Jedediah Cleishbotham

Jedediah Cleishbotham
Kuvitteellinen hahmo, joka näkyy Tales of My Host -sarjassa .

Alkuperä	Skotlanti
Sukupuoli	Uros
Ominaisuus	viettää kaikki iltansa Auberge de Wallacessa
Seurue	• Peter Pattieson (edesmennyt Tales- toimittaja ) • “isäntäni” (majatalo)

Luonut	Walter Scott
Romaanit	• Musta kääpiö • Skotlannin puritaanit • Midlothian sydän • Lammermoorin morsian • Legenda Montrosesta • Robert, Pariisin kreivi • Vaarallinen linna

Jedediah Cleishbotham on salanimi käyttävät Skotlannin kirjailija Walter Scott varten Tales minun Isäntä , seitsemän romaania 1816 kohteeseen 1831 . Näiden romaanien esittelyteksteissä Scott antaa sanan ja elämän tälle ylelliselle nimelle: hän tekee hänestä lihavan ja naurettavan hahmon, koulumestarin, seurakunnan virkailijan Gandercleugh'ssa ja määrittelemättömän isännän Talesin julkaisuoikeuksien haltijan .

Julkaisu My Host Satuja

Tales minun isäntä koostuu neljästä sarjasta neljä määriä. Jokainen sarja koostuu kahdesta romaanista, lukuun ottamatta Heart of the Midlothian -sarjaa, joka kattaa toisen sarjan kaikki neljä osaa. Kolme ensimmäistä sarjaa ilmestyi vuosina 1816-1819. Neljäs sarja ilmestyi vasta vuonna 1831.

Sarja	Vapauta	Otsikko	Alkuperäinen otsikko
1 re	2. joulukuuta 1816	Musta kääpiö	Musta kääpiö
1 re	2. joulukuuta 1816	Skotlannin puritaanit	Vanha kuolleisuus
2 ND	25. heinäkuuta 1818	Midlothianin sydän	Midlothianin sydän
3. päivä	21. kesäkuuta 1819	Lammermoorin morsian	Lammermoorin morsian
3. päivä	21. kesäkuuta 1819	Montrosen legenda	Legend of Montrose
4 th	1. st Joulukuu 1831	Robert, Pariisin kreivi	Kreivi Robert Pariisista
4 th	1. st Joulukuu 1831	Vaarallinen linna	Linna vaarallinen

Cleishbothamin muotokuva

Jedediah Cleishbotham on koulumestari ja seurakunnan virkailija Gandercleughissa, kuvitteellisessa kylässä Skotlannissa . Hän polttaa piippua, käyttää tricornia ja jauhettua peruukkia. Hänen omansa mukaan hänen keskustelunsa on, vaikkakin vankka ja rakentava, "kuin huolella rakennettu palatsi, jossa ei ole unohdettu ulkokoristeita" . Rentoutumaan luokassa, hän ei kaihda virvokkeita, "vaikka hän tiedetään hyvin maltillinen lähetykseen pullossa . " Näemme hänen putoavan tuoliltaan, vaikka hän onkin päättämässä pitkää moraalia hillitsemisestä. Lahjana hän antaa englantia, latinaa, kirjanpitoa ja matematiikan oppitunteja majatalon omistajan viidelle pojalle ja tavallisen kielen oppitunteja tyttärelleen.

Hän on viettänyt kaikki iltansa (sunnuntaita lukuun ottamatta) 40 vuoden ajan suuressa nahkaisessa nojatuolissa Auberge de Wallace -tulen äärellä . Tämän ansiosta hän voi tavata niin monta ihmistä kuin ikävystyisi matkustamisesta. Siten hän saa keskustelujen avulla suuren tiedon maailmasta.

Hän myöntää itselleen oikeudet julkaista My Host's Tales . Näiden tarinoiden ensimmäinen sarja antaa hänelle mahdollisuuden lisätä taloonsa toinen ullakkokerros ja hankkia uusi tupakanvärinen takki, joka on koristeltu metallisilla napeilla. Kuitenkin ”En ole kirjailija, eikä toimittaja eikä kokoaja Tales minun isäntä, ” hän puolustaa itseään, torjua kielteisiä kirjallisuuskritiikkiin.

Hahmot hänen universumistaan

Peter Pattieson

Tales minun Isäntä , Cleishbotham löysi heidät muihin paperit kuolleen, "Peter tai Patrick Pattieson" , nuori opettaja, joka johti alempien luokkien hänen koulun ja jotka pitivät kerätä vanhoja ja vanhoja tarinoita. Legendoja. Joten Pattieson on keräilijä ja toimittaja. Cleishbotham rooli rajoittui uskomalla nämä kirjoitukset hoidosta kirjakauppias , "iloinen, fiksu, vitsikäs pikkumies, ja ihmeellisesti matkien ääniä muille . "

"Oma isäntä"

Toisin kuin sarjan otsikko viittaa, "isäntäni" ei ole Talesin kirjoittaja . Mutta juuri hänen hostellissaan - miellyttävässä tilassa, joka helpottaa suullista lähetystä - kääntäjä Pattieson keräsi hyvän määrän matkustajien tilejä, ennen kuin kirjoitti ne kirjallisesti. Alain Jumeaun mukaan Scott antaa kunnianosoituksen todelliselle kirjoittajalle: kansanperinne antamalla katkeran Cleishbothamin antaa sarjalle otsikko, joka peittää toimittajan henkilöllisyyden.

"Minun isäntä" (minun Vuokranantaja) , omistaja Auberge de Wallace , on miellyttävä ja vitsikäs mies, kaikkien rakastama Gandercleugh, jos me paitsi Laird , The valmisteverojen keräilijä ja janoinen, jolle hän kieltäytyy luottoa. Mutta näiden väärinkäytösten valitukset ovat epäoikeudenmukaisia. Laird syyttää häntä salametsästyksestä, kun taas "isäntäni" myy vain hanikaneja pelin nimellä. Valmisteveron kerääjä syyttää häntä laittomasta tislauksesta, kun taas majatalossasi juot vain vuorikastetta , jonka valmistusta ei ole kielletty lailla. Mitä tulee rikkoutuneisiin, heillä on oikeus juoda kellonsa tai vaatteidensa arvoon asti - lukuun ottamatta alareunassa olevia, säilyttääkseen paikan kunnon.

Jaksolliset hahmot

Bauldy, eteläisten vuorten vanha paimen, kertoo Wallace's Innille Cleishbothamin ja Pattiesonin edessä, suuren määrän tarinoita alueensa kääpiöstä, Mustasta Kääpiöstä. Tämän jälkeen Pattieson sitoutuu tarkistamaan perinteen liioittelut, ja hän kirjoittaa Mustan kääpiön .

"Vanha kuolevaisuus" on vanha kivimuurari, joka kylästä kylään ylläpitää liiton marttyyrien hautoja . Peter Pattieson tapaa hänet hylätyllä hautausmaalla, lähellä Gandercleughia, ja kerää suustaan anekdootit, jotka ruokkivat romaania Vanha kuolevaisuus ( Skotlannin puritaanit ). Hahmo oli todella olemassa. Hänen nimensä oli Robert Paterson ( 1715 - 1801 ). Scott tapasi hänet Dunnottarin hautausmaalla.
Marthe Bucksbody on nuori henkilö, joka on työskennellyt 40 vuoden ajan muotiliikkeenä Gandercleugh'ssa ja sen ympäristössä. Hän nauttii lukemasta romaaneja. Erityisesti hän luki koko kolmen kirjallisuuskaapin kokoelman: Gandercleugh'n ja kahden naapurikaupungin kokoelman. Peter Pattieson toimittaa skotlantilaisten puritaanien käsikirjoituksen hänelle, ja kun hänellä on kunnia kutsua hänet teetä varten, hän saa kritiikkiä ja hänen on annettava lisätietoja hahmojen kohtalosta.
Peter Prayfort on Carlinescroftin omistaja, joka on Cleishbotham-puutarhaa reunustava maa-alue, jonka pinta-ala on seitsemän hehtaaria, kolme neljäsosaa hehtaaria ja neljä pylvästä. Cleishbotham luottaa Midlothian sydämen julkaisuoikeuksiin tämän maan hankkimiseksi.
Pattieson pelastaa Gander-joelta haaksirikon onnettomuuden jälkeen heikon ja vanhuksen matkustavan Dunoverin yhdessä kahden nuoren Edinburghin asianajajan , Jack Halkitin ja Hardien kanssa. Pattieson ajaa heidät kaikki Wallace's Inniin . Siellä hän saa tietää, että Dunover on koulutettu, ahkera ja virheetön. Mutta hän on köyhä ja arka ja hoitaa vaimoa ja lapsia. Hän ei kuitenkaan koskaan onnistu ansaitsemaan toimeentulon vähimmäismäärää enemmän. Velassa, maksukyvytön, hänet heitetään Edinburghin vankilaan, jossa vanhat eläkeläiset kertovat uusille tarinoita, jotka ovat merkinneet tämän vankilan perinnettä, tarinoita, jotka Dunover puolestaan kertoo. Sitten Pattieson laittaa yhden näistä tarinoista, josta tulee Midlothian sydän .
Dick Tinto, Pattiesonin entinen koulukaveri, on nälkäinen taidemaalari, joka rakastaa edustaa hevosia. Jotta he näyttävät vähemmän krokotiileilta, hän pidentää vähitellen heidän jalkojaan. Hän yrittää myös antaa heille neljä viiden sijasta. Hän maalasi kyltin Auberge de Wallace. Hän oppii Lammermoorin vuoristossa vanhalta naiselta tapahtumia, joiden kohtauksia naapurilinna oli. Hän kirjoittaa yhden näistä tarinoista ja antaa käsikirjoituksen Pattiesonille, joka tekee siitä Lammermoorin morsian . Dick Tinto mainitaan myös Les Eaux de Saint-Ronanissa (joka ei kuulu isäntäni tarinoihin ): hän palauttaa Meg Dodsin majatalon merkin.
Kersantti More M'Alpin on virheellinen Highlander eläkkeellä Gandercleugh, ja vakituinen Auberge de Wallace. Hänellä on yksinäisyys olla sekä julistettu jakobiitti että kuningas Georgen vankka kannattaja . Hän kertoo Pattiesonille noin 40 vuotta vaeltavasta elämästään sotilaana. Hän tuo myös vanhoja tarinoita vanhemmiltaan, jotka liittyvät Montrose- sotiin . Kaikki tämä materiaali antaa Pattiesonille mahdollisuuden kirjoittaa A Legend of Montrose .
John Duirward on Gandercleughin sakristilainen.
Paul Pattieson on Peterin veli. Cleishbothamilla on epämiellyttävä yllätys, kun hän eräänä päivänä ilmestyy "raptoriksi" , tulee puolustamaan oikeuksiaan edesmenneen veljensä romaanien julkaisemisessa. "Rakeisella" ulkokuorella . "Leuhka kävelyä, jossa hän esitteli sinulle tasainen jalka, kuten jack seurojen" .
Dorothea Cleishbotham on Jedediahin vaimo.

Toimenpiteiden ala

Cleishbotham itse esittelee pienen, turhan ja hölmön universuminsa "Johdatus isäntäni tarinoihin", joka alkuperäisessä versiossa edeltää Mustaa kääpiötä , ensimmäistä tarinoista .

Löydämme tämän maailmankaikkeuden Pattiesonin kynän alta, jokaisen tarinan ensimmäisestä luvusta ja joskus sen lopputuloksesta. Pattieson astuu näyttämölle siellä ja puhuu Cleishbothamista hänen "oppinut ystävänsä ja pomo".

Alussa tai lopussa Tale, Cleishbotham joskus huolehtii johdannon, pääkohtien kertaus tai lähettämällä. Tämä antaa hänelle mahdollisuuden esimerkiksi Midlothianin sydämen lopussa ilmoittaa , että hän opettaa ranskan ja klassisia kieliä kohtuullisella hinnalla, joka on viisi shillinkiä / termi.

Vuonna 1819 , kolmannen sarjan lopussa, Scott pitää My Host's Talesin valmistuneena. Hän heittää naamio pois, jossa ilmoitettiin, että Cleishbotham on " kulunut pois ilmassa . "

Kaksitoista vuotta myöhemmin neljäs sarja tulee täydentämään isäntäni tarinoita. Siihen kuuluvat Pariisin kreivi Robert ja Le Château Perilleux . Cleishbotham palaa esiin ja omistaa yhteisen johdannon näille kahdelle romaanille: hän kertoo lukijalle riidoistaan edesmenneen Pietarin veljen Paul Pattiesonin kanssa. Molemmista romaaneista puuttuu tavallinen johdantoluku, jossa Peter Pattieson järjesti itsensä.

Kriittinen tervetuloa

Toimittajan huomautuksen mukaan kriitikot "tuomitsivat isäntänsä" Tares- esitykset "joukkomääräisesti vähäisiksi . " Samassa muistiossa valitetaan, etteivät he ole tehneet poikkeusta Skotlannin puritaanien ensimmäisen luvun (kohtaaminen hylätyllä Pattiesonin hautausmaalla ja "vanha kuolleisuus") ja A Legend de Montrose -lehden ( Pattieson ja kersantti More M'Alpin).

Huomautuksia ja viitteitä

"Jedediah Slamming Behind". Yedidya (joka mukaan Saint Jerome , tarkoittaa "Jumalan rakkaille") näkyy vain kerran Raamatussa , että toinen kirja Samuelin , 12:25: se on annettu nimi tuleva kuningas Salomo profeetta Nathan . Henri Suhamy , Sir Walter Scott, Fallois, 1993, s. 235. Sylvère Monod , julkaisussa Walter Scott , Keski-Lothianin sydän: Edinburghin vankila , kokoonpano. ”Klassinen folio”, Gallimard, 1998, s. 900 ja 901, huomautus 1 on p. 42.
Eikä sakrista, kuten ensimmäisen ranskankielisen käännöksen otsikko kertoo. Gandercleugh'n sakramentti on John Duirward.
"Hanhen kylä". Jotkut ajattelivat tuntevansa Lesmahagon, kylän Lanarkin piirikunnassa . Toisten mielestä Gandercleugen laakso ei ole kukaan muu kuin Sainte-Catherinen laakso, lähellä Edinburghia . Auguste-Jean-Baptiste Defauconpret , "Johdatus isäntäni tarinoihin", Walter Scottin teokset , Furne, 1830, t. VII, s. 5, huomautus 2 .
"Johdatus tarinoihin isännältäni", Walter Scottin teokset , toim. cit., t. VII, s. 9.
Kääpiö , julkaisussa Walter Scottin teokset , toim. cit, t. X, s. 5.
"Johdanto", Keski-Lothianin sydän , toim. cit., s. 42.
"Johdatus tarinoihin isännältäni", Walter Scottin teokset , toim. cit., t. VII, s. 7.
"Johdatus tarinoihin isännältäni", Walter Scottin teokset, toim. cit., t. VII, s. 10.
"Nämä eivät ole isännän tarinoita, eikä ole helppoa tietää kenelle ne omistavat." " Scott julkaisi nimettömästi artikkelin huhtikuussa julkaistussa Quarterly Review -lehdessä tammikuussa 1817. Lainattu Alain Jumeau, ilmoituksen musta kääpiö , vuonna Walter Scott, Waverley ja muita romaaneja , Coll. "Pléiaden kirjasto", Gallimard, 2003, s. 1411.
Alain Jumeau, op. cit. , s. 1411 ja 1412.
annettu nimi Skotlannissa ja maakunnat Roxburgh , Selkirk , jne Auguste-Jean-Baptiste Defauconpret, julkaisussa Walter Scottin teokset, toim. cit., t. X, s. 2, huomautus 1 .
Musta kääpiö , luku. Minä .
Skotlannin puritaanit , luku. Minä .
(sisään) Walter Scott, "Johdatus vanhaan kuolevaisuuteen", hn.psu.edu , Vanha kuolevaisuus, t. I, s. 24.
"Päätelmä", Skotlannin puritaanit, julkaisussa Walter Scottin teokset, toim. cit., t. VII, s. 497-501.
"Johdanto", Keski-Lothianin sydän, toim. cit., s. 43.
Midlothian sydän, luku. Minä .
Lammermoorin morsian , luku. Minä .
Saint-Ronanin vedet , t. XVI teoksia Walter Scott , Furne, Pagnerre, Perrotin, 1857, s. 15, 34 ja 35.
"Johdanto", Fortune Officer , julkaisussa Walter Scottin teokset, toim. cit., t. X, s. 171-177.
"Johdanto", Le Comte Robert de Paris Walter Scottin teoksissa, Pariisi, Pourrat, 1838, t. VI, osa. II , s. vi ja vii .
Kun musta kääpiö julkaistiin, se oli ensimmäinen isäntäni tarinoista . Mutta Scottin kokonaisen teoksen julkaisussa ei aina noudateta julkaisujärjestystä. Niinpä Furne-painoksessa vuonna 1830 ”Johdatus isäntäni tarinoihin” löytyy VII niteestä , joka edeltää Skotlannin puritaaneja ; kun Le Nain on X- osassa . Tämä johdanto on liitteenä Walter Scott, Waverley ja muut romaanit , op. cit. , s. 1345-1350.
Kääpiö, julkaisussa Walter Scottin teokset, toim. cit, t. X, s. 2.
Keski-Lothianin sydän, toim. cit., s. 830.
"Lukijalle", Fortune Officer, julkaisussa Walter Scottin teokset, toim. cit, t. X, s. 455.
Toimittaja, "Johdanto", Fortune Officer, julkaisussa Walter Scottin teokset, toim. cit, t. X, s. 177, huomautus 1 .