Keskinäistä ymmärrystä on ensisijaisesti tarve viestintään: kommunikoida meidän on ymmärrettävä toisiamme. Tätä varten on mahdollista käyttää monia keinoja, joista yleisimpiä, suullisten keinojen joukossa, on tietysti saman kielen käyttö, olipa kyseessä keskustelijoiden ensimmäinen kieli vai jommankumman vieraskieli., Kolmas kieli kaikille ...
Mutta viestintää voidaan luoda myös useilla kielillä. Tällöin ymmärtäminen (kaksikielinen tai monikielinen) on onnistunut käytäntö vuoropuhelussa eri kielillä, jossa jokainen puhuu omalla kielellään ja ymmärtää muita ihmisiä. Mutta voimme myös ajatella, että ei ole vuoropuhelua tiukasti ottaen, kuten FJ Meissner sanoo: "Termillä ymmärtämys tarkoitamme kykyä ymmärtää vierasta kieltä toisen kielen perusteella ilman kieltä." Ovat oppineet " . Jälkimmäisessä mielessä, kun puhumme myös keskinäisestä ymmärrettävyydestä , pidämme kieliä eikä henkilöitä. Ihmisten välillä esiintyy ymmärrystä ja keskinäinen ymmärrettävyys on kielten potentiaalia, joka mahdollistaa ymmärtämisen. Tämä artikkeli käsittelee käytännönläheistä ymmärtämistä, oppimisen arvoista käytäntöä, jonka takia on olemassa ymmärtämisen pedagogiikkaa ja didaktiikkaa.
Ymmärtäminen on siis viestintäkäytäntö, joka koostuu puhumisesta tai kirjoittamisesta äidinkielellä toisen kielen puhujan kanssa. Jälkimmäinen, vastaamatta toisen kielellä, ymmärtää sen ja vastaa omalla kielellään. Ymmärtämiskysymys kuuluu monikielisyyden laajempaan alueeseen . Kielten didaktiikan ja pedagogiikan , nimityksellä intercomprehension ehdotamme oppimista vain ymmärtää kielen, oppimatta ilmaista itseään tällä kielellä, ja myös samanaikainen useiden kielten samaan perheeseen, vain oppiminen ymmärrä heidät. Näin luodut oppimisvälineet kokoavat yhteen eri kielten alkuperäiskansoja tai valmistautuvat tämän tyyppiseen vuoropuheluun vertaamalla ja kääntämällä tekstejä ja äänitteitä.
On täysin mahdollista käyttää termiä ymmärtäminen heti, kun kaksi ihmistä ymmärtää toisiaan, myös käyttäessään samaa kieltä. Vuonna kielitiede , sitä käytetään yleisesti, kun puhujia eri murteita samaa kieltä ymmärtävät toisiaan.
Koska tuotanto tapahtuu omalla kielellään, ilmaisun tarkkuus on luonnollisesti suurempi. Siksi oppimisen on keskityttävä toisen kielen (tai muiden kielten) ymmärtämiseen. On todellakin paljon helpompaa oppia ymmärtämään kieltä kuin oppimaan puhumaan sitä sujuvasti.
Tämä tilanne vaatii myös sitä, joka puhuu (tai kirjoittaa), ponnistelemaan saadakseen itsensä ymmärretyksi ja siksi pohtimaan toista kokonaisuudessaan. Tässä otetaan huomioon kaikki kielien väliseen yhteysjohtoon liittyvät näkökohdat ja niiden yleinen tausta ( romaanikielet , germaaniset kielet , slaavilaiset kielet jne.). Oppimisen on ensin siirryttävä menetelmiin, jotka keskittyvät maailmanlaajuiseen ymmärtämiseen, kielten yhtäläisyyksien ja erojen tuntemiseen, joita kaikkia eurooppalaiset viitekehykset puolustavat.
Tämä viestintätapa on olemassa myös nykyään, kuten Skandinavian maissa, joissa norjalaisen on suhteellisen helppo saada itsensä tanskalaisen tai ruotsalaisen ymmärtämään .
Tandem viestintä (kahden kielen käytön kaksi keskustelukumppaneita, jokainen puhuu vuorotellen toistensa kieltä ja oman) on harjoitettu monissa kouluissa. Se on puolet ymmärryksestä, toisin sanoen aikana, jolloin kukin kuuntelee tai lukee toista ilmaistakseen itsensä kielellään. Vuonna 1996 alkaneen tandemin kanssa tottuimme ajatukseen, että voimme oppia kieltä jatkamalla ainakin osan ajasta puhumalla omaa.
Jos tandemi tunnetaan ja harjoitetaan suhteellisen hyvin, niin ei ole sellaista ymmärtämystä, joka ei ole vielä tullut todella koulu- ja yliopistolaitoksiin lukuun ottamatta kokemuksia, hankkeita, harvoin todellista koulutusta. Materiaalia ja syvällistä pohdintaa on kuitenkin runsaasti.
Vuoden 2000 aikana on tullut esiin neljä menetelmää: Galatea, EuRom4, EuroComRom (The Seven Sieves) ja Understanding Romance Languages . Kaikkien näiden menetelmien tarkoituksena oli oppia lukemaan samanaikaisesti useilla romaanikielillä perustuen teksteihin, romaanikielien samankaltaisuuteen ja ymmärtämisstrategioiden kehittämiseen, erityisesti tapaan lähestyä tekstiä globaalisti ennen yksityiskohtiin kirjoittamista. Ne kaikki olivat seurausta Euroopan unionin rahoittamista hankkeista .
Hieman myöhemmin, vuonna 2003, mikä Internet alustan nimeltään Galanet aloitti toimintansa , jonka periaate on laittaa joukkueet opiskelijoiden eri Romance kielten yhteyttä etäisyydellä, jotta ne yhdessä tuottaa julkaisu. Verkossa aikana yliopiston lukukauden . Vuodesta 2009 lähtien Galapro- foorumi on tarjonnut kouluttajille koulutusta ymmärtämisessä . Redinter, eurooppalainen koulutusorganisaatioiden verkosto, toi yhteen suuren määrän tutkijoita ja kouluttajia vuosina 2009--2011 ja toi yhteen konektivistiset (Galanet ja Galapro) ja akateemiset (EuRom5, EuroComRom) virrat.
Vuodesta 2015 lähtien Miriadi-alusta on mahdollistanut verkkokoulutuksen ja ryhmäverkostot, ja siellä on kansainvälinen verkosto opettajia ja tutkijoita, jotka ovat erikoistuneet ymmärtämiseen ja yhteiseen verkkotyöhön.
Jürgen Habermas (1929 -) vuonna 1987 käännetyssä artikkelissa yksilöi missä tahansa viestinnässä vähimmäisvaatimukset, jotka koskevat ymmärrettävyyttä, totuutta, vilpittömyyttä, tarkkuutta, luottamusta ja tiedon, tiedon, mielipiteiden, mielipiteiden, hypoteesien, ehdotusten jne. Jakamista.
"Jokainen kommunikointitoimija [.], Joka haluaa osallistua ymmärtämisprosessiin, [.] Ei voi välttää seuraavien yleisten väitteiden esittämistä ja juuri näitä:
Huomio: Verbi kuulla on moniavioinen: kuunnella / ymmärtää toista / pystyä sopimukseen.
"Ymmärtämisen tarkoituksena on päästä sopimukseen, joka johtaa intersubjektiivista yhteisöä:
Näihin neljään ulottuvuuteen [.] Vastaavat neljä pätevyysvaatimusta, jotka ovat ymmärrettävyys, totuus, vilpittömyys ja oikeellisuus ja joihin sopimus perustuu. "
"[.] Ne, jotka osallistuvat viestintään, voivat myös sopia jostakin maailmassa olemassa olevasta, koska he voivat tehdä toisilleen ymmärrettäväksi aikomuksensa luonteen . "