Itsenäisyyspuolue (on) Sjálfstæðisflokkurinn | |
Virallinen logo. | |
Esitys | |
---|---|
Presidentti | Bjarni Benediktsson |
Säätiö | 25. toukokuuta 1929 |
Istuin | Háaleitisbraut 1, 105 Reykjavik , Islanti |
Varapresidentti | Þórdís Kolbrún R. Gylfadóttir |
Sihteeri | Áslaug Arna Sigurbjörnsdóttir |
Paikannus | Keskustaoikeiston ja oikealle |
Ideologia |
Talousliberalismi Liberaalikonservatismi Euroskeptisyys |
Eurooppalainen kuuluminen | Euroopan konservatiivien ja reformistien puolue |
Kansainvälinen yhteys | Kansainvälinen demokraattinen unioni |
Värit | Sininen |
Verkkosivusto | xd.is |
Edustus | |
Varajäsenet | 16/63 |
Itsenäisyyspuolue ( islanti : Sjálfstæðisflokkur , lyhyt SJ ) on konservatiivinen Islannin poliittinen puolue .
Se on yhdessä Progress-puolueen kanssa yksi kahdesta puolueesta, jotka hallitsevat Islannin poliittista elämää maan itsenäisyyden jälkeen.
Perustettu 25. toukokuuta 1929, se on seurausta konservatiivipuolueen ja liberaalipuolueen fuusiosta Islannin itsenäisyyden saavuttamiseksi Tanskasta .
Itsenäisyyspuoluetta on pitkään hallinnut ”Mustekala”, joka on neljätoista perheen ryhmä, joka muodostaa maan taloudellisen ja poliittisen eliitin.
Vaalijärjestelmän suosima ja välillisesti valtaosan tiedotusvälineitä hallitseva puolue pysyy Islannin tärkeimpänä puolueena ja saa yleensä yli kolmasosan äänistä parlamenttivaaleissa.
Viime aikoina sen pääjohtaja on ollut Davíð Oddsson , pääministeri vuosina 1991-2004, jolloin SJ jätti vapaaehtoisesti pääministerin tehtävän koalitiokumppanilleen, Progress-puolueelle . Mutta se kesti vasta kaksi vuotta siitä, kun SJ: n presidentti Geir Haarde oli pääministeri vuosina 2006-2009.
Vuonna 1994 SJ menetti Reykjavikin kaupungintalon , jota se oli pitänyt yli viisikymmentä vuotta, naispuolueelle ( allianssin jäsen ).
" Potin vallankumouksen " jälkeen vuoden 2008 kriisin jälkeen Geir Haarden hallitus erosi vuonnatammikuu 2009. Ennenaikaiset parlamenttivaalit huhtikuussa leimasi voiton vasemmistolaisten koalitio vahingoksi Itsenäisyyspuolue, joka ensimmäistä kertaa, menetti paikkansa maan johtava puolue.
Neljän vuoden oppositiovuoden jälkeen hän voitti kuitenkin vuonna 2013 pidetyt parlamenttivaalit ja palasi valtaan koalitiona Progress-puolueen kanssa. Vuonna Seuraavissa vaaleissa lokakuussa 2016 , SJ kärkipaikalle ja muodostivat hallituksen johtama Bjarni Benediktsson koalitio kanssa Viðreisn ja Avenir radieux . Lopuksi siitä lähtien30. marraskuuta 2017, SJ on osa Katrín Jakobsdóttirin hallitusta , tällä kertaa koalitiona vihreiden ja vasemmistoliikkeiden ja Progress-puolueen kanssa.
Sen puheenjohtaja on Bjarni Benediktsson vuodesta 2009 ja varapuheenjohtaja isórdís Kolbrún R. Gylfadóttir vuodesta 2018.
Hän on aina kannattanut Islannin jäsenyyttä NATO: ssa , mutta vastustaa jäsenyyttä Euroopan unionissa (Islanti osallistuu vain Euroopan talousalueeseen ).
Hänen tiedetään olevan lähellä Yhdysvaltojen republikaanipuoluetta .
Alla olevassa taulukossa on luettelo itsenäisyyspuolueen presidenteistä sen perustamisesta vuonna 1929. Sen jälkeen kun kaikki tämän puolueen presidentit ovat nousseet pääministeriksi, mikä on merkki puolueen tärkeydestä Islannissa.
Presidentti | / | klo |
---|---|---|
Jón Þorláksson | 29. toukokuuta 1929 | 2. lokakuuta 1934 |
Ólafur Thors | 2. lokakuuta 1934 | 22. lokakuuta 1961 |
Bjarni Benediktsson | 22. lokakuuta 1961 | 10. heinäkuuta 1970 |
Jóhann Hafstein (en) | 10. heinäkuuta 1970 | 12. lokakuuta 1973 |
Geir hallgrímsson | 12. lokakuuta 1973 | 6. marraskuuta 1983 |
Þorsteinn Pálsson | 6. marraskuuta 1983 | 10. maaliskuuta 1991 |
Davíð Oddsson | 10. maaliskuuta 1991 | 16. lokakuuta 2005 |
Geir Haarde | 16. lokakuuta 2005 | 29. maaliskuuta 2009 |
Bjarni Benediktsson | 29. maaliskuuta 2009 |
Vaalit | Ääni | % | Istuimet | Sijainti |
---|---|---|---|---|
1931 | 16,891 | 43.8 | 15/42 | 2 ND |
1933 | 17,131 | 48,0 | 20/42 | 1. s |
1934 | 21 974 | 42.3 | 20/49 | 1. s |
1937 | 24 132 | 41.3 | 17/49 | 2 ND |
1942 (heinäkuu) | 22 975 | 39.5 | 17/49 | 2 ND |
1942 (lokakuu) | 23,001 | 38.5 | 20/52 | 1. s |
1946 | 26,428 | 39.5 | 20/52 | 1. s |
1949 | 28 546 | 39.5 | 19/52 | 1. s |
1953 | 28,738 | 37.1 | 21/52 | 1. s |
1956 | 35,027 | 42.4 | 19/52 | 1. s |
1959 (kesäkuu) | 36,029 | 42.5 | 20/52 | 1. s |
1959 (lokakuu) | 33 800 | 39.7 | 24/60 | 1. s |
1963 | 37,021 | 41.4 | 24/60 | 1. s |
1967 | 36,036 | 37.5 | 23/60 | 1. s |
1971 | 38 170 | 36.2 | 22/60 | 1. s |
1974 | 48 764 | 42.7 | 25/60 | 1. s |
1978 | 39,982 | 32.7 | 20/60 | 1. s |
1979 | 43 838 | 35.4 | 21/60 | 1. s |
1983 | 50 251 | 38.6 | 23/60 | 1. s |
1987 | 41,490 | 27.2 | 18/63 | 1. s |
1991 | 60 836 | 38.6 | 26/63 | 1. s |
1995 | 61,183 | 37.1 | 25/63 | 1. s |
1999 | 67,513 | 40.7 | 26/63 | 1. s |
2003 | 61,701 | 33.6 | 22/63 | 1. s |
2007 | 66,754 | 36.6 | 25/63 | 1. s |
2009 | 44 371 | 23.7 | 16/63 | 2 ND |
2013 | 50,454 | 26.7 | 19/63 | 1. s |
2016 | 54 990 | 29.0 | 21/63 | 1. s |
2017 | 49,543 | 25.2 | 16/63 | 1. s |
Vuosi | Luoteeseen | Koilliseen | Etelään | Lounaaseen | Reykjavik etelään | Reykjavik North | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
% | Istuimet | % | Istuimet | % | Istuimet | % | Istuimet | % | Istuimet | % | Istuimet | |
2003 | 29.6 | 3/10 | 23.5 | 2/10 | 29.2 | 3/10 | 38.4 | 5/11 | 38,0 | 5/11 | 35.5 | 4/11 |
2007 | 29.1 | 3/9 | 28,0 | 3/10 | 36,0 | 4/10 | 42.6 | 6/12 | 39.2 | 5/11 | 36.4 | 4/11 |
2009 | 22.9 | 2/9 | 17.5 | 2/10 | 26.2 | 3/10 | 27.6 | 4/12 | 23.2 | 3/11 | 21.4 | 2/11 |
2013 | 24.7 | 2/8 | 22.6 | 2/10 | 28.3 | 4/10 | 30.7 | 5/13 | 26.8 | 3/11 | 23.4 | 3/11 |
2016 | 26.5 | 3/8 | 29.5 | 3/10 | 31.5 | 4/10 | 33.9 | 5/13 | 25.6 | 3/11 | 24.4 | 3/11 |
2017 | 26.5 | 2/8 | 24.5 | 2/10 | 25.2 | 3/10 | 30.9 | 4/13 | 25.6 | 2/11 | 24.4 | 3/11 |