Euroopan yhteisön perustamissopimus

Euroopan yhteisön perustamissopimus

Avaintiedot
Sopimustyyppi Perustuslakisopimus
Muu nimi Rooman sopimus
Lyhenne TCE
Allekirjoitus 7. helmikuuta 1992
(Maastrichtin sopimuksen allekirjoittaminen)
Voimaantulo 1 kpl Marraskuu 1993
(muutetun sopimuksen voimaantulo)
Allekirjoittajat Konrad Adenauer , Paul-Henri Spaak , Maurice Faure , Christian Pineau , Lodovico Benvenuti , Joseph Bech , Johannes Linthorst-Homan
Osat Euroopan yhteisöjen jäsenvaltiot
Merkittävä muutos 1. st Joulukuu 2009
(Lissabonin sopimuksen voimaantulo)
Tallettaja Italian hallitus

Wikilähteen logoKatso sopimus Wikisource-sivustosta

Sopimus Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksesta. Sopimus Euroopan unionin toiminnasta

Perustamissopimus Euroopan yhteisön (EY), jota kutsutaan myös Rooman sopimuksen , on nimi yksi perussopimusten uudistaminen, joille Euroopan unionin kuin se oli muutettuna Maastrichtin sopimuksen allekirjoittanut7. helmikuuta 1992 ja tuli voimaan 1 kpl Marraskuu 1993. Se korvaa nimen Euroopan talousyhteisön perustamissopimus ja muuttaa sen sisältöä. Sitä muutetaan kahdesti: ensimmäistä kertaa allekirjoitetulla Amsterdamin sopimuksella2. lokakuuta 1997ja toisen kerran allekirjoitetulla Nizzan sopimuksella26. helmikuuta 2001. Lissabonin sopimus allekirjoitettiin13. joulukuuta 2007tekee useita muutoksia sen sisältöön ja muuttaa nimensä sopimukseksi Euroopan unionin toiminnasta .

Historiallinen

Asiayhteys

Pian Euroopan yhtenäisasiakirjan hyväksymisen jälkeen erityisesti Euroopan parlamentti toi esiin sen puutteet. Jälkimmäinen kritisoi erityisesti Euroopan rakentamisen demokraattisen alijäämän jatkuvuutta.

Ensimmäiset Maastrichtin sopimuksen hyväksymiseen johtavat aloitteet, joilla muutettiin ETY: n perustamissopimusta, koskivat erityisesti talous- ja rahaliittoa (alun perin ranskalais-saksalainen projekti).

Konsolidoitu toisinto vuonna 1992: Maastrichtin sopimuksen jälkeen

Maastrichtin sopimuksen hyväksyminen vuonna 1992 lisäsi Euroopan unionista tehdyn sopimuksen lisäksi merkittäviä muutoksia Euroopan talousyhteisön perustamissopimukseen (TEC), joka sitten sai nimen "Euroopan yhteisön perustamissopimus". Tehtyistä muutoksista määrätään vuoden 1992 Maastrichtin sopimuksen II osastossa.

Periaatteet (osa I)

Artiklassa 2 ilmoitetaan yhteisön "tehtävät", joiden toteuttamiseksi "toimet" ja "politiikat" määritellään 3, 3 A ja 3 B artiklassa.

Muutetaan 2 artikla yhteisön tavoitteista. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi mainittujen keinojen joukossa on siis lisätty talous- ja rahaliitto sekä "3 ja 3 A artiklassa mainittujen politiikkojen ja yhteisten toimien toteuttaminen". "Lisääntynyt vakaus, kiihtynyt elintason nousu ja läheisemmät suhteet valtioiden välillä, jotka se yhdistää" korvataan "kestävällä ja inflaatiota kiihtyvällä, ympäristöä kunnioittavalla kasvulla, taloudellisen suorituskyvyn suurella lähentymisellä, korkealla työllisyys ja sosiaalinen suojelu, elämänlaadun ja laadun kohentaminen, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja jäsenvaltioiden välinen solidaarisuus ”.

Taitoja muutetaan myös. Siten 3 artiklan b alakohta on yhteenveto ainoasta "yhteisestä kauppapolitiikasta", 3 artiklan d alakohta, nyt 3 kohdan e alakohta lisää kalastuksen "yhteiseen kalastuspolitiikkaan". Lisätään 3 kohdan j – 3 alakohta t muutettuun vuoden 1992 sopimukseen. Nämä kohdat ovat "taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus", "ympäristö", "teollisuuden kilpailukyky", "tutkimuksen ja teknologisen kehityksen edistäminen", "trans -Euroopan verkostot "," terveyden korkeatasoinen suojelu "," laadukkaan koulutuksen edistäminen "," kehitysyhteistyöpolitiikka "ja" kuluttajansuoja ".

Talouspolitiikkaa koskevan EY: n perustamissopimuksen 3 artiklan g alakohta ja 6 artikla muutetaan 3A artiklaksi, jossa määrätään jäsenvaltioiden, sisämarkkinoiden jne. Talouspolitiikkojen yhteensovittamisesta. 3 kohdan A alakohdan 2 alakohdassa säädetään myös ecun luomisesta ja rahapolitiikan laatimisesta kiinteällä valuuttakurssilla hintavakauden, julkisen talouden ja vakaan rahaolosuhteen sekä tasapainoisen ja vakaan maksun säilyttämiseksi.

Asetuksen 3 B artiklassa täsmennetään, että yhteisön toimet on toteutettava suhteellisuus- ja toissijaisuusperiaatteiden mukaisesti .

Vuonna 1957 perustettuja laitoksia ylläpitää EY: n perustamissopimuksen 4 artiklan 1 kohta, johon lisätään tilintarkastustuomioistuin . Yhtenäisvaluutan tavoitteen saavuttamiseksi perustetaan Euroopan keskuspankkijärjestelmä sekä Euroopan keskuspankki . Euroopan investointipankki on myös luonut asetuksen 4 B.

Kansalaisuus (osa II)

Lisätään myös toinen osa, jonka otsikko on "unionin kansalaisuus". Tämä määritellään seuraavasti:

"Jokainen henkilö, jolla on jonkin jäsenvaltion kansalaisuus, on unionin kansalainen. "

-  vuonna 1992 tehdyn Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 8 artikla

Tässä osassa vahvistetaan Euroopan kansalaisten oikeudet, mukaan lukien oikeus vapaaseen liikkuvuuteen ja oleskeluun ( 8 a artiklassa säädetty ja rajoitettu), äänioikeus ja vaalikelpoisuus kunnallisvaaleissa jäsenvaltiossa. asuu (tätä kelpoisuusoikeutta voidaan kuitenkin rajoittaa erityisesti silloin, kun kunnan edustaja harjoittaa suvereenia tehtävää. Näin ollen muusta kuin Ranskan kansalaisesta ei voi tulla Ranskan kunnan pormestaria, kun pormestari on senaatin vaali), äänestää ja asettua ehdokkaana Euroopan parlamentin vaaleihin siinä jäsenvaltiossa, jossa hän asuu, minkä tahansa kolmannen valtion diplomaatti- ja konsuliviranomaisten suojeluun ja vetoomusoikeuteen ( 8 artiklassa säädetty) D ).

Yhteisön politiikat (III osa)

ETY: n perustamissopimuksen entiset osat II ja III yhdistetään yhdeksi osaksi yhteisön politiikkaa.

Tavaroiden vapaata liikkuvuutta koskeva I osasto, maataloutta koskeva II osasto ja liikennettä koskeva IV osasto säilyy muuttumattomana.

Henkilöiden, palvelujen ja pääoman vapaata liikkuvuutta koskevaa III osastoa on hieman muutettu, ja siinä on viittaus 189 b artiklaan, jolla perustetaan yhteispäätösmenettely (nykyinen tavallinen lainsäätämisjärjestys . Pääomaa ja maksuja koskevassa 4 luvussa säädetään 67 artiklan väliaikaisesta säilyttämisestä. TEC: n 73 - 73 artiklassa määrätään niiden korvaamisesta1. st tammikuu 1994 73 B - 73 G.

Muutetaan valtioiden myöntämää tukea ( kilpailulainsäädännön puitteissa ) koskevan V osaston 1 luvun 3 jaksoa , verosäännöksiä koskevaa 2 lukua ja lainsäädännön lähentämistä koskevaa 3 lukua. Näihin kuuluu poikkeuksen lisääminen valtiontukikielloon ("kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistämiseen tarkoitettu tuki") ja lain lähentämistä koskevan artiklan ("jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten) korvaaminen ja lisääminen". jäsenvaltiot, joilla on välitön vaikutus yhteismarkkinoiden toteuttamiseen tai toimintaan ", niiden kolmansien maiden määrittäminen, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ylittäessään jäsenvaltioiden ulkorajat).

Talouspolitiikkaa koskevan entisen EY-sopimuksen II osastosta tulee talous- ja rahapolitiikkaa koskeva VI osasto. EY: n perustamissopimuksen 1, 2 ja 3 luku, jotka käsittelevät vastaavasti talous- ja rahapolitiikkaa, suhdannepolitiikkaa ja maksutaseita, korvataan vastaavasti numeroiduilla luvuilla, jotka koskevat talouspolitiikkaa, rahapolitiikkaa ja institutionaalisia järjestelyjä. Lisätään myös 4 luku siirtymäjärjestelyistä.

EY: n perustamissopimuksen II osaston 4 luvusta, joka koskee yhteistä kauppapolitiikkaa , tulee VII osasto. Kumotaan EY: n perustamissopimuksen 111, 114 ja 116 artikla, jotka koskevat siirtymäkauden toimenpiteitä ja tänä aikana tehtyjä sopimuksia.

Aikaisempaa sosiaalipolitiikkaa koskevaa III osastoa jatketaan ja siitä tulee VIII osasto "Sosiaalipolitiikka, koulutus, ammatillinen koulutus ja nuoriso". Sosiaalisia säännöksiä koskevaan 1. lukuun tehdään vain vähän muutoksia (vain 118 A artiklaa muutetaan), mutta Euroopan sosiaalirahastoa koskeva luku 2 muutetaan kahdeksi luvuksi: yksi säilyttää otsikon "Euroopan sosiaalirahasto" ja sen artiklat ovat hieman muunnettu; seuraava on uusi luku 3 otsikolla "koulutus, ammatillinen koulutus ja nuoriso".

Euroopan investointipankin IV osasto, joka koskee Euroopan investointipankkia , muutetaan yhteisön toimielimiä koskevaan V osaan.

Useat luvut lisätään myös EY: n perustamissopimukseen: IX osasto kulttuurista, X kansanterveydestä, XI osasto kuluttajansuojasta, XII osasto Euroopan laajuisista verkoista, XIII osasto teollisuudesta, XIV osasto taloudellisesta ja sosiaalisesta yhteenkuuluvuudesta, XV osasto tutkimuksesta teknologian kehittäminen, ympäristöä koskeva XVI osasto ja kehitysyhteistyö XVII osasto.

Merentakaiset maat ja alueet (IV osa)

IV osassa määritellään yhteisön ja "Euroopan ulkopuolisten maiden ja alueiden väliset suhteet, joilla on erityissuhteet Tanskaan, Ranskaan, Alankomaihin ja Yhdistyneeseen kuningaskuntaan".

Osa ei ole juurikaan muuttunut sen jälkeen , kun vuonna 1984 tehdystä sopimuksesta muutettiin Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksia Grönlannin osalta.

Laitokset (osa V) Laitoksia koskevat säännökset

Mitä tulee Euroopan unionin toimielimiin, Maastrichtin sopimus tuo mukanaan useita tärkeitä muutoksia.

Mitä tulee Euroopan parlamentin , 137 artikla on muutettu, jotta voidaan ottaa huomioon laajentaminen valtuuksia laitos. Itse asiassa viittaus Maastrichtia edeltävään "neuvottelu- ja valvontavaltuuksiin" poistetaan puhumaan vain "sopimuksessa annetuista valtuuksista". Lisätään myös 138 A - 138 E artikla:

  • 138 a artikla, joka koskee eurooppalaisia ​​poliittisia puolueita, luokitellaan "[tärkeäksi] unionin sisäisen integraation tekijäksi",
  • 138 b artiklassa annetaan parlamentille mahdollisuus ehdottaa komissiolle, että se antaa lainsäädäntöehdotuksia perustamissopimuksen täytäntöönpanemiseksi,
  • 138 c artiklan mukaan parlamentti voi "perustaa väliaikaisen tutkintavaliokunnan tutkimaan [...] väitteitä rikkomisesta tai hallinnollisesta epäkohdasta yhteisön lainsäädännön soveltamisessa",
  • 138 D artiklassa luodaan oikeus esittää vetoomus parlamentille,
  • ja 138 e artikla antaa parlamentille mahdollisuuden nimittää Euroopan oikeusasiamies , jonka perussäännön se myös vahvistaa.

Myös Euroopan komissiota koskevia säännöksiä muutetaan. Komissaarien lukumääräksi on asetettu 17 ja 157 artiklassa määrätään, että tätä määrää voidaan muuttaa yksimielisesti, samalla kun täsmennetään, että komissaareja on oltava vähintään yksi kutakin jäsenvaltiota kohti ja enintään kaksi komissaaria jäsenvaltiota kohden. Nimitysmenettelystä säädetään 158 artiklassa, jossa määrätään, että "jäsenvaltioiden hallitukset nimeävät yhteisellä sopimuksella Euroopan parlamenttia kuultuaan henkilön, jonka aikovat nimittää komission puheenjohtajaksi" sen jälkeen "kuultuaan komissiota. nimitetyt presidentit, nimeävät muut henkilöt, jotka he aikovat nimittää komission jäseniksi ”. Puheenjohtaja ja muut jäsenet toimitetaan sitten Euroopan parlamentille hyväksyttäväksi. Muut lisätyt säännökset ovat:

  • mahdollisuus nimittää yksi tai kaksi varapuheenjohtajaa komissioon.
  • se, että komission on julkaistava vuosittain "  yleiskertomus yhteisön toiminnasta".
  • nimenomainen kutsu komissiolle ja neuvostolle tekemään toimielinten välinen sopimus, joka ohjaa heidän yhteistyötään.

Sitä vastoin lisätään Euroopan unionin neuvostoa koskevia säännöksiä . Nämä säännökset koskevat erityisesti:

  • neuvoston on oltava "ministeritason edustaja, jolla on valtuudet sitoutua [jäsenvaltion] hallitukseen",
  • pysyvien edustajien komitea (Coreper), jonka tehtävänä on valmistella tapaamisia.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen määräykset löytyvät 165 artiklasta, joka korvasi edellisen 165 artiklan. Perustetaan myös Euroopan unionin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin . Se on "tehtävänä on kuulla ensimmäisenä oikeusasteena, jollei valitus vireille tuomioistuimessa, rajoittuu oikeudellisia kysymyksiä, määrätyin edellytyksin perussäännössä, tiettyjen valituksen määräytyy [päätöksellä neuvoston kuulemiskielto Euroopan parlamentti ja komissio] ”.

Viides laitos perustetaan lisäämällä osio, joka liittyy tilintarkastustuomioistuimeen, jonka tehtävänä on valvoa tilejä. Siinä "tutkitaan kaikkien yhteisön tulojen ja menojen kirjanpito" sekä yhteisön perustamat elimet, kunhan perustamisasiakirja ei sulje niitä pois.

Elinten luominen

Alueiden komitea luotiin lisäämällä luvun tehdyn sopimuksen 4 kohdan 67 Maastrichtin sopimuksen . Kohdassa 68 perustetaan Euroopan investointipankki , jonka perussääntö täsmennetään perustamissopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa.

Menettelyt: yhteiset säännökset

189 artiklaa muutetaan Euroopan parlamentin lisääntyneen toimivallan huomioon ottamiseksi. Siten artiklan johdantokappale, jonka mukaan "neuvosto ja komissio antavat asetuksia ja direktiivejä, tekevät päätöksiä ja muotoilevat suosituksia tai lausuntoja", on nyt muotoiltu seuraavasti: "Euroopan parlamentti yhdessä neuvoston, neuvoston ja komission kanssa Komissio antaa asetuksia ja direktiivejä, tekee päätöksiä ja antaa suosituksia tai lausuntoja. "

Yhteispäätösmenettelyssä lisätään myös artikla 189 B. mukaan komissio esittää ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Viimeksi mainittu antaa yhteisen kannan kuultuaan Euroopan parlamenttia. Tämä yhteinen kanta lähetetään parlamentille, sitten neuvostolle ja komissiolle tiedottamaan parlamentille omasta kannastaan. Kolmen kuukauden kuluessa parlamentti voi:

  • hyväksyy yhteisen kannan, jolloin neuvosto hyväksyy sen ja säädös hyväksytään,
  • olla tekemättä päätöstä, neuvosto hyväksyy myös säädöksen yhteisestä kannastaan,
  • ilmoittaa aikomuksestaan ​​hylätä yhteinen kanta jäsentensä ehdottomalla enemmistöllä, jolloin neuvosto voi kutsua koolle sovittelukomitean selventämään kantaansa. Euroopan parlamentti äänestää toisen kerran jäsentensä ehdottomalla enemmistöllä hylkäävän yhteisen kannan, jolloin säädösehdotusta ei katsota hyväksytyksi.
  • ehdottaa tarkistuksia yhteiseen kantaan jäsentensä enemmistöllä. Tämä teksti toimitetaan sitten neuvostolle ja komissiolle.

Jos neuvosto hyväksyy muutokset, muutettu säädös hyväksytään. Neuvoston on hyväksyttävä ne määräenemmistöllä, ellei komissio anna kielteistä lausuntoa, jolloin hyväksyntä on tehtävä enemmistöllä. Jos muutettua säädöstä ei hyväksytä, sovittelukomitea kutsutaan koolle. Jos valiokunta hyväksyy yhteishankkeen kuuden viikon kuluessa, molemmat toimielimet äänestävät säädöksen hyväksymisestä Euroopan parlamentin ehdottomalla enemmistöllä ja neuvoston määräenemmistöllä. Jos jokin toimielimistä hylkää säädöksen, sitä ei hyväksytä.

Hyväksymismenettely säädetään artiklassa 189 C. Tässä menettelyssä perustamissopimuksessa määrätään hallitseva asema neuvostolle, joka toimii "määräenemmistöllä ehdotuksesta ja kuultuaan Euroopan parlamenttia" yhteiseksi kannaksi. Tämä lähetetään Euroopan parlamentille, jonka on hyväksyttävä se kolmen kuukauden kuluessa, jotta säädös voidaan hyväksyä neuvostossa. Tänä aikana parlamentti voi ehdottaa tarkistuksia ehdottomalla enemmistöllä tai hylätä tämän yhteisen kannan. Jos Euroopan parlamentti on hylännyt neuvoston kannan, neuvosto voi hyväksyä sen vain enemmistöllä toisessa käsittelyssä. Jos Euroopan parlamentti hyväksyy tarkistukset, komissio tarkastelee muutettua yhteistä kantaa. Neuvosto vahvistaa määräenemmistöllä komission tarkistaman kannan. Tarkistukset, joita komissio ei ole hyväksynyt, voidaan hyväksyä yksimielisesti.

Yleiset ja loppusäännökset (VI osa)

227 artikla koskee sopimuksen alueellista soveltamista. Artiklan 2 kohtaa muutetaan siten, että siihen sisällytetään Ranskan merentakaiset departementit poistamalla Algeria ja sitten ranska. Samoin lisätään kohta, joka sulkee Färsaaret sopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle.

Muutetaan 228 artikla suhteessa Euroopan talousyhteisön sopimukseen. Menettely on määritelty artikkelissa. Komissio "antaa suosituksia neuvostolle, joka valtuuttaa sen aloittamaan tarvittavat neuvottelut. Näitä neuvotteluja käy komissio neuvoteltuaan erityiskomiteoiden kanssa, jotka neuvosto on nimittänyt avustamaan sitä tässä tehtävässä, ja niiden direktiivien puitteissa, jotka neuvosto voi osoittaa sille. " Neuvottelut tehdään sitten määräenemmistöllä. Yksimielisyys säilytetään kuitenkin silloin, kun sopimuksen soveltaminen edellyttää sisäisten menettelyjen soveltamista, jotka itse edellyttävät yksimielisyyttä neuvostossa. Euroopan parlamenttia on kuultava tietyissä sopimuksissa.

Lain 231 kohtaa muutetaan vastaamaan Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön nimimuutosta . Artikkeli kehottaa aina ylläpitämään suhteita kahden organisaation välillä .

Konsolidoitu toisinto vuodelta 1997: Amsterdamin sopimus

Amsterdamin sopimus tekee sopimukseen useita muutoksia. Ensimmäinen näistä on artikloiden uudelleen numerointi ja niiden osien poistaminen, jotka liittyvät siirtymäkauteen EY: n perustamissopimuksen voimaantulon jälkeen vuonna 1992. Ennen Amsterdamin sopimusta artikloilla oli joko yksinkertainen numero, esimerkiksi "artikkeli 8" tai numero, johon on liitetty kirje, kuten "artikkeli 8A".

Tavoitteet ja tehtävät

EY: n perustamissopimuksen 2 artikla on ja tiettyjä yksityiskohtia lisätään Euroopan yhteisön tehtäviin. Taloudellisen toiminnan osalta perustamissopimuksessa määrätään, että sen lisäksi, että se on harmoninen ja tasapainoinen koko yhteisössä, sen on oltava myös "kestävä". Työttömyyden ja sosiaalisten vaikeuksien yhteydessä lisätään myös virkamatkat, joilla pyritään varmistamaan "korkea työllisyyden ja sosiaalisen suojelun taso" sekä "miesten ja naisten tasa-arvo". Ympäristökysymyksestä, joka liittyy kasvuun ja inflaatioon vuoden 1992 versiossa, tulee erillinen tehtävä (ja se integroidaan kaikkiin EY: n politiikkoihin ja toimiin). Yhteisö edistää siten "ympäristönsuojelun korkeaa tasoa ja ympäristön laadun parantamista". Taloudellisen suorituskyvyn lähentymisen ohella perustamissopimuksessa kehotetaan jatkossa yhteisöä ylläpitämään korkeaa kilpailukykyä.

Sosiaalipolitiikan vahvistaminen

Yksi sopimuksen tärkeistä kohdista oli sosiaalipolitiikkojen yhdentäminen ja vahvistaminen. Alun perin 3 artiklaan lisättiin 3 kohdan 1 alakohdan i alakohta. Tämä lisää toimintakentän:

"3
artikla Edellä 2 artiklassa säädettyjä tarkoituksia varten yhteisön toimintaan sisältyy tässä sopimuksessa määrättyjen edellytysten ja verokantojen mukaisesti: […]
i) jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikkojen välisen koordinoinnin edistäminen. niiden tehokkuuden parantamiseksi kehittämällä koordinoitu työllisyysstrategia; […] "

-  EY: n vuoden 1997 konsolidoidun version 3 artiklan 1 kohdan i alakohta

Samoin vahvistetaan "  sosiaalipolitiikkaa  ". Tony Blairin johtaman työväenpuolueen hallituksen valitseminen Yhdistyneessä kuningaskunnassa antoi mahdollisuuden poistaa brittiläiset vastalauseet sosiaalipolitiikasta, kuten pöytäkirjassa 1989 määrätään, joten vuoden 1961 Euroopan sosiaalisessa peruskirjassa ( neuvoston puitteissa hyväksytty peruskirja) Euroopan unionin peruskirja työntekijöiden sosiaalisista perusoikeuksista on nyt mainittu perustamissopimuksen 136 artiklassa. Euroopan yhteisön perustamissopimukseen lisätään myös erityinen VIII osasto työllisyydestä, josta tulee siis "yhteisön edun" ala.

Vapauden ja turvallisuuden alueen luominen ja Schengenin säännöstön integrointi

Sopimuksella luotiin vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue yhteisöllistämällä ( ensimmäinen pilari ) osa kolmannesta pilarista . Tämän alueen luomisen mahdollistamiseksi se sisällytti Schengenin säännöstön EY: n perustamissopimuksen IV osastoon nimeltä "Viisumi-, turvapaikka-, maahanmuutto- ja muut henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen liittyvät politiikat". Tämän integraation seurauksena kolmas pilari supistettiin oikeudelliseksi poliisiyhteistyöksi rikosasioissa.

Tehostetun yhteistyön mekanismin luominen

Lisätään myös EY: n perustamissopimuksen 11 artikla tiiviimmästä yhteistyöstä . Tämän lisäyksen avulla "jäsenvaltioille, jotka ehdottavat tiiviimmän yhteistyön luomista keskenään, voidaan [...] antaa lupa turvautua tässä sopimuksessa määrättyihin instituutioihin, menettelyihin ja mekanismeihin". Tämän yhteistyön toteuttamiselle asetetaan ehdot: yksinomaisen toimivallan alueet suljetaan pois, EY: n politiikkoihin, toimiin ja ohjelmiin ei saa vaikuttaa, ne eivät koske kansalaisuutta joko yhteisön toimivallan rajoissa ja eivät eivät estä sisämarkkinoita. Kukaan ei ollut käytännössä vuosina 1997-2006.

Ottaen huomioon saavutukset ja heikko institutionaalinen kehitys

Useat artikkelit poistetaan myös siinä määriteltyjen tavoitteiden saavuttamisen vuoksi:

  • koska sisämarkkinat ovat vasta valmistumassa, 7 ja 7 B artikla,
  • 13–27 artikla, jotka koskevat tulliliiton perustamista,
  • 31-33 ja 35 artikla, jotka koskevat tuonnin ja viennin määrällisiä rajoituksia,
  • 67 - 73 A artikla pääoman vapaan liikkuvuuden siirtymävaiheesta.

Institutionaalisissa kysymyksissä Amsterdamin sopimukseen tehtiin muutoksia ilman, että komission kokoonpanoa ja äänten painotusta neuvostossa oli mahdollista muuttaa . Pätevä enemmistö otettiin käyttöön myös uusilla alueilla.

299 artiklassa sallitaan Euroopan tietosuojavaltuutetun perustaminen .

Konsolidoitu versio vuodelta 2002: Nizzan sopimus

Erityisesti Nizzan sopimus laajensi yhteispäätösmenettelyn alueita , vahvisti YUTP: tä ja teki joitain institutionaalisia muutoksia laajentumisen mahdollistamiseksi . Nizzan sopimukseen tehdyt muutokset katsotaan kuitenkin vähimmäismuutoksiksi johtuen jännitteistä, jotka ilmenivät Eurooppa-neuvoston kokouksessa 7. – 9. Joulukuuta 2000, jolloin pienet ja suuret jäsenvaltiot eivät päässeet sopimukseen . painotusta äänten neuvostossa ja määrästä komissaarien .

Määräenemmistön jatkaminen neuvostossa

Perustamissopimuksessa määrätään määräenemmistön hyväksymisestä useilla aloilla, erityisesti neuvoston pääsihteerin ja apulaispääsihteerin nimittämisen, Euroopan parlamentin aiemmin vahvistamien Euroopan parlamentin jäsenen tehtävän hoitamista koskevien yleisten ehtojen hyväksymisen yhteydessä. .

Yhteisö saa myös tukea useilla aloilla: "sosiaaliturva ja työntekijöiden sosiaalinen suojelu", "työntekijöiden suojelu työsopimuksen irtisanomisen yhteydessä", "työntekijöiden edustaminen ja kollektiivinen puolustaminen. Työntekijät ja työnantajat, mukaan lukien yhteispäätösmenettely "," yhteisön alueella laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palvelussuhteen ehdot "," sosiaalisen syrjäytymisen torjunta "ja" sosiaalisen suojelun järjestelmien nykyaikaistaminen ".

Institutionaaliset järjestelyt komissio

Komission nimityksen osalta viittaus "jäsenvaltioiden hallituksiin, jotka nimeävät yhteisellä sopimuksella henkilön, jonka aikovat nimittää komission puheenjohtajaksi", muutetaan ja siitä tulee "neuvosto, joka kokoontuu klo Valtioiden tai hallitusten päämiesten tasolla ja määräenemmistöllä nimetään henkilö, jonka hän aikoo nimittää komission puheenjohtajaksi. " Tämä muutos merkitsee menettelyn institutionaalistamista, koska vastedes presidentti nimittää unionin toimielin eikä hallituksia sinänsä , samoin konsensusta ei enää tarvita presidentin nimittämiseen. Määräenemmistöpäätös on mahdollinen, jos ei yksimielisyys on löydetty.

Samoin korvataan 217 artikla, joka alun perin koskee kahta varapuheenjohtajaa. Lisätyssä tekstissä säädetään, että vastedes komission puheenjohtaja määrittelee toimielimen poliittiset suuntaviivat ja "päättää sen sisäisestä organisaatiosta sen toiminnan johdonmukaisuuden, tehokkuuden ja kollegiaalisuuden varmistamiseksi". Tämä sisäinen organisaatiokapasiteetti koskee erityisesti varapuheenjohtajien lukumäärää, joka ei ole enää rajoitettu kahteen, ja salkkujen muuttamista.

Yhteisöjen tuomioistuin ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin

Useita säännöksiä muutetaan, jotta yhteisöjen tuomioistuin voi hoitaa laajentumisen. Alun perin sen sijaan, että annettaisiin tietty määrä yhteisöjen tuomioistuimen jäsentuomareita ("Yhteisöjen tuomioistuimessa on 15 tuomaria"), se koostuu nyt "yhdestä tuomarista kutakin jäsenvaltiota kohti". Samoin kun artikkelissa säädetään, että yhteisöjen tuomioistuimen normaali kokoonpano on täysistunto ja että se voi mahdollisesti luoda jaostoja, EY: n perustamissopimuksen 221 artiklassa vuoden 2002 versiossa määrätään, että tuomioistuin istuu "jaostoissa" tai suuressa jaostossa. ”, Vaikka tietyissä tuomioistuimen perussäännössä säädetyissä olosuhteissa säädetään, että tuomioistuin voi olla täysistunnossa.

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on nyt sisällytetty yhteisöjen tuomioistuimen rinnalle ja toimivaltansa rajoissa 220 artiklaan, ja se varmistaa nyt myös "lain noudattamisen tämän sopimuksen tulkinnassa ja soveltamisessa". Vaikka perustamissopimuksessa määrätään, että tuomareiden määrä määräytyy tuomioistuimen perussäännön mukaan, unionin yleisessä tuomioistuimessa on vähintään yksi tuomari jäsenvaltiota kohden. Muutetussa sopimuksessa luetellaan myös tuomioistuimen toimivalta:

  • tuomioistuin voi "käsitellä ensimmäisessä oikeusasteessa 230, 232, 235, 236 ja 238 artiklassa tarkoitettuja valituksia, lukuun ottamatta niitä, jotka on osoitettu oikeusjaostolle, ja niitä, jotka perussäännössä varataan yhteisöjen tuomioistuimelle". Näiden valtuuksien puitteissa tehdyt päätökset voidaan saattaa yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi.
  • valitukset, jotka on jätetty yhden tuomioistuimen jaoston päätöksestä.
  • tietyt alustavat kysymykset.

Mahdollisuudesta perustaa unionin tuomioistuimen jaostoja määrätään perustamissopimuksen 225 a artiklassa. He voivat kuulla ensimmäisessä oikeusasteessa tiettyjä valituksia, jotka on jätetty erityisissä asioissa.

Tilintarkastustuomioistuin

Yhteisöjen tuomioistuimen tavoin tilintarkastustuomioistuimen kokoonpanoa mukautetaan tulevaa laajentumista ennakoiden . Kysymys sen jäsenten lukumäärästä on "yksi kansalainen kustakin jäsenvaltiosta". Neuvosto nimittää ne nyt määräenemmistöllä, mutta aikaisemmin se oli yksimielinen Euroopan parlamentin kuulemisen jälkeen.

Vahvistettu yhteistyö

Tiiviimpään yhteistyöhön liittyvät määräykset on jaettu kahteen artiklaan, 11 ja 11 A artiklaan, joissa määritetään tiiviimmän yhteistyön luomisen edellytykset ja toisen jäsenvaltion mahdollisuus liittyä olemassa olevaan yhteistyöhön.

Konsolidoitu versio 2006: laajentumisten sisällyttäminen

Perustamissopimukseen vuonna 2006 tehdyt muutokset ovat vähäisiä ja johtuvat viidennen laajentumisen ensimmäisen virkkeen sisällyttämisestä. Tämä vakauttaminen edeltää myös Bulgarian ja Romanian laajentumisen toista vaihetta.

Näin ollen perustamissopimuksessa otetaan huomioon paikkojen jakautuminen toimielimissä, kuten Euroopan parlamentissa , äänten painotus Euroopan unionin neuvostossa , talous- ja sosiaalineuvostossa ja alueiden komiteassa .

Siten, artikkeli 299 sisältää johtuvat muutokset ensimmäisen vaiheen viidennen laajentumisen, erityisesti laajentamalla soveltamisesta sopimuksen ja Akrotirin ja Dhekelian on sopeutumista Kyproksen .

Huomautuksia

  1. Nämä ovat artikkeleita, joissa viitataan yhteisön toimivaltaan.
  2. V osasto käsittelee yhteisten sääntöjen kilpailua, verotusta ja lainsäädännön lähentäminen.
  3. Seuraavat seikat sisältyivät jo sopimukseen sen konsolidoidussa versiossa 1997: “a) erityisesti työympäristön parantaminen työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi; b) työolot; […] E) työntekijöille tiedottaminen ja heidän kuulemisensa; […] H) työmarkkinoilta syrjäytyneiden ihmisten integrointi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 150 artiklan soveltamista; [ja] i) miesten ja naisten tasa-arvo suhteessa heidän mahdollisuuksiinsa työmarkkinoilla ja työhön; […] ”( EY: n perustamissopimuksen 137 artikla).
  4. Nämä ovat korjaustoimenpiteitä epäpätevyyden, aineellisten muodollisuuksien rikkomisen, tämän sopimuksen tai sen soveltamiseen liittyvän lain säännön rikkomisen tai toimivallan väärinkäytön johdosta, jotka jäsenvaltio, Euroopan parlamentti, neuvosto tai komissio ovat nostaneet ( perustamissopimuksen 230 artikla) . TEC: n konsolidoitu versio vuodelta 2002).
  5. Nämä ovat oikeussuojakeinoja perussopimusten rikkomiseen ( EY : n konsolidoidun version vuodelta 2002 232 artikla).
  6. Tämä koskee korvausta vahingoista, jotka aiheutuvat yhteisön sopimussuhteen ulkopuolisesta vastuusta ( EY: n perustamissopimuksen 2002 konsolidoidun version 235 ja 288 artikla).
  7. Nämä ovat yhteisön ja sen edustajien välisiä riitoja ( EY: n perustamissopimuksen 2002 konsolidoidun version 236 artikla).
  8. Se koskee välityslausekkeen olemassaoloa yhteisön tekemässä julkisessa tai yksityisessä sopimuksessa ( EY: n perustamissopimuksen 2002 konsolidoidun version 238 artikla).

Lähteet

Viitteet

  1. Rideau 2010 , s.  46
  2. TCE, konsolidoitu versio vuodelta 1992
  3. EY : n vuoden 1992 konsolidoidun version 2 artikla
  4. Vuoden 1957 Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen 3 artikla
  5. EY : n vuoden 1992 konsolidoidun version 3 artikla
  6. TEC: n vuoden 1992 konsolidoidun version 3 A artikla
  7. EY : n vuoden 1992 konsolidoidun version 3 b artikla
  8. TEC: n vuoden 1992 konsolidoidun version 4 artikla
  9. Vuoden 1992 konsolidoidun EY-version 4 a artikla
  10. TEC: n vuoden 1992 konsolidoidun version 4 B artikla
  11. TCE: n vuoden 1992 konsolidoidun version II osa
  12. TEC: n vuoden 1992 konsolidoidun version III osa
  13. Vuoden 1992 konsolidoidun EY- sopimuksen 73 a artikla
  14. EY : n vuoden 1992 konsolidoidun version 100 artikla
  15. EY : n vuoden 1992 konsolidoidun version 100 c artikla
  16. TEC: n vuoden 1992 konsolidoidun version VI osasto
  17. Vuoden 1992 konsolidoidun EY-version VII osasto
  18. Vuoden 1992 konsolidoidun EY-version VIII osasto
  19. Vuoden 1992 konsolidoidun EY-version VIII osasto
  20. EY-sopimuksen IV osa
  21. EY: n perustamissopimuksen 137 artikla vuonna 1957
  22. EY : n vuoden 1992 konsolidoidun version 137 artikla
  23. TEC: n vuoden 1992 konsolidoidun version 138 A artikla
  24. Vuoden 1992 konsolidoidun EY-version 138 b artikla
  25. EY : n vuoden 1992 konsolidoidun version 138 c artikla
  26. EY : n vuoden 1992 konsolidoidun version 138 d artikla
  27. EY : n vuoden 1992 konsolidoidun version 138 e artikla
  28. TEC: n vuoden 1992 konsolidoidun version 144 artikla
  29. EY : n vuoden 1992 konsolidoidun version 157 artikla
  30. EY : n vuoden 1992 konsolidoidun version 158 artikla
  31. EY : n vuoden 1992 konsolidoidun version 161 artikla
  32. EY : n vuoden 1992 konsolidoidun version 156 artikla
  33. EY : n vuoden 1992 konsolidoidun version 162 artikla
  34. EY : n vuoden 1992 konsolidoidun version 146 artikla
  35. EY : n vuoden 1992 konsolidoidun version 151 artikla
  36. EY : n vuoden 1992 konsolidoidun version 165 artikla
  37. EY : n vuoden 1992 konsolidoidun version 168 A artikla
  38. TEC: n vuoden 1992 konsolidoidun version 59 kohta
  39. EY : n vuoden 1992 konsolidoidun version 188 a artikla
  40. EY : n vuoden 1992 konsolidoidun version 188 c artikla
  41. TEC: n vuoden 1992 konsolidoidun version 67 kohta
  42. TEC: n vuoden 1992 konsolidoidun version 68 kohta
  43. Vuoden 1957 ETY-sopimuksen 189 artikla
  44. EY : n vuoden 1992 konsolidoidun version 189 artikla
  45. EY : n vuoden 1992 konsolidoidun version 189 b artikla
  46. EY : n vuoden 1992 konsolidoidun version 189 c artikla
  47. TCE: n vuoden 1992 konsolidoidun version 78 kohta
  48. EY : n vuoden 1992 konsolidoidun version 228 artikla
  49. EY : n vuoden 1992 konsolidoidun version 231 artikla
  50. EY: n perustamissopimus, konsolidoitu toisinto vuodelta 1997
  51. EY: n vuoden 1992 konsolidoidun version 7 ja 7 B artikla
  52. EY : n vuoden 1997 konsolidoidun version 2 artikla
  53. EY : n vuoden 1997 konsolidoidun version 6 artikla
  54. EY: n vuoden 1997 konsolidoidun version 3 artiklan 1 kohdan i alakohta
  55. Amsterdamin sopimus - koko Eurooppa
  56. Nugent 2010 , s.  341
  57. EY : n vuoden 1997 konsolidoidun version 136 artikla
  58. Esitys Ranskan edustuston verkkosivustolla
  59. Vuoden 1997 konsolidoidun EY-version VIII osasto
  60. Rideau 2010 , s.  54
  61. EY : n vuoden 1997 konsolidoidun version 61 artikla
  62. EY : n vuoden 1997 konsolidoidun version 11 artikla
  63. EY: n vuoden 1997 konsolidoidun version 11 artiklan 1 kohdan a - e alakohta
  64. Artikkelit 13-27 TEC konsolidoitu versio 1992
  65. EY: n vuoden 1992 konsolidoidun version 28 ja 29 artikla
  66. EY: n vuoden 1992 konsolidoidun version 67 ja 73 A artikla
  67. EY : n vuoden 1997 konsolidoidun version 286 artikla
  68. Costa ja Brack 2014 , s.  49
  69. EY : n vuoden 2002 konsolidoidun version 207 artikla
  70. EY: n konsolidoidun version vuodelta 2002, 190 artiklan 5 kohta
  71. EY : n vuoden 2002 konsolidoidun version 137 artikla
  72. EY: n vuoden 2002 konsolidoidun version 214 artiklan 2 kohta
  73. EY : n vuoden 2002 konsolidoidun version 217 artikla
  74. EY : n vuoden 1997 konsolidoidun version 221 artikla
  75. EY : n vuoden 2002 konsolidoidun version 221 artikla
  76. EY : n vuoden 2002 konsolidoidun version 220 artikla
  77. EY : n vuoden 2002 konsolidoidun version 224 artikla
  78. EY : n vuoden 2002 konsolidoidun version 225 artikla
  79. EY : n vuoden 2002 konsolidoidun version 225 a artikla
  80. EY : n vuoden 2002 konsolidoidun version 247 artikla
  81. EY : n vuoden 1997 konsolidoidun version 247 artikla
  82. EY: n vuoden 2002 konsolidoidun version 11 ja 11 A artikla
  83. EY: n perustamissopimuksen 2006 konsolidoidun version 190 artikla
  84. EY : n vuoden 2006 konsolidoidun version 205 artikla
  85. EY : n vuoden 2006 konsolidoidun version 258 artikla
  86. EY : n vuoden 2006 konsolidoidun version 263 artikla
  87. EY : n vuoden 2006 konsolidoidun version 299 artikla

Bibliografia

  • Euroopan talousyhteisön perustamissopimus ,1957( lue verkossa )
  • Maastrichtin sopimus ,1992( lue verkossa )
  • Euroopan yhteisön perustamissopimus: konsolidoitu toisinto ,31. elokuuta 1992( lue verkossa )
  • Euroopan yhteisön perustamissopimus: konsolidoitu toisinto ,10. marraskuuta 1997( lue verkossa )
  • Euroopan yhteisön perustamissopimus: konsolidoitu toisinto ,24. joulukuuta 2002( lue verkossa )
  • Euroopan yhteisön perustamissopimus: konsolidoitu toisinto ,29. joulukuuta 2006( lue verkossa )
  • "  Amsterdamin sopimus (1997)  " , on kaikki Euroopassa ,27. elokuuta 2008
  • Joël Rideau , Euroopan unionin institutionaalinen laki , LGDJ ,syyskuu 2010, 6 th  ed. , 1462  Sivumäärä
  • (en) Neill Nugent , Euroopan unionin hallitus ja politiikka , Palgrave Macmillan , coll.  "Euroopan unionin sarja",2010, 7 th  ed. , 486  Sivumäärä ( ISBN  978-0-333-69352-0 ja 0-333-69352-3 ) , s.  340-343
  • "  Sosiaalisen Euroopan rakentaminen - Sosiaalinen Eurooppa perussopimuksissa  " , Ranskan pysyvän edustuston sivustolla Euroopan unionissa ,19. lokakuuta 2015
  • Olivier Costa ja Nathalie Brack , Euroopan unionin toiminta , Bryssel, Université libre de Bruxelles, coll.  "UBlire - viitteet",2014, 2 nd  ed. , 384  Sivumäärä ( ISBN  978-2-8004-1547-5 )

Täydennykset

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Ulkoiset linkit