Heprealainen kirjoitus järjestelmiä , jotka ovat peräisin foinikialaisten kalligrafiaa , ovat kehittyneet ajan myötä, ja hän ilmoittautuu tänään kaksi näkökohtien lisäksi neliön kirjoittaminen käytetään tulostus, ja ns kaunokirjoitusta kirjallisesti käyttää. Jota soferim on käsinkirjoitettuja asiakirjoja. Heprean kirjoittaminen tietokoneella mahdollisti näiden kahden perustyypin kehittymisen kohti suurta heprealaisten kirjasinten monimuotoisuutta.
Vanhin logograms vuodelta ... tulva. Välillä 3500 ja 3200 eKr niitä käytettiin kirjoittaa prototyyppi cuneiform Mesopotamiassa toisaalta, ja kirjoittaa hieroglyfit Egyptin muita.
Logogrammien kehitys ideogrammeiksi , piktogrammeiksi ja sitten fonogrammeiksi oli hyvin hidasta.
Egyptiläisistä hieroglyfikirjoituksista on saatu protosinaitilainen kirjoitus , jota seurasi Siinain alueella Mooseksen aikaan voimassa ollut Protokananan kirjoitus . Sitten tästä kirjoituksesta kehittyi foinikialainen kirjoitus, jota pidettiin kreikkalaisten , paleohebrealaisten , samarialaisten ja aramealaisten kirjoitusten äitinä .
Kalligrafiaa heprean ajelehtia grafiikkaa foinikialaisten. Näillä kahdella kirjoitusjärjestelmällä on yhteistä, että ne esittävät joukon merkkejä, joista kukin voidaan lukea useilla tasoilla.
Foinikialainen | heprealainen | Piktogrammi | Piktogrammi | Äänite | |
---|---|---|---|---|---|
Numerogrammi | |||||
![]() |
א | sonni mestari | אֶלֶף ʾelep̄, אַלּוּף ʾallūp̄, | LeĀleph | הַחַד 1 ʾaḥad (tai 1000 אֶלֶף ʾelep̄) |
![]() |
ב | Talo | ֽתיֽת bayiṯ, בֵּיֽת beyiṯ, () | bēth | 2 שְׁתַּיֽם šəṯṯayim |
![]() |
ג | kamelin kaula | gâmâl | gīmel | 3 שָׁלֹשׁ šāloš |
![]() |
ד | ovi. | deleth | dāleth | 4 אַרְבַּע arəbbaʿ |
![]() |
ה | tässä on ( väliintulo ) | Hei | Hei | 5 חָמֵשׁ ḥāmēš |
![]() |
ו | naula, koukku | waw | wāw | 6 שֵׁשׁ šēš |
![]() |
ז | ase, kirves | zayin | zayin | 7 š šeḇaʿ |
![]() |
ח | terrori | ḥēth | ḥēth | 8 ə šəmoneh |
![]() |
ט | käärme | ṭēyth | ṭēth | 9 תֵּשַׁע ṯēšaʿ |
![]() |
י | käsi | yād | yōdh | 10 עֶשֶׂר |
![]() |
כ | kämmen, kämmen | kaph | kaph | 20 עֶשְׂרִים |
![]() |
ל | paimenen pistely | lāmèd | lāmedh | 30 שְׁלֹשִים |
![]() |
מ | vesillä | mayim, mēym | sama | 40 אַרְבָּעִים |
![]() |
נ | kalastaa | nunna | nunna | 50 חֲמִשִּׁים |
![]() |
ס | tuki, tuki | sāmèkh | sāmekh | 60 vuotta |
![]() |
ע | silmä | Ayin | Ayin | 70 vuotta |
![]() |
פ | suu | pèh | pē | 80 שְׁמֹנִים |
![]() |
צ | (papyrus) | ṣādē | 90 תִּשְׁעִים | |
![]() |
ק | apina | qôph | qûph | 100 |
![]() |
ר | (pää) | rēš | 200 | |
![]() |
ש | (hammas) | synti | 300 | |
![]() |
ת | (Mark) | sew | 400 |
Heprean kieli on merkitty käyttämällä aakkosiin koottuja kaksikymmentäkaksi merkkiä . Tätä aakkosia kutsutaan hepreaksi aleph beth , sen kahden ensimmäisen merkin nimestä.
Arabialaisen aakkoston tavoin heprean aakkoset ovat abjad- tyyppisiä, ja ne merkitsevät yksinomaan konsonantteja. Kaksi heprealaista kalligrafiaa esiintyy rinnakkain tänään: Assyrian kirjoitus, jota kutsutaan neliökirjoitukseksi, ja kursiivikirjoitus. Nämä kaksi kirjoitustyyppiä luetaan ja kirjoitetaan, kuten arabia, oikealta vasemmalle.
Heprean aakkoset koostuu kaksikymmentäkaksi kirjainta , joista yksinomaan edustavat consonantal äänteet hepreaksi. Näiden merkkien peräkkäisjärjestystä, jota kutsutaan aakkosjärjestykseksi , käytetään sanojen sanastoinnin järjestämiseen sanakirjoissa tai muissa sanastoluetteloissa. Painamisen keksimisestä lähtien painettujen kirjojen kirjoittaminen käyttää tässä ns. Neliönmuotoa eli assyrialaista .
moderni ääni | neliön kirjain | transkriptio | translitterointi | Heprealainen nimi |
---|---|---|---|---|
[ mykistys tai diérèse ] | א | aleph | [ʾĀlep̄] | אָלֶף |
/ v / / b / | בּ ב | Beth | [ḇēṯ] tai [bēṯ] | בֵית tai בֵּית |
/ g / | גּ ג | guimel | [ḡimel] tai [gimel] | גִמֶּל tai גִּמֶּל |
/ d / | דּ ד | Daleth | [ḏāleṯ] tai [dāleṯ] | דָלֶת tai דָּלֶת |
/ ʕ̞ / | ה | Hei | [Hei] | הֵא |
/ v / | ו | vav | [wāw] | וָו |
/ z / | ז | zayin | [zayin] | זַיִן |
/ ʜ / | ח | het | [ḥēṯ] | חֵת |
/ t / | ט | tet | [ṭēṯ] | טֵת |
/ d / | י | yud | [yōd] | יוֹד |
/ χ / / k / | כּ כ ך | kaf | [ḵāp̄] tai [kāp̄] | כָף tai כָּף |
/ l / | ל | lamed | [lāmed] | לָמֶד |
/ m / | מ ם | sama | [sama] | מֵים |
/ n / | נ ן | nunna | [nunna] | נוּן |
/ s / | ס | samekh | [ṣāmeḵ] | סָמֶך |
[ mykistys tai diérèse ] | ע | ʿ ayin | [ʿAyin] | עַיִן |
/ f / / p / | פּ פ ף | pe | [pē] | פֵּא |
/ ts / | צ ץ | tsade | [ẓādīq] | צָדִיק |
/ k / | ק | qof | [qūp̄] | קוּף |
/ ʀ / | ר | resh | [rēš] | רֵישׁ |
/ ʃ / | שׁ | säären | [synti] | שִׁין |
/ s / | שׂ | synti | [synti] | שִׂין |
/ t / | תּ ת | tav | [tāw] | תָּו |
שׂ שׁ |
ש on sanojen initial (hammas) ja שפה (huuli) alkukirjain , vaikka ensimmäinen sana lausutaan šēn ja toinen sāp̄āh . Jo antiikin aikana foneettisesti hyvin erilaistetut äänet / ʃ / ja / s / kirjoitettiin käyttäen yhtä merkkiä ש. Tämän epäselvyyden poistamiseksi masoreetit keksivät erityisen diakriittisen pisteen , joka sijoitettiin oikealle שׁ muistiinpanoon / ʃ / ja vasemmalle שׂ muistiinpanoon / s /, joten he kirjoittivat nämä sanat שֵׁן šēn ja שָׂפָה sāp̄āh . Vaikka perinne terveisin ש yhtenä kirjeen, jonka שׂ on vain yksi muunnelma, sanakirjoja erottaa tämän ainutlaatuisen mutta toisin teräväkärkiset luonnetta kahtena erillisenä kirjainta, שׁ on toiseksi viimeinen ja שׂ osassa oleva toiseksi viimeinen heprean aakkoset.
א ה ו י |
Muinaisten kirjanoppineet valitsivat ugaritilaiselta ajalta , että semitaalisten sanojen konsonanttirakenne on vokaalirakennettaan vakaampi, kirjoittamaan konsonantteja, kielensä fonologisesti vakaampia osia eikä vokaaleja, joita pidetään liian epävakaina huomata. Tämä foinikialaisten ylläpitämä perinne välitettiin ensimmäisen temppelin heprealaisille kirjanoppineille ennen Babylonin pakkosiirtolaisuutta . Puhujille, jotka ennen kirjoittamista puhuivat helposti äidinkieltään, tämän kirjoitustavan aiheuttamat epäselvyydet voitettiin helposti.
Vuodesta Ezra ja rakentaminen toisen temppelin , hepreaksi tutkijat tunsi tarvetta huomautuksen lisäksi konsonantit harvoista vakaa vokaalit , jotka olivat aina löytyy samassa paikassa sanan riippumatta kielellisen kontekstin, joka antoi sen. Yhdistetään (nimellinen tai sanalliset taivutukset, johdannaiset, sävellykset). Tätä varten he eivät keksineet uusia merkkejä, vaan käyttivät neljää kirjainta perinteisestä aakkosestaan, nimittäin: א ה ו י .
Nämä neljä kirjainta ( א ה ו י ) luokitellaan isotonisiksi (isotonia määritellään kahden funktion tasapainoksi, joilla on sama muoto). Heistä tulee lepotilassa (latinankielisestä lepotilasta ), kun ne "lepäävät" konsonantti-indikaattorin toiminnastaan suorittaakseen vakaan , yleensä pitkän vokaalin osoittimen . Käyttäessään tämän vaihtoehtoisen toiminnon kukin näistä isotonista merkkejä pidettiin kuin EM haqria אֵם הֲקְּרִיאָה 'em həqqərî'āh antiikin kirjanoppineet, jonka keskiaikainen grammarians käännetty latinaksi mater lectionis tuli ”lukeminen äiti” ranskaksi.
Järjestelmä néqoudot נְקֻדּוֹת nəquddōṯ keksi Masoretes on Tiberiaan vain huomata sävy ja pituus vokaaleja, se ei korvaa "lukeminen äidit", jonka ensisijainen tehtävä tarjota sijainnin vokaali vakaan sanalla pysyy voimassa tänään.
ך ם ן ף ץ |
תּ פּ כּ דּ גּ בּ |
Kuudella merkillä voi olla variaatio, joka on merkitty sisäpisteellä, jota kutsutaan kevyeksi dagueshiksi .
Käsiala heprean (כתב רהוט) on perinteisesti nimetty, mutta väärin kaunokirjoitusta , koska käsikirjoitukset Heprea merkkejä kirjoitetaan, toisin kuin Ranskan, ilman sitoutumaan toisiinsa. Jotkut hahmot näyttävät hyvin samanlaisilta kuin vastaava neliön muotoinen kirjoitus, toiset ovat todella omaperäisiä tähän.
Jos heprealaisen merkin translitterointi tai transkriptio ei löydä vastaavaa latinankielisten merkkien joukosta, on tapana käyttää seuraavia merkkejä:
translitterointi | Heprealainen merkki | fonetointi |
---|---|---|
ʾ | א | / ʔ / (glottikuvaus) |
ḇ | ב | / v / tai bh |
ḡ | ג | / ɣ / tai gh |
ḏ | ד | / ð / tai dh |
ḥ | ח | / ħ / |
ṭ | ט | [t̙ˤ] tai t korostettava |
ḵ | כ | / χ / tai kh |
ṣ | ס | [s̙ˤ] tai s painotettu |
ʿ | ע | / ʕ / |
p̄ | פ | / f / tai ph |
š | שׁ | / ʃ / ( sh ) |
ṯ | ת | / θ / tai th |