Shiraz شیراز (fa) | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Hallinto | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Maa | Iran | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Maakunta | Fars | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kansainvälinen puhelinkoodi | +98713 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Väestötiede | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Väestö | 1701256 inhab. (2015) | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tiheys | 7089 asukasta / km 2 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Taajaman väestö | 4325621 inhab. (2015) | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Maantiede | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Yhteystiedot | 29 ° 38 ′ pohjoista, 52 ° 34 ′ itään | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Korkeus | 1486 m |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Alue | 24000 ha = 240 km 2 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Sijainti | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Maantieteellinen sijainti kartalla: Iran
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Shiraz tai Shiraz ( persia : شیراز ) on kaupunki Lounais- Iranissa . Se on Farsin maakunnan pääkaupunki .
Shiraz oli Persian pääkaupunki Zand-dynastian alaisuudessa vuodesta 1750 vuoteen 1794 , jolloin Qajars muutti pääkaupungin Teheraniin . Kanssa Isfahan ja Teheranissa , Shiraz on nykyään yksi kolmesta kulttuurin ja taiteen pääkaupungeissa Iran.
Shiraz sijaitsee tavallinen korkeudessa 1486 m , että jalka Zagrosvuoret :
Shirazin kaupungin ylittää kuiva joki, jota joskus toimitetaan vedellä talvella. Tämä joki virtaa Maharloo- järvelle, suolajärvelle.
Shiraz on pinta 340 km: n 2 ja on siten, että alueella, 3 : nnen suurimman kaupungin laajempaa Iranille Teheranissa ja Mashhad . Kaupunki on 919 km: n päässä Teheranista .
Shirazin väkiluku on 1 204 882 ihmistä vuonna 2006, ja se on Iranin kuudenneksi väkirikkain kaupunki.
Shirazilla on puolikuiva mannerilmasto, jonka vuotuinen keskiarvo on 17,6 ° C ja sademäärä vain 305 mm . Talvi on melko sateista, kostein kuukausi on tammikuu ja sateita on 79,8 mm . Toisaalta kesällä Shiraz ei saa pienintäkään sadepisaraa. Kesälämpötilat voivat olla paahtavia, kun taas talvella jäätyminen on mahdollista.
Kuukausi | Tammi | Helmikuu | Maaliskuu | huhtikuu | saattaa | Kesäkuu | Heinäkuu | elokuu | Syyskuu | Lokakuu | Marraskuu. | Joulu | vuosi |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Keskimääräinen minimilämpötila ( ° C ) | −0,4 | 1.2 | 4.8 | 8.5 | 13.2 | 17.1 | 19.9 | 18.8 | 14.1 | 8.8 | 3.8 | 0.5 | 9.2 |
Keskilämpötila (° C) | 5.3 | 7.7 | 11.8 | 16.2 | 22.5 | 27.7 | 29.8 | 28.7 | 24.5 | 18.4 | 11.7 | 6.8 | 17.6 |
Keskimääräinen maksimilämpötila (° C) | 12.1 | 14.7 | 18.9 | 23.8 | 30.6 | 36.1 | 37.8 | 37 | 33.7 | 27.8 | 20.5 | 14.4 | 25.6 |
Sademäärä ( mm ) | 79.8 | 49.8 | 48.4 | 36 | 6.6 | 0,2 | 1 | 0,1 | 0 | 5.2 | 20.7 | 63.2 | 305,6 |
Kaupungin taloudellinen perusta on sen maakunnallisissa tuotteissa: viinirypäleet , sitrushedelmät , puuvilla ja riisi . Shirazissa itsessään hallitsevat muun muassa sementin, sokerin, lannoitteiden, tekstiilituotteiden, puutuotteiden, metallin ja mattojen tuotanto. Shiraz on myös Iranin suurin elektroniikkateollisuuden keskus ja sillä on öljynjalostamo. Chiraz-rypälelajikkeen, jonka sanotaan vääristyneen Syrahiksi , nimen alkuperä oli täällä. Shiraz-viini mainitaan persialaisessa runoudessa.
Maatalous on aina ollut tärkeä osa taloutta Shirazissa ja sen ympäristössä. Tämä johtuu suhteellisesta veden runsaudesta ympäröiviin aavikoihin verrattuna. Shirazin puutarhat ovat tunnettuja kaikkialla Iranissa . Kohtuullinen ilmasto ja kaupungin kauneus ovat tehneet siitä tärkeän turistinähtävyyden Iranissa ja Lähi-idässä . 1970-luvun lopulla Shiraz oli suosittu lomapaikka varakkaiden naapurimaiden arabien keskuudessa. Tämä ja matkailu yleensä pysähtyivät vuoden 1979 islamilaisen vallankumouksen jälkeen , eivätkä koskaan edenneet.
Maantiede rajoitti myös kaupungin kehitystä. Kaupungin liikenne, saasteet ja ruuhkat ovat ottaneet merkittävän osan talouskehityksestä ja ovat hallituksen haasteita.
Kaupungin Elamin nimi kirjoitettiin Tiraziš , mistä on osoituksena Elamin savitauluja löytyy Persepolis . Foneettisesti tämä voidaan tulkita nimellä / tiracis / tai / ciracis /. Tämä nimi tuli / širajiš / in muinaispersia kautta muuttuu ajan kuluessa, nimi tuli شیراز , Šīrāz vuonna modernin Persian . Nimi Shiraz esiintyy myös savihylkeissä, jotka löytyvät Qasr-i Abu Nasrista , Sassanidien rauniosta kaupungista itään.
Arg Karim Khan on toinen muistutus Zand aikakauden keskustassa Shiraz.
Näkymä risteyksessä "Boulevard Zand" -kadulla Shirazin keskustassa.
Afif-Abad museo on esimerkki myöhään Qajar arkkitehtuurin Shiraz ja toinen esimerkki Persian puutarhoissa .
Qajarin ajan arkkitehtuuri Shirazissa.
Tiedämme, että inhimillisiä asutuksia oli Shirazissa Sassanidien aikana, kuten s. 126 kohteesta Hudud ul-'alam min al-Mashriq ila al-maghribin , jossa on olemassa kaksi palo temppeleitä ja linnoitus nimeltään "Shahmobad" on ilmoitettu. Hamdollah Mostowfi tarkistaa myös islamia edeltävien laitosten olemassaolon Shirazissa julkaisussa Nozhat ol-Qolub , s. 112 . Shiraz, sillä kaupunki alkoivat kasvaa vuoden VII : nnen vuosisadan kun virta alueen pääkaupungin, Istakhr , rikottiin arabit. Kaupunki on myös seikkailunhaluisten kauppiaiden kotikaupunki, joka perusti tai otti haltuunsa lukuisia tiskejä ja kaupunkeja Itä-Afrikan rannikolla. Shirazien kulttuurinen panos on vaikuttanut merkittävästi swahili-kulttuuriin .
Suurimmat tapahtumat Iranin islamilaisen valloituksen aikana ja jälkeen ovat:
Pahlavi- aikana shah käytti suuria summia Shirazissa elvyttääkseen Achaemenid Persian suuruuden, pitäen itseään Kyyroksen Suuren suorana perillisenä . 2500 nnen vuosipäivän valtakunnan Persian ja voimakas panostus Pahlavin yliopistossa olivat hankkeet perustettu tätä tarkoitusta varten, joten Shiraz johtava asema joukossa Iranin kaupunkien lopulla 1970 .
Vallankumouksen jälkeen Shiraz menetti suosiota Teheranin islamilaiseen hallitukseen . Uudelle islamilaiselle tasavallalle Shiraz oli merkki Pahlavi-hallinnon dekadenssista ("taaghoot"). Se, että kaupunki väitti viinin keksimiseksi (noin 7000 vuotta sitten) ja että se oli taiteen ja kulttuurin keskus, ei parantanut sen imagoa uudessa islamilaisessa hallinnossa. Runous on persialaisen kulttuurin pilari, ja Shirazilla on ollut tässä tärkeä rooli. Kaksi Shirazin suosituinta kohdetta ovat Hafezin ja Saadin haudat , molemmat islamin jälkeiset runoilijat, jotka ovat kiehtoneet iranilaisten mieliä vuosisatojen ajan. Shiraz valittiin kaupungin isännöi Iranin Arts Festival aikana 1960 . Tämän festivaalin aikana esitelty vapaa ilmaisu oli toisinaan islamin normien vastaista ja raivostutti uskonnollista järjestöä . Tästä Shiraz-taidefestivaalista tuli yksi islamilaisen kapinan tärkeimmistä symboleista 1970-luvun lopulla .
Aikana 1980 ja sen jälkeen, epäpätevä viranomaiset olivat usein annetaan pormestariksi tai kuvernööriksi islamilaisen hallituksen. Tämä oli seurausta Iranin islamilaisen hallituksen vihamielisyydestä kaupunkia kohtaan. Tuloksena oli merkittävä kaupungin infrastruktuurin tuhoutuminen ja anarkinen kaupunkikehitys. Shirazin yliopisto, joka oli aikoinaan maailmanluokan oppilaitos, on laiminlyöty ja melkein kokonaan jätetty huomiotta. Sen lääketieteellinen keskus ja lääketieteellinen koulu oli rakennettu ja alun perin melkein kokonaan henkilökunnalta Yhdysvaltojen tärkeimmistä lääketieteellisistä kouluista Harvardista, Yalesta ja Pennsylvanian yliopistosta. Vuonna 1960 ja 1970, se oli yksi tärkeimmistä lääkäriasemat Lähi-idässä. Nykyään, kolmenkymmenen vuoden kuluttua, luuranko loputtomasta rakennusten rakenteesta, jonka rakentaminen aloitettiin shahin aikana, on edelleen paikallaan ruostuvalla teräksellään, samanlainen kuin Persepoliksen ja Pasargadaen rauniot. Jotkut Shirazin alkuperäiskansat sanovat: "Sen sijaan Esfahanin kaltaiset kaupungit , menestyvän islamilaisen kulttuurin symboli, ovat kukoistaneet. Ne edustavat nyt kuvaa, jonka Iranin viranomaiset haluavat esittää: Iran islamilaisena valtiona."
Shiraz on myös tärkeä sotilaskeskus. Sen strateginen paikka vuoristossa suojaa sitä. Se on lähellä Persianlahdea , etelärajat Arabian ja länsirajat Irakin kanssa sekä öljykentät. Sotilastukikohta on käytännössä kaupungissa. Kaupungin sijainti on vaikeuttanut pääsyä läpi aikojen, suojaten sitä hyökkääviltä armeijoilta, sodilta ja säästämällä suurinta osaa kaupungin ja sen ympäristön vanhoista rakennuksista. Lähihistoriasta kaupunki on osoittautunut haastavaksi brittiläisille 1900-luvun alussa ja liittolaisille toisen maailmansodan aikana . Qashqain kaltaiset nomadiheimot ovat aina olleet kovasti itsenäisiä. He esittivät merkittäviä sotilaallisia haasteita arvostelijoilleen, mukaan lukien Britannian imperiumi, Pahlavi- hallinto tai nykyinen islamilainen tasavalta. Nämä turkkilaista alkuperää olevat heimot elävät edelleen perinteisellä tavalla ja suorittavat rituaalimuuton kahdesti vuodessa. He viettävät talvikuukaudet Zagros- vuorten juurella lähempänä Persianlahti ja siirtävät kylänsä vuorille tai ylängöille kesäkuukausien aikana.
Toinen tärkeä historiallinen asia on, että Shiraz on bahai'in uskonnon syntymäpaikka .
Shirāz oli Persian pääkaupunki Zand-dynastian aikana .
Shiraz on ollut kuuluisa monista puutarhoistaan ja aromaattisista kukistaan. Narenjestan e Ghavam -puutarha on yksi tällainen puutarha.
Shajazin arkkitehtuuri Qajarin aikakaudelta : Nasir al-Molkin moskeijan pelihalli.
Bazaar-e Vakil.
Vakil kylpyjä. Syyskuu 2016.
Emir Alin mausoleumi.
Emir Alin mausoleumi: kupoli ja hauta.
Shirazin lähellä ovat Persepoliksen , Bishapourin , Pasargadaen , Firuzabadin ja yli 200 muun historiallisesti merkittävän paikan rauniot Iranin kulttuuriperintöjärjestön mukaan.
Hafez mausoleumi houkuttelee miljoonia kävijöitä vuosittain. Ei kaukana siitä on Shah Shojan hauta .
Kuuluisan mystisen runoilijan Saadin hauta ja mausoleumi .
Koraanin oven yläpuolelle on haudattu Khwaju Kermani , toinen mystinen runoilija Shirazista.
Hauta salvia ja IX : nnen vuosisadan Ibn Khafif on nyt julkinen kirjasto ja kohtauspaikka nuorille.
Ishtarin symboli , kauneuden ja rakkauden jumaluus, Shirazin ruusu nauttii maailmanlaajuista mainetta runouden, kuvakudoksen ja hajusteiden kautta. "Punainen ja voimakkaasti tuoksuva, pidetty satakielen rakastetulle verrattuna rakastajan ihoon ja kasvoihin" , sitä laulavat persialaiset runoilijat, mutta myös orientalismin muodin mukaan länsimaiset kirjoittajat, kuten Jeanne Foulquier tai säveltäjät. kuten Frank Stafford, jonka tango operetista Rose de Shiraz on sovitettu Edith Lorandin (de) tai Richard Eilenbergin tanssiorkesterille , jonka baletti Die Rose von Schiras , op. 134, tanssii Berliinin oopperassa Adeline Genée . Ruusuvedellä Shiraz arvostama Oriental naisten alussa XX : nnen vuosisadan lännessä, ylellisyystuote, jonka arvokas pullot ovat nyt huutokaupataan.
Maljakot ja kastelukannu ruusuvedellä Shiraz ( XVIII th -luvulla).
Ruusu ja satakieli (noin 1850), guassi ja vesiväri paperilla, Lutf Ali Khan Shirazi, näyttely "Ruusujen imperiumi", Louvren museo, MAO 783
Ruusuja Shirazissa vuonna 2011
Shahazin aikana Shirazilla oli erinomainen akateeminen yhteisö . Shirazin yliopisto (aiemmin Pahlavi University) oli erinomainen englanninkielinen yliopisto, jolla oli vahvat siteet Pennsylvanian yliopistoon 1960- ja 1970-luvuilla.
Tänä päivänä tärkeimmät yliopistot Shirazissa tai sen ympäristössä ovat:
Shirazin kaupunki ystävystyy: