [mijo], toisin sanoen mi + yo

Tämä aggregaatti esiintyy samalla tavalla kanaan き, ひ, に, み, り, び, ギ, ​​ぴ, jota seuraa ゃ, ゅ tai ょ

Ole varovainen, jotkut konsonantit muuttavat artikulaatiopistettään palatalisoinnin sijasta kaksinkertaisen hyväksymisen sijasta.

  • [ s ] palatalisoidaan: [ ɕ ] (ei aivan kuten ranskalainen ch , katso alla)
  • [ z ] kohdassa [ ʑ ] tai [ d͡ʑ ]
  • [ d ] kohdassa [ ʑ ] tai [ d͡ʑ ] (siis allofoni z: ssä)
  • [ t ] kohdassa [ t̠͡ɕ ]
  • [ n ] kohdassa [ ȵ ]
  • [ h ] kohdassa [ ç ]
Sh Japani:

Alveolien palataali [ ɕ ] on shi (し/シ) ja sen johdannaisia sha (しゃ/シャ), Shu (しゅ/シュ), sho (しょ/ショ) ja uudempi hän (シ ェ) on lähellä alveolaarista [ ʃ ] (of ch at), jota voidaan pitää allofonina . Mutta sen artikulaatiopaikka on lähempänä palatsia.

ん: n tapaus

Transkriptio n on keinotekoinen. ん: llä on useita ääntämisiä, mutta yleensä siinä on nenä . Se löytyy vasta sen jälkeen, kun se alkaa, eikä koskaan aloita sanaa.

  • Lopullisessa asennossa ん lausutaan [ ɴ̩ ] (uvulaarinen ääni).
  • Edessä bilabials [ p ], [ b ], [ m ] mukaisesti pron lausutaan [ M ].
  • Edessä dentals [ t ], [ d ], [ z ], [ n ], [ ɺ ] ja [ ʑ ]んlausutaan [ n ] (sen alveolaarinen).
  • Edessä velars [ k ], [ g ] mukaanんlausutaan [ n ] (sen vellar).
  • Ennen vokaaleja ja ennen konsonantteja [ h ], [ ɸ ], [ s ], [ ɕ ], [ j ], [ w͍ ] le lausutaan nasalisoimalla sitä edeltävä vokaali.
  • On tapausta, jossa ん voi esiintyä yksin, mutta se on sitten enemmän onomatopoeiaa:ん! vastaa hum! .

Jotkut puhujat ääntävät / z /: n edessä ん nasalisoimalla sitä edeltävän vokaalin, kun taas toiset lausuvat sen [ n̩ ] ja lausuvat / z / [dz]: ksi.

ん edeltävä vokaali käy läpi enemmän tai vähemmän suuren nenän

Japanin f

Bilabiaali [ ɸ ], läsnä fu (ふ/フ) ja sen modernissa johdannaiset fa (ファ), fi (フィ), fe (フェ) ja fo (フォ), eroaa labio-hammaslääkärin [ f ] (de f aute ). Itse asiassa sitä ei tuoteta painamalla hänen huuliaan hampaita vasten, vaan sulkemalla huulet hieman ja puhaltamalla kevyesti.

Vokaalit

  Edellinen keskeinen taka-
suljettu [ i ] [ ɯ ]
keskipitkällä [ e ] [ o ]
avattu [ ä ]

Huomautus:

Pitkät vokaalit

Venymä vastaa täysimittaista enemmän

Siten oり が と う: n pitkä o ( arigatō , "kiitos") on foneettisesti [oː].

Kuurot vokaalit

suljetut vokaalit [ i ] ja [ ɯ ] on vaimennettu kahden äänettömän konsonantin väliin

täten [ ç ]: n ja [ t ]: n (kuurojen konsonanttien) välissä olevan 人 / ひ と / (hito "henkilö") [ i ] lausutaan kuuroksi [ i̥ ], [ çi̥to ]

Ääntämisen kehitys

Vanhan oikeinkirjoituksen jäänteet

Teeman merkitsevä hiukkanen kirjoitetaan edelleen tänään は, mutta lausutaan wa eikä ha . Samoin partikkeli へ lausutaan é eikä hei . Lisäksi muutamat sanat jäävät harvinaiset kana を, ぢ ja in ovat täysin homofoneja vastaavasti お: n, ず: n ja ず: n kanssa.

Aksentti

Korkeus aksentti

Japani on korostettu kieli . Japaniksi tämä sävelkorostus koostuu jyrkästä noususta ja nousun noususta sekä suhteellisen jatkuvista sävelistä sanan sisällä. Nämä korkeuden vaihtelut luokitellaan kuuteen perusluokkaan, joiden vaihtelu voi muuttua kuuden ensimmäisen tavan aikana .

JSL transkription menetelmä mahdollistaa näiden piki aksentti voidaan transkriptoida romaji .

Painotus alueittain

Huomautuksia ja viitteitä

  1. (zh) “多 国语 入门” ， kirjoittanut Chen Guoting (陈国亭), 外语 教学 与 研究 出版社 painokset ( ISBN  978-7-5135-2097-3 ) .