Klaipėda Memel | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
![]() Heraldika |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Hallinto | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Maa | Liettua | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Alue | Pieni Liettua | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Apskritis | Klaipėda | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kunta | Klaipedan kaupunki | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Pormestari | Vytautas Grubliauskas | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Suuntaa antava | 46 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Väestötiede | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Väestö | 182752 inhab. (2010) | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tiheys | 1865 inhab./km 2 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Maantiede | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Yhteystiedot | 55 ° 42 ′ pohjoista, 21 ° 09 ′ itää | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Alue | 9800 ha = 98 km 2 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Eri | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Säätiö | 1252 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tila | Kaupunki vuodesta 1257 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Sijainti | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Maantieteellinen sijainti kartalla: Liettua
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liitännät | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Verkkosivusto | www.klaipeda.lt | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Lähteet | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liettuan kaupungit | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Klaipėda ( saksa : Memel ) on 187 316 asukkaan kaupunki ja Liettuan tärkein merisatama . Klaipeda on kolmanneksi suurin kaupunki Liettuassa jälkeen Vilnassa ja Kaunasissa .
Entinen hansakaupunki , joka tunnetaan saksalaisella nimellä Memel, on ollut pitkään kiistanalainen Liettuan kuningaskunnan ja Saksan ritarien välillä . Rauha järven Melno vuonna 1422 vahvistetaan rajojen herttuakunnan Preussin ja Liettua; Memel pysyy Preussissa Saksan tappioon ensimmäisen maailmansodan jälkeen .
Klaipėda sijaitsee 120 km: n päässä Kaliningradista ja 290 km: n päässä Vilnasta . Kaupunki sijaitsee lähellä Niemen- suistoa , Kuurin kynnän pohjoispäässä , josta se on erotettu merisolulla, Memelin salmella. Lähellä, Itämeren rannikolla , Neringan ja Palangan merenrantakohteet ovat suosittuja liettualaisia. Klaipėda on yhdistetty lautalla (lautta) ja Ruotsissa , Tanskassa ja Saksassa .
Vuonna 1863 24 km: n pituisen kanavan kaivaminen alkoi yhdistää Niemenin sivujokeen Minija- joen Memelin satamaan välttääkseen kauttakulun Kuurin laguunin läpi . Sitä kutsutaan Channel Guillaume (in Liettua : Vilhelmo kanalas ) kunniaksi kuningas Vilhelm I st Preussin ja sen rakennustyöt valmistuivat vuonna 1873 . Vuosina 1871-1873 rekrytoitiin 690 ranskalaista sotavankia, jotka osallistuivat kanavan terminaalin kaivamiseen. Nykyään sitä kutsutaan Klaipedan kanavaksi ( Klaipėdos kanalas ).
Viimeisen jääkauden jälkeen alueelle vaikutti esihistoriallinen Hampurin ja Swiderian kulttuuri, joka kehittyi noin 11 000: sta 9 000: een eKr. JKr. Noin 5000 2000 eKr. AD on merkitty Narvan kulttuurilla . Vuodesta 2500 eKr. JKr . Baltian heimot asettuivat sinne.
Alussa XIII : nnen vuosisadan rannikolla Kuurinhaffista vastapäätä pohjoispäässä curonienne nuolen , oli paikalle linnan Kurs jonka jälkeen valloitus Baltiassa oli miehitetty Porte-Glaive ritarit . Vuodesta 1252 , The Klaipedan linnaa ( Memelburg ) rakennettiin suulla Dane jonka ritarikunnan ; ratkaisun alla linnoituksen perustivat kauppiaat kotoisin Dortmund in Westfalenissa . Kaupunki Memel vastaanottaa 1258 sen kaupungin etuoikeudet , mukaan lain Lyypekin , etuoikeuksia vahvistettiin vuoden lain Culm lopussa ja XV : nnen vuosisadan. Kaupunki ja linnan kuuluivat Preussin alueiden sisällä luostarien tila teutoniritarien .
Memelin kansalaiset käyvät kauppaa Hansan kanssa . Se on saksalaisten väestökaupunki, joka merkitsee rajaa Itämeren väestön kanssa. Samaan aikaan Liettuan suuriruhtinaskunnan koillisosassa vastustivat etukäteen Saksalaisen lainvalvonnan ja tuli todellinen alueellinen valta vallan alla Ladislas II Jagiello kuka 1386 naimisissa Hedwig d'Anjou , perijä Puolan kuningaskunnan , ja perusti Puolan ja Liettuan unionin . Aikana Puolan ja Liettuan-teutoni sota , kaupunki paloi ja potkut useita kertoja. Sen jälkeen kun voitto tasavallan kahden kansakunnan klo taistelu Grunwald ja tekemisestä Toruń rauhan vuonna 1411 , valtaa Order heikkeni ja painon alla maksujen valtioiden ryhmiteltiin osaksi liigan Preussin. . Vuonna 1422 The rauhasta järven Melno kiinteiden rajalla " Pikku Liettua " sisällä Preussin alueella saksalaisen valtion ja Samogitia integroitu suuriruhtinaskunnan Liettua - sopimus, joka oli voimassa 20. vuosisadalla. Luvulla. Tässä teoksessa Cleupedan Itämeren nimi mainitaan ensimmäistä kertaa.
Vuonna 1525 kaupunki liittyi protestanttiseen uskonpuhdistukseen ja Preussin herttuakuntaan, joka siirtyi Saksan ritarikunnasta hajosi entisen suurmestarin Albert de Hohenzollernin johdolla . Seuraavien vuosisatojen muodostavat ajan vaurautta kaupungille, keskeyttää Ruotsin miehityksen jälkeen sopimus Altmark allekirjoitettu 1629 ja jonka Skoonen sota välillä 1675 ja 1679 . Vaalitsija George William I st : n hallituksen saapumisen jälkeen vuonna 1619 Memel oli osa Brandenburgin ja Preussin henkilökohtaista liittoa . Tämä liitto tuli todellinen vuonna 1701 , kun vaaliruhtinas Fredrik III kruunattiin ensimmäinen kuningas vuonna Preussissa vuonna Königsberg . Memel edelleen osa Preussin kuningaskunta , lukuun ottamatta muutamia vuosia miehityksen Venäjän , mukaan lukien pyydystäminen kaupungin 1757 mennessä General Fermor aikana seitsenvuotinen sota .
Venäjän miehityksen jälkeen Memelin talous elpyi; se perustui erityisesti laivanrakennukseen käytettyyn puuteollisuuteen. Aikana Sodan neljännen Coalition , vuonnaTammikuu 1807Kuningas Frederick William III joutui pakenemaan Berliinistä ja siirtyi asuinpaikkaansa Memelin kaupungintaloon vuoteen 2009 astiTammikuu 1808. Preussin maakunnan ohella kaupunki liitettiin Saksan valtakuntaan vuonna 1871 .
Versailles'n sopimuksen 99 artiklassa määrätään, että saksalaisväestöstä ja 95 prosentin luterilaisesta kaupungista , jolla on ulostuloa merellä ja jota uusi Liettua himoitsee, tulee autonominen alue Ranskan suojeluksessa, kun taas Liettua siirtyy liberaaliin talouselämään. liike.
15. helmikuuta 1920, ranskalainen toimitusjohtaja, kenraali Dominique Odry (de) ( 1863 - 1962 ) saa saksalaisen komissaarin kreivi Lambsdorffin (de) valtuudet , ja 21 e- pataljoona chasseurs à pied perustetaan järjestyksen ylläpitämiseksi. . Henkilökunta ja suurin osa pataljoonasta muutti Memeliin.
15. tammikuuta 1923, Ranskan armeija hylkää kaupungin Liettuan armeijan hyökkäyksen edessä ( Klaipedan kapina ), jonka liettualaiset miliisit ovat kutsuneet pelastamaan Memelin, joka pelkäsi alueen kehityksen kohti vapaata valtiota kuten Danzigissa . Sitten Memel liitettiin Liettuaan suurlähettiläskokouksen ,16. helmikuuta 1923.
19. lokakuuta 1925, ensimmäisillä vaaleilla autonomisella alueella voitettiin saksofilaiset autonomistiset puolueet, jotka voittivat kaksikymmentäneljä kahdestakymmenestäyhdeksästä paikasta. Vaalit pidettiin myöhemmin Memelissä, erityisesti vuosina 1932 ja 1935 , ja jokaisessa äänestyksessä oli suunnilleen sama tulos. KPD: n lähellä olevat saksalaiset kommunistit saivat 3 paikkaa vuonna 1932 ja sosiaalidemokraatit 2 paikkaa vuonna 1932.
11. joulukuuta 1938Saksan yhden listan, pro natsi , saa 87,2% äänistä alueellista vaaleissa.
22. maaliskuuta 1939, kaupunki on kolmannen valtakunnan liittämä : Saksan ultimaatumin jälkeen Liettuan hallitus on pakko allekirjoittaa sopimus, jolla Memel palautetaan Saksaan.
Otettu 1945 , jonka puna-armeija jälkeen memelin taistelu , asukkaat, jotka eivät paenneet kaupunkia (noin viisikymmentä) surmattiin. Kaupunki integroitiin myöhemmin Liettuan Neuvostoliiton sosialistiseen tasavaltaan nimellä Klaipėda. Yksityiskohtainen selvitys taistelut kaupungin muodostaa kokonainen luku on Guy Sajer n omaelämäkerrallinen kirja The Forgotten Soldier .
Vuonna 1925 Memelin alueen väkiluku oli 136 366 asukasta , joista 59 337 oli saksalaisia , 38 404 saksankielisiä memellejä ja 37 625 liettualaisia. Vuonna 1934 alueella asui 149 273 asukasta, joista 34 253 oli Memelin kaupunkia.
Natsi-Saksan liittämisen aikana vuonna 1939 12 000 liettualaista ja 9000 juutalaista pakeni Liettuaan .
Itsenäistymisen jälkeen vuonna 1991 kaupungin väestö on muuttunut paljon: 202900 vuonna 1989 , 207100 vuonna 1992 , 194400 vuonna 2002 , 157350 vuonna 2014 .
Klaipedan kaupunki ystävystyy: