Sama Sámegiella | |
Maa | Norja , Ruotsi , Suomi , Venäjä |
---|---|
Alue | Lappi |
Kaiuttimien määrä | 30000 |
Luokittelu perheen mukaan | |
|
|
Kielikoodit | |
ISO 639-2 | smi |
ISO 639-5 | smi |
IETF | smi |
Linguasphere | 41-AAB |
Valikko | |
![]() Perinteinen saamelaisten jakelu Euroopassa. | |
Saamenkielisten (tai " lapin ", termi Scandinavian alkuperää pidetään halventavia, vuonna North Sami : sámegiella tai Sápmelaš tai jopa Sápmi tai saame ) ovat perheen kielistä joka on osa suomalais-ugrilaiseen kieliryhmään. . Noin 35 000 saamea puhuu heitä yksinomaan Lapissa , valtavassa kansainvälisessä ympäristössä, joka ulottuu Keski- Ruotsista Kuolan niemimaan ( Venäjä ) kärkeen Pohjois- Norjan ja Suomen läpi .
Saami on jaettu yhdeksään kielialueeseen (plus kaksi sukupuuttoon kieltä), joita pidetään joskus saman kielen murteen muunnoksina. Jotkut asiantuntijat (saamelaisneuvoston sekä norjalaisten ja ruotsinkielisten instituutioiden ulkopuolella) pitävät heitä nykyään omina kielinä. Saamen kielet luokitellaan seuraavasti:
Vuonna 1948 saamelaisten murteen asiantuntijat K. Bergsland ja I. Ruong päättivät uudistaa pohjoissaamenkielen kirjoituksia kielen säilyttämiseksi. Suomen saamelainen, jonka kirjallinen perinne on selvempi, päättää pysyä poissa uudistuksesta ja päättää pitää oikeinkirjoituksensa omien foneettisten ominaisuuksiensa perusteella. Ja tämä uudistus ei vaikuttanut Venäjän Kuolan niemimaan saamelaiseen, joka käyttää mukautettua kyrillistä aakkosia .
Vuodesta 1979 pohjoissaame on ollut virallisesti käytössä kolmessa Pohjoismaassa, ja sitä ovat edistäneet eri kouluhallinnot, radio, televisio ja kirjoitettu lehdistö. Saamelaislaitokset, kuten saamelaisneuvosto tai Ruotsin kansallinen saamelaisliitto, ovat tehneet siitä virallisen kielen. Se esiintyy myös paikallisissa tienviitoissa .
Rasmus Rask , keskusteltuaan Nils Vibe Stockflethin kanssa, määrittelee vuonna 1832 Ræsonneretissä lappisk sproglæren pohjoissaamenkielisen oikeinkirjoituksen, joka perustuu ortografisen läpinäkyvyyden periaatteeseen , toisin sanoen äänen grafeemiin.
Rilsin innoittama Nils Vibe Stockfleth ottaa tämän periaatteen käyttöön näissä kieliteoksissa ja käännöksessään Vanhan testamentin pohjoissaamella korvaamalla joitain grafeemeja. Jens Andreas Friis , jota avustivat Hans Jacobsen Hætta ja saamelaiset puhujat, muokkasi ja viimeisteli Stockflethin uuden testamentin käännöksen ja julkaisi useita teoksia. Friis julkaisi myös Vanhan testamentin Hætan ja Just Knud Qvigstadin kanssa vuonna 1895.
Konrad Nielsen julkaisee useita kielioppeja ja sanakirjoja.
Vuodesta 1948 pohjoismaiden saamen kielet on kirjoitettu latinalaisin aakkosin , joita on täydennetty muutamalla kirjaimella. Tähän aakkostoon tehtiin joitain muutoksia vuonna 1985.
Lisämerkit ovat:
HUOM: Jos [ iː ] yksinkertaistetaan yksinkertaisesti "ii": llä kirjallisesti, "á" edustaa pitkää vokaalia, mutta sillä on erilainen aukko kuin lyhyellä vastaavalla: á = [ æː ] (hyvin avoin, kuten suomeksi , ê ja a "baarissa"), mutta a = [ ɑ ], jonka takaosan väri on kuten "tahnassa".
Harvemmin:
Kuolan niemimaan asukkaat käyttävät mukautettua kyrillistä aakkosia : näin ollen vuonna 1994 julkaistun kaksikielisen lapsille tarkoitetun tarinan (Kildin ja North Sames) nimi on Мун ка̄нѣц / Mu ustibat ( Ystäväni ), jossa näemme makronien ja merkkien käytön muilla ei-slaavilaisilla kielillä.
Sana | Käännös | Tavallinen ääntäminen |
---|---|---|
Maa | eana | |
taivas | albmi | |
vettä | čáhci | |
antaa potkut | dolla | |
mies | olmmái | |
naiset | nisson | |
syödä | borrat | |
juoda | juhkat | |
pitkä | stuoris | |
pieni | uhcci | |
yö- | idja | |
päivä | beaivi | |
Kuu | mánnu | |
Aurinko | beaivváš | |
tuuli | biegga | |
lumi | muohta | |
vuori | várri | |
metsä | vuovdi | |
joki | johka | |
meri | mearra | |
kalastaa | guolli | |
pieni vene | fanas | |
poro | boazu | |
lumi skootteri | mohtorgielká | |
koira | beana | |
talo, maatila | dállu | |
yritti | goahti | |
perhe | bearaš | |
heimo | čearda | |
ryhmä, kylä | siida |
Saamekurssia on vaikea löytää (parhaat ovat norjaksi Bokmålissa , mutta hyviä peruskursseja on saatavana myös englanniksi Davvi Girji os -julkaisijaryhmältä). Lisäksi on ranskankielinen johdanto saamen kieleen ja kulttuuriin (lähinnä pohjoisesta): Parlons lapon .