Talk Marseille on paikallinen muoto Ranskan puhutaan alueella Marseillen ja muutettuna alustan kielen Provencal , johon se on oksastettu, mutta myös kielellinen tuotantopanokset eri immigrations, varsinkin XIX : nnen ja XX : nnen vuosisadan, samoin kuten kaikille eläville kielille ominaisen kielellisen evoluution avulla .
Ulkonäkö puhua Marseillen juontaa juurensa jälkipuoliskolla XIX th luvulla, jolloin suurin osa asukkaista vielä puhua Provencen . Sen jälkeen he sopivat kielen sanaston, kieliopin ja provencelaisen aksentin vaikutuksesta; 90% puhuvasta Marseillesta tulee edelleen Provençalista. Samalla tämä majoitus rakennettiin francisoimalla tiettyjä provencelaisia termejä pitäen samalla provencelaisen kielen ääntämiset ja intonaatiot. Tämä kielellinen sekoitus on yksi Marseillen aksentin ominaisuuksista.
Marseillen sanastoa rikastuttavat myös peräkkäiset maahanmuuttoaallot. Italian oli erittäin vaikutusvaltainen, luultavasti kiitos sen läheisyydestä Provencen, mutta kieli myös ahtaa sanojen arabien , Korsikan , Komorien tai Calos . Jos XXI - vuosisadan alun nuoriso Marseilles integroi puhumaan monia sanoja ja lauseita kotimaastaan, monia provencelaisia sanoja käytetään edelleen ja säilytetään nykyisessä käytössä ( Cagole , DEGUN , fada , peuchère jne.).
Vuodesta 2006 Académie de Marseillella on ollut oma Marseillen kielen sanakirja.
Monet Marseillen alueen asukkaat pysyvät uskollisina paikalliselle kielelle, mukaan lukien ilmaisut Provençalissa, mikä näkyy Marseillen musiikkiryhmien tyypillisellä tyylillä tai paikallisten laitosten tai Olympic de Marseillen näiden viestien käytöllä .
Marseillen kielen ilmeisen ainutlaatuisuuden takana suositun "perinteisen" aksentin lisäksi voidaan tunnistaa muunnelmia: aksentti nimeltä "pohjoisilta alueilta" ja "Marseillen porvaristosta" kutsuttu aksentti.
"Kinkku" aksenttiMarseillen porvariston aksentti olisi "Provençal", "laulava", mutta vähemmän "mautonta" kuin suosittu puhe. Marseillessa tätä "säilytettyä" aksenttia kutsutaan "teräväksi" tai "kinkuksi".
Tälle aksentille on tunnusomaista foneemi / ɑ̃ / lausuttu [ɔ̃] ja / ɛ̃ / lausuttu [œ̃].
Vuonna Kolme päivää engatse , Philippe Carrese kuvailee aksentti "kinkku" seuraavasti:
" Fiòlin tai kinkun tunnistaminen ei ole monimutkaista ... Kun he syövät aiolia, fiòlis (tai kinkku) korostaa aïlin viimeistä tavua. Muut (sinä ja minä kaltaiset ihmiset) korostavat keskimmäistä O. Se on hyvin yksinkertainen, mutta se on pysäyttämätön. "
Keskity "pohjoisiin kaupunginosiin"Painotetaan ” pohjoisosissa ” on ominaista vahvempi palatalization : piiri tulee /kaʁ.tʃe/, petit tulee /pə.tʃi/.
Alun perin kaupungin pohjoisosasta tämä aksentti kuulee yhä enemmän Marseillen nuorten aikuisten ja nuorten keskuudessa, joskus jopa eteläisillä alueilla. Sitä pidetään joskus "kaupungin" aksenttina.
Alkuperä | Sana | Määritelmä | Etymologia |
---|---|---|---|
Provencal | rappeutunut | limpeen paikallinen nimi , kuori kiinni jumissa; johdannalla, merkki, josta emme voi päästä eroon | Kenraali Occitan käyttää muotoa alapeda , latinalaisista lepoista, lepadisista |
italialainen | aouf | "Vapaa" | ufo, latinan ad usum fabricae operis lyhenne |
Provencal | pahempi | "Katsella suu auki", "miettiä", ihailla " | badar : "beer" |
Ranskan kieli | pallo | "Jalkapallo" ( metonyymin mukaan ) | |
Ranskan kieli | bandeur | perse nuolla | kumartua jonkun yli = kadehtia häntä, houkutella häntä |
Provencal | barbeli | alun perin kala, tarkoittaa valkoista nokkaa, nuorta miestä tai jopa parittajaa Marseillen slangissa. | parrakas |
Provencal | Bastide | suuri maalaistalo, jonka porvarit olivat rakentaneet itselleen | bastida : "rakennettu" |
Provencal | peto | hurja peto | bestiasso |
Provencal | chard | väärin kutsuttu " terävä " vene | beeta |
Provencal | bisquer | "Narttu", "narttu" | biscar |
Provencal | pommikone | "osuma" | pommi |
Provencal | bordille | "Junk", sekä kirjaimellisesti että kuvaannollisesti | bordilha |
Provencal | borie | kuiva kivimökki | bòri |
Caló | pilata | hullu, outo | Katalaani boig tai oksitaani Baug |
Provencal | pullistuma | "(To) move", "(to) ravista" | bolegar : "sekoittaa, sekoittaa" - lat. myöhäinen bullicare |
Provencal | pistoke | pieni pallo, joka toimii tavoitteena petankki | bouchoun : "pieni pallo" |
Provencal | bougnette | tahra (vaatteessa) | bougneto : "öljy tahra" |
arabi | palovammoja | "Idiootti", "kykenemätön" | بغل, beḡel : " muuli " |
Provencal | cacou | nuori roisto, antoi myös kékén | Quebec |
Provencal | kahvila tai clafi | "Täytetty", siinä mielessä "joka on täynnä sth" | johtuu latinankielisestä clavo figere : "kiinnittää kynsiin" |
Provencal | kahvila | sotkuinen kaappi tai huone | kahvila |
Provencal | väistelijä | paikka, joka on voimakkaasti auringolle alttiina, kuumuutta | voi olla |
Provencal | cagole | mauton tyttö | cagola , balaclava, jota päiväketehtaissa työskentelevät nuoret tytöt käyttävät, on väitetty olevan vähän uuttavaa |
Provencal | piilossa | "Ulostaa"; piilottaa : "pelätä" (tuttu); cagade : iso tyhmyys (tuttu) | cagar |
Provencal | capeu | hattu | capeu |
Provencal | lämmetä | kuljettaa joku mukanasi polkupyörällä tai moottoripyörällä | chalar |
Piemonten | chapacan | " Hyödytön " | ciapa voi : "koiran sieppari" |
Provencal | chichi-frègi | eräänlainen pitkänomainen munkki | chichí fregit : "pieni paistettu lintu" (chichi tarkoittaa sekä pientä lintua että uros sukupuolta) |
Puhu nuori | chnine | puhelin | chnine |
arabi | chouf | "Tarkkaile", "näköpiiri" | شاف: "katsella" |
Provencal | kollega | "Ystävä", "kaveri" | collega , käytetään ystävän mielessä |
Provencal | kusipää | tyhmä, tyhmä (tuttu) | paksusuolen kivekset |
Ranskan kieli | pelätä | "Kestää huonosti" ( inhoan : "Pelkään alkoholia") | |
Provencal | degun | henkilö (ei henkilöä) | degun , sama merkitys |
Provencal | pitkä | " Koko ajan" | lòngasta , sama merkitys |
Provencal | sekaantua | "Petos", "väärinkäyttö", "pettää" | bocanar, embocanar, melua, riitaa |
Provencal | kyllästää | "Osallistu tapaukseen", "sanallinen", "kiinni" | empegar: " liittää " - pegarista : "liittää". |
Provencal | koteloida | menestyä, saavuttaa tavoite | kappeli |
italialainen | engatser (t) | suuttua | incazzarsi , kielen keski-eteläisten murteiden ääntämisellä |
Provencal | houkutella | nukkua, tyrmätä | ensucar : "tyrmätä" - mehua , Provencen slangilla tarkoitetaan päätä, kirjaimellisesti "lyödä päätä". |
Provencal | Esque | matoja käytetään syötteinä | esca: "loppu", "loppu" (tässä onki) |
Provencal | väistää | "Kiristää"; esquiché : "ahdas" | esquichar , purista, murskaa |
Provencal | pysähtyä | huijata | estancar : "lopettaa". Merkitys "huijaus" on ainutlaatuinen Marseillelle. |
Provencal | estrasse | "Teepyyhe", sekä kirjaimellisesti että kuvaannollisesti | estraça , estraçarin verbin perustelut : ”repiä”. |
Provencal | fada | "Hullu" | fadat : "hullu", "tyhmä", johdettu fada , "keiju". Kenellä kirjaimellisesti on keijuja päähän. |
italialainen | fatche | "Kasvot", josta on tullut yllätyshuutomerkki ("oi fatche!") | faccia: "kasvot" |
Provencal | favouille | "Pieni rapu"; johdannaisena pienen pojan sukupuoli, mutta myös tyhmyys; nykyään Marseillen alueella termi tai lempinimi favouille osoittaa naisen, jolla on kevyt moraali (viittaamalla pieneen taskuravuun, joka ei kävele pystyssä) | favolha |
Provencal | pyöriä | "taistelu"; liukastua pois : "taistella", "taistella" | filada |
italialainen | fiòli | "Pikkuporvarillinen" |
figlioli (lyhennettä on figli , lapset), otettu kuvaannollisesti pojan tai isän tytär
Vuonna Provencen , fiòli osoittaa kuulumatta uskonnolliseen seurakunnan, joka on legitimist ; ilmaisu ilmestyi Marseillessa Golgatan kirkon italialaisen papin saarnojen ansiosta . |
Korsika | veli | "Veli", "veljeni", "ystäväni" | |
Provencal | gabian | lokkileucophée | gabian |
Romani | gadjo , gadji | "Kaveri", "tyttö" | |
Provencal | galéjer | liioitella kun kerrot jotain | galejar : " paraatiin ", "näyttävästi näyttämään" |
Provencal | gànchou | koukku, jota aiemmin käyttivät vahtimestarit ja jota nykyään telakoitsijat käyttivät nappaamaan laatikoita | gancho |
Provencal | gari | pikkulapsi | garri : "rotta" |
Komorien | gari | auto | |
Provencal | goï | "Lame" (ei mitään tekemistä heprean homofonitermin kanssa) | gòi , gòia |
Komorien | parantunut | nimeää jonkun vahvan, rohkean | Guirri : "päättäväinen", "itsepäinen" |
arabi | hamo | setä (setä) | Tunisian kieleltä otettu sana |
Komorien | hazi | Job | |
arabi | helah (tai halla ) | "Häiriö", käytetään myös mielessä "mielialan asettamiseksi", "sytyttää tulta" | |
Komorien | kartoitettu | hopea | pikakuvake sanalle mapésa |
Provencal | ruskea | "Narttu" | morronar Morre (lausutaan "mora") on kuono, joka tarkoittaa kirjaimellisesti "tehdä suuhun" |
Provencal | hallita | "kömpelö" | mastrejar : "hoitaa hankalasti" |
Provencal | mèfi | " Varoitus " | mèfi |
Provencal | johtaa | tuoda | menar : "ottaa, tuoda" |
Provencal | minot | "Lapsi", "lapsi" | minòt, minòta, pikku juttu |
napolilainen | oai | "häiriö" | uaio , sama merkitys |
Provencal | pachole | Nainen | pachòla , jotain, mitä me hämmentämme |
Provencal | pannulla koristeltu | voileipä | koristeltu pannu : "leipä koristeltu" |
Provencal | kori luistella | ei-kiinnostavat sanat ("ja koripehmuste"). | luistelu-cofin |
Caló | payo | ei-mustalainen; naurettava pikkuporvarillinen | alkaen Catalan Paio : "mies, tyyppi" |
Provencal | pebron | " typerys " | pebron : "pippuri" |
Provencal | kiinnittäminen | "Keppi", "keppi" | pegar : "liitä" |
Provencal | pescadou | "Kalastaja"; punnita : "kalastamaan", "kiinni" | pescador : ”kalastaja”, lat. piscator |
Provencal | halpa | ilmaisu, jota käytetään myötätunnon, sääli | pecaire : "syntinen" |
Provencal | piade , piadon | ” Erakkaravut ”; piade on myös jalanjälki | joha : " jalanjälki " |
Provencal | huone | "Moppi" | purra |
Provencal | akku | "Pesuallas" | pila |
Provencal | pesto | basilikan ja oliiviöljyn seos, sanottu italiaksi pestona | pistooli : "murskata", "tallata" |
Provencal | piki | "Pikkulapsi" | pichon : "pieni" |
Provencal | piter | "Purra koukku" (myös kuvaannollisesti); ohittaa, syö pieninä annoksina | pitar |
Provencal | taittaa | "Wrap" (paperilla) | plegar , jota käytetään samaan suuntaan |
Ranskan kieli | osoittaa (olla) | evätä pääsy paikkaan. | kohta: "ilmoita poissa" |
Provencal | kantaa | tuoda | Provencen portaalista , jota käytetään samalla tavalla |
Provencal | vihannespuutarha | "Työsuunnitelma" (keittiössä) | potatgier , paikka, johon laitamme astiat (kattilat) |
Provencal | mitä ovat aco? | " Mikä tuo on ? " | que es aquò |
Provencal | lähteä | "Ota pois" (vaate) | Provençal- kitara , jota käytetään samalla tavalla |
arabi | rhene | kurja, nörtti | |
Ranskan kieli | ravintola | "Leipä" (200 grammaa) | kirjaimellisesti "leipä, joka palauttaa" |
Provencal | Roucaou | "kivikalat"; tarkoittaa homofonisella lähentämisellä myös henkilöä, jolla on punaiset hiukset | Rocau |
Provencal | rouste | "Iskujen volley", "tärkeä tappio" | rosta : "hakkaaminen" |
italialainen | santibèli | synonyymi santonille , termi, joka on johdettu Provençalista, ja joka laajennuksella merkitsee henkilöä, joka ei ole kovin valpas | Santi Belli : "kauniit pyhät" |
Provencal | santon | hahmo, joka asetetaan sängyihin jouluna. | santon : "pieni pyhimys", sant : "pyhimys" |
napolilainen | scoumougne | "Kirous", "epäonnea" | Napolilainen scomunica: "ekskommunikaatio" |
Provencal | viivyttää | lepää, ota huumeita | kalari , laskeudu, heikennä |
Ranskan kieli | nieleminen | excel | gorging : " gorging " |
arabi | sgeg | Uros | |
Provencal | hunaja-tikkari | karkkia | suck-mèu |
Caló | tarpin | "Paljon", "hyvin" | |
Ranskan kieli | kiinnitys | aivohalvaus; (aseta tulppa: "potkia") | |
Ranskan kieli | Kiusata | excel | Hän kiusaa palloa: "Hän loistaa jalkapallossa" |
Provencal | chat | jutella paljon | chacharronear : "jutella, puhua" |
Provencal | testard | itsepäinen, itsepäinen | tèsta : "pää", lisäyksellä |
Provencal | teston | älyllinen | teston : "pää", pienennetty |
Provencal | Thys | verkon nimi " trémail " ranskaksi. | Mukaan Victor Gelu tämä termi tulee suoraan Phocaean kreikkalainen. |
Ranskan kieli | turnaukset | "hienonnettu pihvi" | |
Provencal | elämää | munaa, idiootti | viivi , uros. " Elämäni ! ", Vastaa" hei paska! " ", ranskaksi |
Provencal | zou | "En avant" ("Allez zou!"), Vastaa ranskalaista "hop" | zo |
”Hyvä vuoden loppu! ": Hyvää vuoden loppua! - "In the year qué vèn": Nähdään ensi vuonna.
"Hyvä 54: lle": hyvä turvapaikalle (joka oli vuosisataa sitten raitiovaunun 54 päässä; tänään on La Timonen sairaala ).
"Parkittu kuin santon ": jäätynyt, liikkumaton (heikentävä).
"Perä, kuten Porte d'Aix": erittäin iso (" Porte d'Aix " on Place Jules Guesden voittajakaari).
“Saavu kuten Belsunce”: saapuisi ilman tarjottavaa. Liittyy Marseillen piispan Henri de Belsuncen patsaaseen vuoden 1720 ruton aikana, joka näkyy molemmilla kämmenillä taivasta kohti.
"Annan sinulle 5 frangia, jos jatkat": Annan sinulle isku, jos jatkat.
"Tee röykkiö": kasaudu (esimerkiksi bussin takaosaan).
"Saada gibe": saada kuppi ( giba Provençalissa); enimmäkseen sanottu poskesta turvonnut hammassärky.
"Tee hyvää Bertrandille, hän palauttaa sen sinulle häkissä": älä anna ystävyytesi kenellekään.
"Chichourle-fani! Hän teki minulle kiekon nartun ”: helvetti! Kaveri teki laatan ("Fan de chichourle" ilmaisee ihailua, ärsytystä tai hämmästystä)
"Fan des pieds": Vaihtoehto "chichourlen tuuletin", jotta vältetään mauton lause "chichourle".
"Ohita huone": Ohita moppi.
"Tankkaus": Täytä auto polttoaineella.
"Älä katkaise jarrua": Älä ylikuormita. Ho istu alas! Emme kuitenkaan rikkoa jarruja!