Fenyylihydratsiini | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Henkilöllisyystodistus | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
IUPAC-nimi | fenyylihydratsiini | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Synonyymit |
Hydratsiinibentseenisulfonihappo |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
N o CAS | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
N o ECHA | 100 002 612 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
N O EY | 202-873-5 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Hymyilee |
c1 (ccccc1) NN , |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
InChI |
InChI: InChI = 1 / C6H8N2 / c7-8-6-4-2-1-3-5-6 / h1-5,8H, 7H2 InChIKey: HKOOXMFOFWEVGF-UHFFFAOYSA-N |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Ulkomuoto | öljyinen, väritön tai keltainen neste tai kite. muuttuu punaruskeaksi altistettaessa ilmalle ja valolle. | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kemialliset ominaisuudet | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Raaka kaava |
C 6 H 8 N 2 [Isomeerit] |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Moolimassa | 108,1411 ± 0,0058 g / mol C 66,64%, H 7,46%, N 25,9%, |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
pKa | 8,79 25 ° C: ssa | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Fyysiset ominaisuudet | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
T ° fuusio | 19,5 ° C | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
T ° kiehuu | (hajoaminen): 243,5 ° C | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liukoisuus | vedessä: heikko | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liukoisuusparametri δ | 25,6 MPa 1/2 ( 25 ° C ) | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tilavuusmassa | 1,09 g · cm -3 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Itsesyttymislämpötila lämpötilan | 174 ° C | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Leimahduspiste | 88 ° C (suljettu kuppi) | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kyllästävä höyrynpaine | lämpötilassa 71,8 ° C : 133 Pa | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Lämpökemia | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
C s |
yhtälö:
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Varotoimenpiteet | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
SGH | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Vaara H301, H311, H315, H317, H319, H331, H341, H350, H372, H400, H301 : Myrkyllistä nieltynä H311 : Myrkyllistä joutuessaan iholle H315 : Ärsyttää ihoa H317 : Voi aiheuttaa allergisen ihoreaktion H319 : Ärsyttää vakavasti silmiä H331 : Myrkyllistä hengitettynä H341 : Epäillään aiheuttavan geneettisiä vikoja (Ilmoita altistumistapa, jos on kiistatta osoitettu, että mikään muu altistumisreitti aiheuttaa samanlaisen vaaran) H350 : Saattaa aiheuttaa syöpää (Ilmoittakaa altistumisreitti, jos on kiistatta osoitettu, että mitään muuta reittiä altistuminen aiheuttaa samaan vaaraan) H372 : Näyttöä vaara vakavan vahingon elimet (ilmoitetaan kaikki sairastuneet elimet, jos tiedossa) toistuvan tai pitkittyneen altistuksen jälkeen (ilmoitetaan altistumisreitti, jos on lopullisesti osoitettu, ettei mikään muu altistumisreitti aiheuta samaa vaaraa) H400 : Erittäin myrkyllinen vesieliöille |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
WHMIS | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
B3, D1A, E, B3 : Palavan nesteen leimahduspiste = 88 ° C suljettu kuppi (menetelmää ei ole raportoitu) D1A : Erittäin myrkyllinen aine, joka aiheuttaa välittömät vakavat vaikutukset Vaarallisten aineiden kuljetus: luokka 6.1 ryhmä II E : Eläinten ihon syövyttävän materiaalin nekroosi Ilmoitus 0,1%: n mukaan ainesosien ilmoittamisluetteloon |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
NFPA 704 | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
2 3 0 | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kuljetus | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
2572 : FENYYLIHYDRAZIINI |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Ekotoksikologia | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
LogP | 1.25 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
SI- ja STP- yksiköt, ellei toisin mainita. | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Fenyylihydratsiinia on kemiallinen yhdiste löysi saksalainen kemisti Emil Fischer . Se voi aiheuttaa hemolyysiä , joka on tuhoaminen punasoluja , kun se tuodaan kiertoon. Sitä käytettiin kerran polysytemian hoitoon .
Fenyylihydratsiini voidaan saada pelkistämällä fenyylidiatsoniumioni sulfiitilla.
Aniliini liuotetaan ensin hitaasti 2,5 ekvivalenttiin 37-prosenttista suolahappoa laimennettuna samaan tilavuuteen jäätä. Liuokseen hydrokloridin näin valmistettu aniliini diatsotoidaan liuoksella, jossa on noin 30% vastaavan natriumnitriitin pitäen lämpötila lähellä 0 ° C: ssa .
Tämä atsoliuos kaadettiin nopeasti kyllästettyyn natriumsulfiittiliuokseen, joka oli aikaisemmin jäähdytetty 5 ° C: seen 2,25 ekvivalenttia . Liuos muuttuu oranssinpunaiseksi. Se lämmitetään asteittain 60 ja 70 ° C: seen .
Lisätään 2,5 ekvivalenttia 37-prosenttista kloorivetyhappoa. Liuoksen tulisi sitten olla hapan. Liuosta pidetään 60 - 70 ° C: ssa useita tunteja ja se muuttuu vähitellen väriksi.
Lisätään tilavuus suolahappoa, joka vastaa kolmasosaa liuoksen tilavuudesta, ja valmisteen annetaan sitten jäähtyä huoneen lämpötilaan ja sitten 0 ° C : seen jäähauteessa. Fenyylihydratsiinihydrokloridin keltainen sakka suodatetaan Buchner-suppilon läpi ja kuivataan ilmassa tai eksikkaattorissa rikkihapon päällä.
Vapaa fenyylihydratsiini voidaan valmistaa tekemällä emäksiseksi hydrokloridi hieman enemmän kuin yhdellä ekvivalentilla 25% kaustista soodaa. Fenyylihydratsiini uutetaan kahdella riittävällä annoksella liuotinta (eetteri tai tolueeni), yhdistetyt orgaaniset faasit kuivataan kaustisen soodan tai vedettömän kaliumhydroksidin tableteilla ja suodatetaan sitten laskostetun levyn läpi. Liuotin tislataan pois, sitten vesipumpun tyhjiö muodostuu vähitellen. Fenyylihydratsiini fraktioidaan noin 137 - 138 ° C: ssa lämpötilassa 18 mmHg .
Saatu fenyylihydratsiini on keltainen öljy, joka kiinteytyy jäähtyessään. Saanto: 55-80%.
Fenyylihydratsiini muodostaa hydratsoneja karbonyylijohdannaisten kanssa, joiden sulamispiste on ominaista. Käytetään 4-nitrofenyylihydratsiinia ja erityisesti 2,4-dinitrofenyylihydratsiinia.
Se muodostaa osatsoneja sokereiden kanssa etikkahapon läsnä ollessa.
Hapolla (polyfosforilla) tai sinkkikloridilla käsitellyt fenyylihydratsonit johtavat indoleihin (tekijä Emil Fischer ).
In vitro, asetettuna punasoluja sisältävään ympäristöön, fenyylihydratsiini voi aiheuttaa punaisten verisolujen sisällä havaittavissa olevien heinz-kappaleiden muodostumisen , mikä esiintyy yleensä punasolujen raskaassa oksidatiivisessa stressissä tai vakavan oksidatiivisen stressin tapauksissa . ' pelkistyneen glutationin poikkeavuus .