Iranista ( Persia ) peräisin olevien tekstien ja nimien lukemisen sallimiseksi , jotka on kirjoitettu useimmiten muunnetulla arabialaisilla aakkosilla , on kehitetty useita persian kielen transkriptio- tai translitterointimenetelmiä , joiden tarkoituksena on tuottaa nämä sanat uudelleen latinalaisia kirjaimia , yleensä täydennettävä useilla tarkkeita . Persian aakkosten kirjaimet lausutaan usein eri tavalla kuin arabian aakkoset .
Persian aakkoset, kuten arabialaiset aakkoset, kirjoitetaan oikealta vasemmalle. Isojen ja pienten kirjainten välillä ei ole eroa. Suurin osa kirjeistä on kiinnitetty toisiinsa jopa tulostettuna, ja niiden ulkonäkö muuttuu riippuen siitä, miten ne yhdistyvät seuraaviin tai edellisiin kirjeisiin.
Mukautettu arabialainen aakkoset, kuten arabialaiset aakkoset, ovat konsonanttiset aakkoset; lyhyitä vokaaleja ei kirjoiteta, kun taas pitkät ovat ( 'alef , Vav ja te ). Lukijan on siksi osattava kieli palauttaakseen vokaalit.
| Yksin | Alkukirjain | Mediaani | Lopullinen | Sukunimi | Translitterointi | Foneettinen arvo | Tavallinen englanninkielinen transkriptio | Tavallinen ranskankielinen transkriptio | Foneettinen arvo (IPA) |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| ﺍ | - | ﺎ | LeAlef | ʾ | ' | - | - | [ʔ] ~ ∅ | |
| ﺏ | ﺑ | ﺒ | ﺐ | olla | b | - | - | - | [b] |
| پ | پ | ﭙ | ﭗ | pe | s | - | - | - | [p] |
| ﺕ | ﺗ | ﺘ | ﺖ | sinä | t | - | - | - | [t] |
| ﺙ | ﺛ | ﺜ | ﺚ | se | s̲ | s | - | - | [s] |
| ﺝ | ﺟ | ﺠ | ﺞ | jim | j | - | - | dj | [dʒ] |
| چ | ﭼ | ﭽ | ﭻ | Tämä | vs. | - | ch | tch | [tʃ] |
| ﺡ | ﺣ | ﺤ | ﺢ | -e-te jimi | ḥ | h | - | - | [h] |
| ﺥ | ﺧ | ﺨ | ﺦ | xe | x | - | kh | - | [x] |
| ﺩ | - | ﺪ | dâl | d | - | - | - | [d] | |
| ﺫ | - | ﺬ | .âl | ẕ | z | - | - | [z] | |
| ﺭ | - | ﺮ | re | r | - | - | - | [r] | |
| ﺯ | - | ﺰ | ze | z | - | - | - | [z] | |
| ژ | - | ﮋ | že | ž | - | zh | j | [ʒ] | |
| ﺱ | ﺳ | ﺴ | ﺲ | synti | s | - | - | - | [s] |
| ﺵ | ﺷ | ﺸ | ﺶ | synti | š | - | sh | ch / sh | [ʃ] |
| ﺹ | ﺻ | ﺼ | ﺺ | surullinen | ṣ | s | - | - | [s] |
| ﺽ | ﺿ | ﻀ | ﺾ | żâd | ż | z | - | - | [z] |
| ﻁ | ﻃ | ﻄ | ﻂ | sinun | ṭ | t | - | - | [t] |
| ﻅ | ﻇ | ﻈ | ﻆ | .â | ẓ | z | - | - | [z] |
| ﻉ | ﻋ | ﻌ | ﻊ | YnEyn | ʿ | ' | - | - | [ʔ] ~ ∅ |
| ﻍ | ﻏ | ﻐ | ﻎ | ğeyn | ğ | - | gh | - | [ɣ] |
| ﻑ | ﻓ | ﻔ | ﻒ | fe | f | - | - | - | [f] |
| ﻕ | ﻗ | ﻘ | ﻖ | qaf | q | - | - | - | [ɢ] |
| ک | ﮐ | ﻜ | ﮏ | kaf | k | - | - | - | [k] |
| گ | ﮔ | ﮕ | ـگ | Gâf | g | - | - | - | [g] |
| ﻝ | ﻟ | ﻠ | ﻞ | Lâm | l | - | - | - | [l] |
| ﻡ | ﻣ | ﻤ | ﻢ | jäljitellä | m | - | - | - | [m] |
| ﻥ | ﻧ | ﻨ | ﻦ | nunna | ei | - | - | - | [ei] |
| و | - | ﻮ | vâv | v, w | - | - | - | [v, w] | |
| ﻩ | ﻫ | ﻬ | ﻪ | he-te do-češm | h | - | - | - | [h] |
| ﻯ | ﻳ | ﻴ | ﯽ | te | y | - | - | - | [j] |
| Foneemi ( IPA: ssa ) | Kirje | Translitterointi | Tavallinen englanninkielinen transkriptio | Tavallinen ranskankielinen transkriptio | Esimerkki (t) |
|---|---|---|---|---|---|
| / æ / | َ, ا | klo | - | - | / næ / نه no |
| / ɒː / | آ, ا | klo | klo | - | / tɒː / تا asti |
| / e / | ِ, ا | e | - | e / e |
/ Esfæhɒːn / اصفهان Ispahan / tehrɒːn / تهران Teheran |
| ه lopullinen | e | eh | e / eh | / Ke / که että | |
| / iː / | ی | i | - | - | / kiː / کی kuka |
| / o / | ا, ُ, و | o | - | - | / sinulle / تو sinulle |
| / uː / | و | u | - | tai | / tuː / تو sisään |
| / ej / | ی | silmä | ei | - | / kej / کی milloin |
| / ow / | و | ow | - | o / ow | / nyt / uusi |
Nämä säännöt ja kirjoituskäytännöt on mukautettu UniPers- komentosarjan säännöistä .
Sääntö 1: Liitteenä oleva kirje (tai yhteys) e (ezâfe), joka yhdistää kaksi termiä, kuten esimerkiksi nâm e man (minun nimeni), voidaan liittää seuraamaansa nimeen tai liittää siihen yhdysmerkki "-" . Esimerkki:
nâm-e man nâme manSama sääntö pätee tapaukseen, jossa etunimen viimeinen kirjain on vokaali, kuten nimisilmässä (kirjeessäni). Esimerkki:
nâme-ye man nâmeye manSääntö 2: Sama sääntö koskee myös enkliittisiä o (ja). Tässä on esimerkiksi šabo ruz (päivä ja yö):
šab-o ruz šabo ruzKuitenkin, kun sana päättyy vokaaliin, kirjain v (vâv) lisätään "o": iin toimimaan liittimenä, kuten nâmevo kâqazissa (kirje ja paperi). Esimerkki:
nâme-vo kâqaz nâmevo kâqazSääntö 3: Etu- ja jälkiliitteet noudattavat samaa sääntöä. Ne linkitetään sanoihin, joihin ne liittyvät, kuten seuraavissa esimerkeissä:
bexor nemidaham farhanghâ (ou farhang-hâ)Tapauksissa, joissa etuliite ja / tai loppuliite päättyy tai alkaa vokaalilla, käytetään eufonista kirjainta y . Joitain esimerkkejä :
biyâvar miyâmad OrupâyiSääntö 4: Verbien kirjoittaminen: yhdistettyjen verbien tapauksessa verbin muodostavat kaksi osaa erotetaan toisistaan; yhdistettyjen aikojen tapauksessa käytäntö on sama. Tässä on joitain esimerkkejä:
kâr kardan dur šodan xâham xord xorde astSääntö 5: Vaikka yhdistetyissä verbeissä sanat kirjoitetaan erikseen, yhdistelmäverbistä johdettu substantiivi kirjoitetaan yhtenä sanana. Tässä on joitain esimerkkejä verbeistä ja niiden substantiiveista.
| Verbi | Sukunimi |
|---|---|
| gerdeham âmadan | gerdehamâyi |
| sepâs gozârdan | sepâsgozâri |
Sääntö 6: Yleensä kahden tai useamman nimen yhdistelmänä luodut nimet tulisi kirjoittaa yhdellä sanalla. Esimerkkejä:
šotor morq → šotormorq gâv-miš → gâvmišSääntö 7: Kirjaimen w esiintyminen . A w tulisi aina sijoittaa o- kirjaimen jälkeen kuten nyt (uusi). Kun vāvia seuraa vokaali, se on kirjoitettava v- kirjaimella . Esimerkkejä:
nowin → novin xosrowo širin → xosrovo širin xosrowân → xosrovânSääntö 8: n tapaus AST ( "on", kolmas persoona verbi "olla"), kun ast seuraa sana päättyy vokaali, se voi menettää ja liitetään edellisen sanan. Esimerkkejä:
ki-st ? → kist? (= ki ast?) kojâ-st? → kojâst? (= kojâ ast?)Sääntö 9: Hamza- kirjaimen tai ayn (') -merkin symboli löytyy vain arabiasta lainattujen sanojen transkriptiosta. Sana apostrofi käytetään jäljempänä vaihdettavasti näiden kirjainten osoittamiseen.