Mukaan Kreikkalaisen mytologian , tereus (vuonna antiikin Kreikan Τηρεύς / tereus ) on poika Ares ; Hän asui Phocis klo Daulis ja hallitsi yli traakialaisille .
Jean de la Fontaine viittaa Tereukseen tarinoissaan Le Milan et le Rossignol .
Kiitos Tereukselle voitosta, Pandion antaa hänelle tyttärensä Prognén vaimoksi, mutta avioliittoa vietetään huonoissa puitteissa ( pöllö laskeutuu morsiamen kammion yläpuolelle). Heille syntyi poika Itys . Progné pyytää aviomiehensä tapaamaan sisarensa Philomeleen , ja hän menee Ateenaan tätä tarkoitusta varten. Heti kun hän näkee Philomelen, Tereus syttyy halusta häntä kohtaan ja maksaa hänelle ahkera tuomioistuin. Pandion, joka ei huomioi tilannetta, luottaa häneen Philomèlen, joka haluaa nähdä Prognén uudelleen; mutta heti kun he palaavat, Tereus vangitsee Philomeleen lampaanvarjossa, hän raiskasi hänet ja leikkaa sitten hänen kielensä estääkseen häntä paljastamasta rikoksensa, ja lukitsee hänet. Hän tekee tarinan saadakseen Prognén uskomaan, että hänen sisarensa on kuollut.
Philomèle kuitenkin kirjoi tarinan koettelemuksesta kankaalle, jonka palvelija lähetti Prognén. Bakkibileiden aikana Progné pukeutuu naamioon ja onnistuu löytämään sisarensa. Panemalla merkille rikoksen todellisuuden hän tappaa Itysin (pojan, jonka hänellä oli Tereukselta) kostoaan varten ja kokki sen ennen kuin palvelee sitä aviomiehellään, joka nauttii siitä tietämättä mitä se on. Kun hän pyytää soittamaan Itysille, Progné vastaa: "Sinussa on se, jota pyydät!" ". Sitten Philomele ilmestyy ja heittää poikansa katkaistun pään hänen kasvoihinsa. Itsensä ulkopuolella Tereus lähtee etsimään kahta sisarta, mutta heistä tulee lintuja: ensimmäinen lentää metsään, ja toinen menee katon alle pitäen rinnassaan verivirtaa, joka muistuttaa meitä murhasta. Tereus itse muuttuu rengasiksi , linnuksi, jonka pitkä nokka herättää miekkansa, tai muiden versioiden mukaan korppikotkaksi .
Tekstistä ei ole selvää, mistä sisaresta tulee mikä lintu. Danièle Robert kommentoi käännöstään: "Progné muuttuu satakieleksi, Philomèle pääskyksi". Ehkä tämän epätarkkuuden seurauksena Prognésta tuli eri pääskyslajien nimi ja Philomeleen satakielen nimi .
Mytologi Robert Graves tulkitsee legendan hyvin henkilökohtaisella tavalla korjaamalla lähteet. Hänen tarinansa on seuraava:
Kutsui hänen tuen kuningas Ateenan , Pandion , sodassa Labdacos yli rajojen aluetta, tereus päättyi konfliktin voittamalla. Sitten Pandion antoi hänelle kiitoksena tyttärensä Procnen käden , jolla hänellä oli poika Itys .
Mutta tereus rakastui Philomele , prokne pikkusisko, iloinen hänen äänensä. Hän lukitsi Procnen orjien kanssa mökissä Daulisin lähellä , ja kertoi sitten Pandionille, että hän oli kuollut.
Lohduttamaan häntä kuningas tarjosi hänelle sitten Philomeleä, ja ateenalaiset vartijat saattoivat hänet viemään hänet Daulisiin hänen häihinsä. Saapuessaan valtakuntaansa Tereus tappoi vartijat.
Saatuaan pakkomielle Philomeleen, hän katkaisi uutisen kuulleen Procnen kielen hiljentääkseen hänet.
Epätoivoinen ja hiljainen jälkimmäinen kirjoi sisarensa tulevaan hääpukuun viestin: "Procne on orjien joukossa" . Nähtyään hänet Philomele lähti etsimään häntä.
Vapautettuaan Procne tappoi oman poikansa Itysin, keitti hänet ja pyysi häntä tarjoilemaan Tereukselle illallisen kostoksi.
Sitten hän ja hänen sisarensa kiiruhti pakenemaan. Kun Tereus huomasi tapahtuneen, hän tarttui kirveeseen ja lähti heidän perään. Lahdessa kaksi sisarta pyysi jumalia muuttamaan heidät linnuiksi: Procnesta tuli pääskylä, Philomelesta satakieli ja Tereuksesta metamorfoosi rengas.