Karjalan tasavalta

Karjalan tasavalta
(ru) Республика Карелия
(fi) Karjalan tasavalta
(krl) Karjalan tazavaldu
(vep) Karjalan Tazovaldkund
Karjalan tasavallan vaakuna
Karjalan tasavallan vaakuna
Karjalan tasavallan lippu
Hallinto
Maa Venäjä
Talousalue pohjoinen
Liittovaltion piiri Luoteeseen
Poliittinen asema Tasavalta
Luominen 16. heinäkuuta 1956
Pääkaupunki Petroskoi
Päällikkö Artur Parfentchikov
pääministeri Pavel Tšernov
Väestötiede
Väestö 629875  inhab. (2016)
Tiheys 3,5  asukasta / km 2
Maantiede
Alue 180520  km 2
Muita tietoja
Viralliset kielet) Venäjän kieli
Aikavyöhyke UTC + 4
OKATO-koodi 86
ISO 3166 -koodi RU-KR
Rekisteröinti 10
Liitännät
Verkkosivusto http://www.gov.karelia.ru

Karjalan tasavallan ja Karjalan (in Russian  : Республика Карелия , Respublika Kareliïa  ; in Suomi  : Karjalan tasavalta  , vuonna Karjalan  : Karjalan tazavaldu  ; in Vepsän  : Karjalan Tazovaldkund ) on tasavalta , aluesubjektissa Venäjän , joka sijaitsee Luoteis-Venäjällä. Sen pääkaupunki on Petroskoi . Sen väkiluku vuonna 2016 oli noin 630 000 asukasta.

Maantiede

Tasavalta sijaitsee Venäjän federaation luoteisosassa , väliasennossa Valkoisen ja Itämeren altaiden välillä . Valkoisenmeren rannikko ulottuu 630 km .

Suurimman osan tasavallan alueesta (148 000  km 2 eli 85%) muodostaa valtion metsävarat.

Järvet

Karjalassa on 60000 järveä. Tasavallan järvet ja suot sisältävät noin 2 000  km 2 erittäin laadukasta makeaa vettä. On kaksi suurimmista järvistä Euroopassa  :

Muiden järvien joukossa:

Vesiväylä

Karjalan tasavallassa on noin 27 000 jokea. Tärkeimpiä:

Kansallispuistot ja luonnonsuojelualueet

Puistot ja luonnonsuojelualueet ovat 5% tasavallan pinta-alasta:

Luonnonvarat

Noin viisikymmentä hyödyllistä mineraalia löytyy Karjalassa, joka sijaitsee yli 400 esiintymässä ja metallikerroksessa. Tasavallan luonnonvaroja ovat mm. Rautamalmi, timantit , vanadium ja molybdeeni .

Hallinnolliset jaot

Historia

Suhteet Ruotsiin, Suomeen ja Venäjään

Karjalan asuttama Karjala on historiallisesti alue Luoteis- Venäjällä , itään nykyisestä Suomesta . X -  vuosisadan asukkaita kuvataan saagassa uhkana lappilaisille. Koska XIII th  -luvulla , useita osia oli vallannut Ruotsissa ja osaksi Ruotsin Karjala . Ne menetettiin Venäjälle, mukaan Turun rauha on keskellä XVIII nnen  vuosisadan .

14. lokakuuta 1920, allekirjoitettiin Tarton sopimus, rauhansopimus Suomen ja Neuvostoliiton Venäjän välillä . Suomi tunnustaa, että suurin osa Karjalasta kuuluu Venäjälle; vastineeksi se saa Petchengan entisen suurherttuakunnan rajojen ulkopuolella, mutta se antaa sille pienen pääsyn Barentsinmerelle . On kuitenkin määrätty, että Neuvostoliitolla on oikeus kuljettaa vapaasti sinne. Venäjän osasta tuli Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta , johtava käytävä Pietarin ja Murmanskin välillä, jonka strateginen arvo kasvaa Valkeanmeren kanavan lävistämisen myötä .

Saatuaan tukikohdat Baltian maista syksyllä 1939 Stalin aloitti lokakuussa neuvottelut Suomen kanssa vastaavien etujen saamiseksi, kuten:

Vastineeksi Neuvostoliitto luopuisi Suomen integroinnista liittovaltion tasavaltojensa joukkoon, kuten se suunnitteli Baltian maille . Suomi kieltäytyi jyrkästi esittämään Neuvostoliiton vaatimukset ja Neuvostoliiton käynnisti Talvisota päälle30. lokakuuta 1939, Saksan ja Neuvostoliiton sopimuksen salaisen pöytäkirjan mukaisesti . Jonka Moskovan sopimus on12. maaliskuuta 1940aselepon seurauksena Suomi luovuttaa Neuvostoliitolle Karjalan kannaksen ( Viipuri tai Viipuri oli tuolloin toinen Suomen kaupunki) ja vuokrattuina kolmekymmentä vuotta Hangon niemimaan. Ennen sopimuksen allekirjoittamista tämän alueen suomalaiset ja karjalaiset väestöt evakuoitiin lähes kaikki Suomeen (ks . Suomen Karjalan evakuointi ).

Toinen maailmansota

Saatuaan tukikohdat Baltian maista syksyllä 1939 (keskinäisen avunannon sopimusten avulla) Venäjä aloitti lokakuussa neuvottelut Suomen kanssa vastaavien etujen saamiseksi.

Suomi kieltäytyi jyrkästi esittämään Neuvostoliiton vaatimukset ja Neuvostoliiton käynnisti Talvisota päälle30. lokakuuta 1939(Saksan ja Neuvostoliiton sopimuksen salaisen pöytäkirjan mukaisesti). Jonka Moskovan sopimus on12. maaliskuuta 1940aselepon seurauksena Suomi luovuttaa Venäjälle Karjalan kannaksen ( Viipuri tai Viipuri, joka oli tuolloin toinen Suomen kaupunki) ja vuokrattuina kolmekymmentä vuotta Hangon niemimaan.

1. st huhtikuu 1940, Neuvostovalta perusti sitten näille alueille Karjala-Suomen Neuvostoliiton sosialistisen tasavallan, josta tuli Neuvostoliiton kanssa föderoitu Neuvostoliiton sosialistinen tasavalta.

Tuolloin Operaatio Barbarossa , Suomi, menemättä liittoutui Saksan, käynnisti "  Jatkosodan  " saadakseen takaisin menetetyt alueet 1940. Se ei kuitenkaan ole osallistunut Leningradin piirityksen älkääkä pommitusta Murmanskin rautatie , mutta toisaalta se vie suuren maakaistaleen rajojensa, erityisesti koko Karjalan, Onega-järveen asti .

Sotilaallisen tilanteen kääntyessä Suomi allekirjoittaa aselevon 19. syyskuuta 1944 : Neuvostoliitto perii takaisin alueet, jotka Suomi oli luovuttanut sille vuoden 2004 sopimuksella 12. maaliskuuta 1940 ; Lisäksi Suomen on välittömästi maksettava 300 miljoonaa dollaria Neuvostoliitolle luontoissuorituksina (puu ja siitä valmistetut tuotteet, laivanrakennus, metallurginen ja mekaaninen valmistus). Karjalan ja Suomen Neuvostoliitto menettää kuitenkin Karjalan kannaksen, joka on liitetty Leningradin alueeseen .

16. heinäkuuta 1956SSR-Suomen Carelo silloinen 16 : nnen  ainesosan tasavallan Neuvostoliiton menettää asemansa ja on integroitu Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta kuin autonominen sosialistinen neuvostotasavalta .

13. marraskuuta 1991Karjalan tasavalta korvasi Karjalan ja Suomen RSSA: n juuri ennen Neuvostoliiton katoamista.

Väestö ja yhteiskunta

Väestötiede

Väestörakenteen kehitys
1989 2002 2010 2016 -
791 317 645,205 643,548 629 875 -

Väestörakenteen kehityksen sosioekonomiset tiedot

Väestöindikaattorit ovat seuraavat:

Väkiluku
(x 1000) 		Syntymät Kuolema Korvaus Raakasyntyneisyys
(per 1000) 		Raakakuolleisuus
(per 1000) 		Korvaus
(1000: lla) 		Hedelmällisyysluku
1970 714 11346 5333 6013 15.9 7.5 8.4
1975 723 12748 6086 6662 17.6 8.4 9.2
1980 741 12275 7374 4901 16.6 10.0 6.6
1985 770 13201 8205 4996 17.1 10.7 6.5
1990 792 10553 8072 2481 13.3 10.2 3.1 1.87
1991 790 8982 8305 677 11.4 10.5 0,9 1.62
1992 788 7969 9834 -1865 10.1 12.5 -2,4 1.46
1993 782 7003 11817 -4814 9.0 15.1 -6,2 1.30
1994 774 6800 13325 -6525 8.8 17.2 -8,4 1.26
1995 767 6729 12845 -6116 8.8 16.7 -8,0 1.24
1996 760 6461 11192 -4731 8.5 14.7 -6,2 1.19
1997 753 6230 10306 -4076 8.3 13.7 -5,4 1.15
1998 747 6382 10285 -3903 8.5 13.8 -5,2 1.18
1999 740 6054 11612 -5558 8.2 15.7 -7,5 1.12
2000 732 6374 12083 -5709 8.7 16.5 -7,8 1.18
2001 725 6833 12597 -5764 9.4 17.4 -7,9 1.25
2002 717 7247 13435 -6188 10.1 18.7 -8,6 1.33
2003 707 7290 14141 -6851 10.3 20,0 -9,7 1.32
2004 696 7320 13092 -5772 10.5 18.8 -8,3 1.31
2005 686 6952 12649 -5697 10.1 18.4 -8,3 1.24
2006 676 6938 11716 -4778 10.3 17.3 -7,1 1.22
2007 667 7319 11007 -3688 11.0 16.5 -5,5 1.28
2008 659 7682 11134 -3452 11.7 16.9 -5,2 1.35
2009 651 7884 10599 -2715 12.1 16.3 -4,2 1.58
2010 644 7821 10471 -2650 12.1 16.2 -4,1 1.58
2011 641 7711 9479 -1768 12.0 14.7 -2,7 1.60
2012 640 7980 9761 -1781 12.5 15.3 -2,8 1.71
2013 636 7603 9354 -1751 12.0 14.7 -2,7 1.65
2014 1.74
2015 1.77
2016 1.76
2017 1.56
2018 1.52
2019 1.43

Etninen koostumus

Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan etniset venäläiset edustavat 82,2% tasavallan väestöstä, etniset karjalaiset 7,4%. Muita ryhmiä ovat valkovenäläiset (3,8%), ukrainalaiset (2%), suomalaiset (1,4%), vepsäläiset (0,5%) ja joukko pienempiä ryhmiä, joista kukin edustaa alle 0, 5% koko väestöstä.

1926 1939 1959 1970 1979 1989 2002 2010
Karjalaiset 100781 (37,4%) 108571 (23,2%) 85473 (13,0%) 84180 (11,8%) 81,274 (11,1%) 78928 (10,0%) 65651 (9,2%) 45570 (7,4%)
Suomalainen 2544 (0,9%) 8322 (1,8%) 27829 (4,2%) 22174 (3,1%) 20 099 (2,7%) 18420 (2,3%) 14156 (2,0%) 8577 (1,4%)
Vepses 8587 (3,2%) 9392 (2,0%) 7179 (1,1%) 6 323 (0,9%) 5864 (0,8%) 5954 (0,8%) 4870 (0,7%) 3423 (0,5%)
Venäläiset 153967 (57,2%) 296529 (63,2%) 412773 (62,7%) 486198 (68,1%) 522230 (71,3%) 581571 (73,6%) 548941 (76,6%) 507654 (82,2%)
Valkovenäläiset 555 (0,2%) 4263 (0,9%) 71900 (10,9%) 66410 (9,3%) 59394 (8,1%) 55530 (7,0%) 37681 (5,3%) 23345 (3,8%)
Ukrainalaiset 708 (0,3%) 21112 (4,5%) 23569 (3,6%) 27440 (3,8%) 23765 (3,2%) 28242 (3,6%) 19248 (2,7%) 12677 (2,0%)
Muu 2194 (0,8%) 20709 (4,4%) 29869 (4,5%) 20726 (2,9%) 19565 (2,7%) 21505 (2,7%) 25734 (3,6%)
Kaikki yhteensä 267,142 468,898 658,592 713 451 732,191 790150 716,281 643,548

Politiikka

Karjalan tasavallan hallituksen päämies on päällikkö. Viran hoitaa Artur Parfentchikov, jonka Venäjän presidentti nimitti vuonna 2004helmikuu 2017. 10. syyskuuta seuraavaksi se vahvistetaan kansanäänestyksellä.

Karjalan tasavallan eduskunta on lainsäätäjä  (en), joka koostuu viidestäkymmenestä edustajasta, jotka valitaan neljäksi vuodeksi.

Talous

Karjalan teollista toimintaa hallitsee metsä- ja puunjalostussektori.

Vuonna 2007 kaivannaisteollisuuden (mukaan lukien metallimalmien louhinta) osuus oli 30% tasavallan teollisuustuotannosta. Karjalassa on noin 53 kaivosyritystä, jotka työllistävät yli 10000 ihmistä.

Kuljetus

Rautatieliikenne

Liittovaltion rautatieverkko ( Muurmannin radan ) ylittää Karjalan tasavallan ja yhdistää Murmanskin kanssa Pietarissa , Moskovassa ja Suomessa . Verkko kulkee Petroskoi ja Kondopoga .

Vesiväylät

Vesiväylät yhdistävät Karjalan Barentsinmeren , Itämeren , Mustanmeren ja Kaspianmerelle jokien, järvien ja kanavien verkostolla. Tiet rajan Karjalan yhteyden Murmanskin kanssa Pietarissa , Moskovassa ja Suomessa.

Lentoliikenne

Säännölliset lennot yhteyden Petroskoin kanssa Joensuun ja Helsingin .

Kuorma-autojen kuljetus

M18-moottoritien , lempinimeltään Kola , linkit Pietari kohteeseen Murmansk .

Uskonto

Karjalaiset ovat perinteisesti venäläisiä ortodoksisia . Luterilaisuus tuotiin alueen suomalaisia siirtolaisia aikana valloitus Karjalan Ruotsin ja oli yhteisiä alueilla, jotka sitten kuului Suomessa. Karjalassa on edelleen joitain luterilaisia ​​seurakuntia.

Vuoden 2012 tutkimuksen mukaan 27% Karjalan väestöstä liittyy Venäjän ortodoksiseen kirkkoon, 2% on liittymättömiä kristittyjä ja 1% protestanttisten kirkkojen jäseniä. Lisäksi 44% väestöstä julistaa olevansa "henkinen mutta ei uskonnollinen", 18% on ateisteja ja 8% seuraa muita uskontoja tai ei vastannut kysymykseen.

Kulttuuri

Karjalan kieli on lähellä suomea . Huolimatta karjalaisten vahvasta kiintymyksestä fenniläiseen kulttuuriin (Karjala on Kalevalan kehto ), karjala ei hyöty virallisen kielen asemasta. Toisaalta suomi on toinen kansallinen kieli venäjän takana . Karjalan kieltä puhuvia karjalaita ei ole enää paljon (noin 10% väestöstä).

Galleria

Huomautuksia ja viitteitä

  1. (in) "  Suojelualueet, kansallispuistot ja luonto  " , Karjalan tasavallan matkailuportaali, ticrk.ru .
  2. (fi) “  Karjalan tärkeimpiä suunnitelmia  ” , Karjalan tasavalta, gov.karelia.ru .
  3. (ru) "  Statistics  " , Venäjän valtion liittovaltion tilastopalvelu (katsottu 24. joulukuuta 2014 )
  4. (ru) Федеральная служба государственной статистики (tilastotoimisto Venäjän federaation), www.gks.ru, "  Информационные материалы об окончательных итогах Всероссийской переписи населения 2010 года. Приложение 7: НАЦИОНАЛЬНЫЙ СОСТАВ НАСЕЛЕНИЯ ПО СУБЪЕКТАМ РОССИЙСКОЙ ФЕДЕРАЦИИ  ” , Moskova, ITALIA“ Статистика Р.2011(käytetty 22. syyskuuta 2012 )
  5. (ru) "  Obuhovo - Murmansk (1448 km)  " , Аркадий Кацнельсон, ( katsottu 27. joulukuuta 2014 )
  6. Karjalan tasavalta "Arkistoitu kopio" (versio 6. lokakuuta 2008 Internet-arkistossa )
  7. (in) "  Arena - Atlas of Religions and Nationalities in Russia  " , Sreda.org ( katsottu 25. joulukuuta 2014 )
  8. "  2012 Survey Maps  " , Ogonek", n o  34 (5243)27. elokuuta 2012(katsottu 25. joulukuuta 2014 )
  9. (ru) "  Geografija Vybor Duha  " , Kommersant, kommersant.ru,27. elokuuta 2012
  10. (ru) “  Areena. Atlas Religi i Natsionalnostei Rossijskaja Federatsija  ” , sreda.org,21. joulukuuta 2012
  11. (ru) “  Areena. Atlas Religi i Natsionalnostei Rossijskaja Federatsija  ” , sreda.org,18. joulukuuta 2012

Katso myös

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Ulkoiset linkit