Islantilainen

Islantilainen
íslenska
Maa Islanti
Kaiuttimien määrä 314000 (2015)
Typologia SVO , taivutus- , akkusatiivi- , aksentuaalinen , aksenttivoimakkuus
Kirjoittaminen Latinalainen aakkoset ja islannin aakkoset
Luokittelu perheen mukaan
Virallinen asema
Virallinen kieli Islannin
Pohjoismaiden neuvosto
Hallinnoi Árni Magnússon -instituutti
Kielikoodit
ISO 639-1 On
ISO 639-2 jää, isl
ISO 639-3 isl
ISO 639-5 gmq
IETF On
Linguasphere 52-AAA-aa
Näyte
1 artikla Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus ( katso tekstin ranskaksi ):

1. harmaata.

Hver maður er borinn frjáls og jafn öðrum að virðingu og rettindum. Menn eru gæddir vitsmunum og samvisku, og ber þeim að breyta bróðurlega hverjum við annan.

Islannin ( íslenska ) on kieli saksa puhutaan lähinnä Islannissa , joista se on virallinen kieli.

Islanti on osa pohjoissaksan kielien länsimaista haaraa , ja sillä on sellaisenaan yhtäläisyyksiä färsaarten kanssa . Se tulee, kuten muutkin skandinaaviset kielet, vanhasta norjalaisesta .

Historia

Sen historiallinen juuri on pohjoismainen , jota on käytetty keskiajalta lähtien Skandinavian maissa ( Ruotsi , Tanska , Norja ja Islanti). Islannin eristyneisyys ja sen tärkeä kirjoitettu perinne ovat mahdollistaneet alkuperäiskielen poikkeuksellisen säilymisen paitsi kirjallisessa, myös suullisessa versiossa.

Tanskan miehitys jolla Islannin 1380 kohteeseen 1918 oli lähes mitään vaikutusta kielellisen kehityksen Islannin, joka pysyi käytetään arkielämässä väestöstä. Tanskan käytettiin vain virallisten tiedonantojen. Sama oli angloamerikkalaisen miehityksen aikana, joka alkoi vuonna 1940 ja väheni 1950-luvun jälkeen .

Koska XVIII nnen  vuosisadan Islannin viranomaiset soveltavat ennakoivaa politiikkaa säilyttämiseksi "puhtautta" kieltä. Tämän politiikan seurauksena kirjoittajien ja terminologien tehtävänä on luoda uusia sanoja islannin kielen mukauttamiseksi muuttuviin käyttötarkoituksiin ja uusiin käsitteisiin ja siten välttää kieliltä lainattujen neologismien käyttö, vieraat kielet, erityisesti tanska ja englanti . Vanhat sanat, jotka ovat jääneet käytöstä, saatetaan ajan tasalle, ja neologismeja luodaan kielen juurista.

Viime aikoihin asti Islannin perustuslaissa ei mainittu virallista kieltä. Meidän on odotettava7. kesäkuuta 2011 Islannin on saatava tämä asema.

Kirjoittaminen

Islannin kielellä on kaksi merkkiä ja kaksi ranskankielelle tuntematonta foneemia :

Huomaa: Vaikka nämä kaksi foneemia ovat täysin supistavia englanniksi, ne ovat vain osittain supistavia islanniksi; toisin sanoen fonatoimielinten kiristyminen havaitaan puolivälissä supistavien ja spiranteiden (tai likimääräisten) välillä.

Aakkoset

Diakriittisiä Islanti pidetään kokonaan kirjeitä; järjestetty aakkoset ovat:

A a, Á á, B b, D d, Ð ð, E e, É é, F f, G g, H h, I i, Í í, J j, K k, L l, M m, N n , O o, Ó ó, P p, R r, S s, T t, U u, Ú ú, V v, X x, Y y, Ý ý, Þ þ, Æ æ, Ö ö

Kirjaimia C Q ja W käytetään vain vieraan alkuperän sanoihin ja substantiiveihin. Z korvattiin S: llä vuonna 1974 .

Ääntäminen

Vokaalit ja diftongit

Graafi Sijainti sanassa API-transkriptio Arvioitu ääntäminen suhteessa ranskaan Esimerkkejä
klo Ennen ng tai nk [at] ao svangur
Mikä tahansa muu asema [at] klo taska , kaka
klo [at] ao fár
klo [œi̯] eui kasvaa
e Ennen ng tai nk [ɛi̯] eï drengur
Mikä tahansa muu asema [ɛ] è drekka
é [jɛ] yè esimerkiksi
ei, silmä [ɛi̯] Lausutaan kuten silmän saman skeið
i, y [ɪ] i synti , yfir
í, ý [i] íslenska
o (pitkä) [missä] Äännetty kuin o, joka avautuu hieman lopussa lofa
o (lyhyt) [ɔ] o avoin (kuten lajittelussa ) dolla
o [tai] Äännetty kuin o, jota seuraa valo tai rós
u Ennen ng tai nk [u] tai munkur
Mikä tahansa muu asema [ʏ] Lausutaan kuten äänen välillä eu ja Ranskan U hundur
ú [u] tai þú
æ [omistaa] omistaa naesta
ö [œ] oli voita fjöllin

Konsonantit ja konsonanttiyhdistelmät

Graafi Sijainti sanassa API-transkriptio Arvioitu ääntäminen suhteessa ranskaan Esimerkkejä
b Välillä m
ja d g , t tai s 		mykistää kembt
Kaikkialla muualla [p] s bær
d Välillä l tai n
ja g , k , l , n , s 		mykistää laskeutuu
Kaikkialla muualla [t] t dalur
ð Kahden vokaalin
välissä, Vokaalin ja äänen konsonantin välissä ,
Sanan lopussa 		[ð̠] nnen englanti alkaen huono
Ennen kuuroa konsonanttia [θ̠] th englanti asiasta maðkur
f Alussa sanan
Ennen kuuro konsonantti
Kun kaksinkertaistui 		[f] f fundur
Kahden vokaalin välissä (lukuun ottamatta tiettyjä tapauksia, katso alla)
Vokaalin ja äänen konsonantin
välissä Sanan lopussa 		[v] v lofa , horfa
Ó: n ja vokaalin välillä mykistää prófa
Ennen l tai n [p] s Keflavík
fnd, fnt [mt] mt hefnd , nefnt
g Sanan ensimmäinen kirjain ennen konsonanttia (paitsi j ) tai a , á , é , o , ó , u , ú , ö
Vokaalin ja l tai n välissä 		[k] k glápa , logn
Sanan ensimmäinen kirjain ennen e , i , í , j , y , ý , æ , ei , ey [vs.] Lähellä ti ja omasi saada
Vokaalin ja a , ð , u , l tai r
välissä Sanan lopussa 		[ɣ] Välillä g ja y ranska fluga , viive
Edessä t tai s [x] Ääni espanjalaiselta jota tai saksalaista chch buchia vetää
Vokaalin ja i: n tai j: n välissä [vs.] Lähellä ti ja omasi segja
gj gjalda
gðs [xs] Ääni espanjalaista jota seuraa s bragðs
h [h] h imi voimakkaasti huga
hj [vs.] Ääni ch saksalainen möchten hjá
H v [kʰv] khv (pienellä pyrkimyksellä k: n jälkeen ) hvað
j [j] y já
k Sanan alussa, ennen e, i, í, y, ý, æ, ei tai ey [vs.] Lähellä teidän tiitasi , jota seuraa pieni pyrkimys keyra
T: n edessä [x] Ääni espanjalaista jota tai saksalaista Buch- ch : tä lokakuu
Muu [kʰ] k seuraa kevyt imu kaus
K J. Sanan alussa [vs.] Lähellä teidän tiitasi , jota seuraa pieni pyrkimys kjöt
Muu [vs.] Lähellä on omasi ti pykja
kk [ʰk] hk (pyrkimys ennen k: tä) þakka
l [l] l ässä
ll [tl] tl bolli , fjöllin ( On monia poikkeuksia, etenkin lainasanoissa )
m [m] m mamma
ei [ei] ei nafn
nn Korostetun tavun tai diftongin jälkeen [tn̥] tn steinn
Muut tapaukset [ei] nn finna
s Ennen k , s tai t [f] f syyskuu
Sanan alussa [pʰ] ph (imu p: n jälkeen ) kautta
Muu [p] s spara
s [ʰp] hv (imu ennen p ) pysähtynyt
r [r] r svartur , læra
rl [rtl̥] rtl karlmaður
rn, rðn [rtn̥] rtn piikki
s [s] s sósa
sl [stl̥] stl rusl
sn [stn̥] stn bysna
t Sanan alussa [tʰ] th (pyrkimys t: n jälkeen ) taka
Muu [t] t stela
tt [ʰt] ht (imu ennen t ) detta
v [v] v vera
x [xs] Ääni espanjalaista jota seuraa s löysä
þ [θ̠] th englanti asiasta þú

Taulukko olemassa olevista foneemeista

Konsonantti
Bilabiaalinen Hammaslääkärit Alveolaarinen Palalals Velars Glottal
nielu
Ääni - + - + - + - + - + - +
Nenän [ m̥ ] [ m ] [ n̥ ] [ n ] [ ɲ̊ ] [ ɲ ] [ ŋ̊ ] [ ŋ ]
Okklusiivinen [ p ], [p h ] [ t ], [t h ] {c, c h } [ k ], [k h ] {ʔ}
Ristiriitainen [ ɸ ] [ θ ] [ ð ] [ s ] {vs.} [ x ] [ ɣ ]
Noin [ β̞ ] [ j ] [ h ]
Sivusuunnassa [ l ]
Vilkas [ ɾ ], {r}

Huomaa:
{} : n väliset symbolit eivät ole foneemeja, vaan muiden foneemien yhdistelmävaihtoehtoja (tai taksofoneja).

Kielioppi

Islanti on taivutuskieli, jossa on neljä tapausta  : nominatiivi , akkusatiivi , datiivi ja genitiivi . Nimi Islanti voi olla yksi kolmesta sukupuolia  : maskuliininen, feminiininen tai neutraaleja. Adjektiivit, enintään neljä numeroa ja pronominit ovat käytettävissä neljässä tapauksessa, kahdessa luvussa ja kolmessa sukupuolessa.

Islannin kielen suurin vaikeus on se, että ympäristö vaikuttaa tiettyihin vokaaleihin kielenkäytön ja taivutuksen aikana. On myös useita sanoja, joilla on epäsäännöllisiä käänteitä (on yli 70 erilaista paradigmaa ), ja sana ei usein viittaa sukupuoleen tai paradigmaan, johon se kuuluu.

Esimerkki tavallisesta urosvaihtelusta: hundur (koira)

Asia Määrittelemätön yksikkö Määritelty yksikkö Monenlainen määrittelemätön Monikko
Nominatiivi hundur hundurinn hundar hundarnir
Akkusatiivi kasa hundinn hunda hundana
Datiivi maanantai hundinum hundum hundunum
Genetiivi kasat hundsins hunda hundanna

Esimerkki tavallisesta naisen vaihtelusta: vél (kone)

Asia Määrittelemätön yksikkö Määritelty yksikkö Monenlainen määrittelemätön Monikko
Nominatiivi vel silopaperi veluari velarnar
Akkusatiivi vel vellina veluari velarnar
Datiivi vel velinni velum velunum
Genetiivi veluari velarinnar vela velanna

Esimerkki säännöllisestä neutraalista deklinaatiosta: borð (taulukko)

Asia Määrittelemätön yksikkö Määritelty yksikkö Monenlainen määrittelemätön Monikko
Nominatiivi reuna borðið reuna borðin
Akkusatiivi reuna borðið reuna borðin
Datiivi borði borðinu borðum borðunum
Genetiivi borðs borðsiinit borða borðanna

Verbit ovat konjugoituja kolmen henkilön yksikössä ja monikossa. Sanallisella järjestelmällä on kaksi tilaa: ohjeellinen tila ja subjunktiivinen tila, joista jokaisella on läsnä ja preterite. On myös välttämätöntä, nykyinen ja menneinen. Sanalliselle järjestelmälle on ominaista aktiivinen ääni ja keskipassiivinen ääni .

Esimerkki säännöllisestä aktiivisesta konjugaatiosta: að kalla (soittaa)

Kukaan Nykyinen ohjeellinen Aiempi koodi Nykyinen subjunktiivi Mennyt subjunktiivi
Ensimmäinen persoona esim. kalla esim. kallaði esim. kalli esim. kallaði
Toinen henkilö yksikkö þú kallar þú kallaðir þú kallir þú kallaðir
Yksikön kolmas persoona hann / hún / það kallar hann / hún / það kallaði hann / hún / það kalli hann / hún / það kallaði
Monikko 1. henkilö við köllum við kölluðum við köllum við kölluðum
Monikko toinen henkilö þið kallið þið kölluðuð þið kallið þið kölluðuð
Monikko kolmas henkilö þeir / þær / þau kalla þeir / þær / þau kölluðu þeir / þær / þau kalli þeir / þær / þau kölluðu

Sanakirja

Islannin pienen väestön ja saariston ansiosta islannin kielellä ei ole tapahtunut suuria muutoksia viimeisen tuhannen vuoden aikana.

Sana Käännös Ääntäminen Ruotsin kieli Hollannin kieli Saksan kieli Englanti
Maa jörð yeurdh jord aarde Erde maa
taivas himinn hemen himmel hemel Himmel taivas
vettä alv alv-n vatten vettä Wasser vettä
antaa potkut eldur èldur eld vuur Feuer antaa potkut
mies maður madhur mies mies Mann mies
naiset kona kuona kvinna vrouw Frau nainen
syödä borða bordha äta ja sisään essen syödä
juoda drekka drèhka dricka juonut trinken juoda
pitkä stór staur Stor ryöstää iso iso
pieni ei syttyy liten smal / klein Klein pieni / pieni
yö- ei nôwht natt jahti Nacht yö-
päivä dagur daghur paska paska Tag päivä
isä faðir jäsen kaukana vader Vater isä
äiti móðir môwdhér mor / malt moeder Mutter äiti
poika sonur suonur hänen zoon Sohn hänen
tytär (jälkeläinen) dóttir dôwhtér dotter tyttären Tochter tytär
veli bróðir brôwdhér kirjoa broer Bruder veli
sisko systir sess systeri zuster Schwester sisko
Joo já yao ja ja ja Joo
ei nei Ney nej syntynyt nein ei
nolla (0) määrä noul noll ei tyhjä nolla
a 1) einn eidn sisään een eins yksi
kaksi (2) tveir tvir arvonlisävero twee zwei kaksi
kolme (3) þrír thrir olla drie drei kolme
neljä (4) fjórir fyôwrér fyra pesuallas pesuallas uuni
viisi (5) fimm fim fem vijf fünf viisi
kuusi (6) sukupuoli sèks sukupuoli zes sechs kuusi
7. syyskuuta) sjö syeu sju zeven sieben seitsemän
kahdeksan (8) atta aohta åtta acht acht kahdeksan
uusi (9) níu niü nio negen neun yhdeksän
kymmenen (10) sinä tiü tio sinun zehn kymmenen
veri (kehon neste) blóð blôwdh blod turvonnut Blut verta
leipä (ruoka) brauð breuïdh bröd poikas Brot leipää
kulta (metalli) lokki gutlh guld pahaa Kulta kulta-
tietosanakirja alfræðiorðabók alfraïdhiordhabôwk uppslagsbok tietosanakirja Enzyklopädie tietosanakirja

Kielellinen purismi

Islannin kielessä on vähän lainasanoja muihin eurooppalaisiin kieliin verrattuna, mikä on seurausta perinteestä luoda uusia teknisiä, tieteellisiä, sosiaalisia, kaupallisia tai kulttuurisia termejä omista juuristaan ​​ja muodoistaan. Tämä virallinen ja kansanliike, joka juontaa juurensa XVIII nnen ja XIX th  vuosisatoja ja jatkuu tänään kohdentamalla ensin Tanskan joukkovelkakirjojen ja nyttemmin Englanti.

Ranskan kieli Islantilainen Kirjaimellinen merkitys tai valaistuminen
satelliitti gervitungl keinotekoinen kuu
puhelin sími Vanhan käytöstä poistetun sanan kierrätys merkityksellä merkkijono , lanka .
meteorologia veðurfræði Sana koostuu ajasta ja tiedosta .
aids silmälasit Johdettu verbistä "að eyða" tuhota , herättää englantilaisen aidsin .
tekniikka, tekniikka tækni Perustuu sanaan tæki ( työkalu ), joka on valittu sen samankaltaisuuden (äänen ja merkityksen) vuoksi vieraan sanan kanssa.
tietokone tölva digitaalinen naisprofeetta, matkalaukku on tala numero ja völva profetissa .
parsakaali spergilkál parsa + Brassicaceae- perheen kasvi .

Ranskan lainat

Ranskan sanat haahka , haahka alas , geysir ja saaga ovat islantilaista alkuperää.

Muut geologiaan ja jäätiköihin liittyvät tieteellisen leksikaalialan sanat ovat peräisin islannista, kuten sandur .

Huomautuksia ja viitteitä

Huomautuksia

  1. yleinen koodi
  2. Voimme mainita sanan rafmagn , kirjaimellisesti "keltaisen voiman", joka tarkoittaa "sähköä" (tämä ranskalainen sana tulee kreikan Greekλεκτρον (elektron) sanasta - samoin - keltaisen kanssa) tapauksen, samoin kuin sanan sími , ikivanha sana tarkoittaa "kaapeli", nyt käytetään "puhelin" tai että Tolvan muodostuu Tala , "numero" ja völva "taikuri" käytetään "tietokone".
  3. poikkeuksen DH välillä että Englanti, ja th mistä molemmat

Viitteet

  1. (in) "  1 artiklassa lain n o  61 7. kesäkuuta, 2011  " , on eng.menntamalaraduneyti.is (näytetty 07 marraskuu 2013 )
  2. Oikeudellisen komission raportti Þjóð til þings (”kansalliskokous”), ”  Skýrsla stjórnlaganefndar 2011  ” [PDF] .

Katso myös

Aiheeseen liittyvät artikkelit