12 : nnen luvun Koraanin Josephin | ||||||||
Koraani , pyhä kirja islamin . | ||||||||
Tietoja tästä surahista | ||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Alkuperäinen otsikko | يوسف, Yusuf | |||||||
Ranskalainen otsikko | Joseph | |||||||
Perinteinen järjestys | 12 th suura | |||||||
Aikajärjestyksessä | 53 rd sura | |||||||
Ilmoitusaika | Mekanikausi | |||||||
Jakeiden lukumäärä ( Ayat ) | 111 | |||||||
Perinteinen järjestys | ||||||||
| ||||||||
Aikajärjestyksessä | ||||||||
| ||||||||
Suura Yusuf ( arabia : يوسف, ranska : Joseph ) on 12 : nnen Sura on Koraanin . Siinä on 111 jaetta ja se on ainoa kerralla paljastettu surah. Hän on myös ainoa, joka lähestyy samannimistä profeettaa .
Vaikka otsikko ei ole suoraan osa koraaninkielistä tekstiä, muslimi-perinne on antanut nimen tälle sura Josephille, koska tämä sura puhuu erityisesti profeetta Josephista .
Tähän päivään mennessä ei ole olemassa historiallisia lähteitä tai asiakirjoja, joiden avulla voidaan selvittää Koraanin surojen kronologinen järjestys . Kuitenkin mukainen muslimi aikajärjestys osoitettu Ǧa'far al-Sadiq ( VIII th -luvulla) ja laajalle levinneitä 1924 alaisuudessa al-Azhar, tämä suura vie 53 th paikka. Se olisi julistettu Mekanin aikana , toisin sanoen kaavamaisesti Mahometin historian ensimmäisessä osassa ennen lähtöä Mekasta . Challenged päässä XIX : nnen mukaan akateemisen tutkimuksen , tämä aikajana on tarkastellut Nöldeke joille tämä suura on 77 th . Muinaiset muslimiperinteet ovat säilyttäneet jälkiä keskusteluista siitä, sisältyykö tämä surah Koraanin korpukseen.
Koraanin poikkeuksellinen tapaus, tämä sura sisältää kertomuksen, jota seuraa lähes koko sura, mikä tekee Josephin tarinasta Koraanin pisin tarina. Tämä tarina kuuluu genren tarina , ja tarinan-922 tyyppinen . Keskiosassa näkyy chiasmusrakenne semiittisen retoriikan periaatteen mukaisesti .
Tästä jatkuvasta kertomuksesta huolimatta erilaiset tyyliset piirteet osoittavat halua yhdistää useita osioita. Jakeet 4-101 muodostavat keskeisen osan, kun taas prologin ja johtopäätöksen yhdistäminen on "myöhemmän kirjuritoiminnan" työtä. Ensimmäiset todistukset tästä surahasta epigrafiassa osoittavat muunnelmia ja sävellyksiä.
Dye ihmettelee, että Josephia tärkeämmillä ihmisillä ei ole heille omistettua surahaa. Joseph mainitaan Koraanissa vielä kaksi kertaa. Joseph of sura 40 on kuitenkin erilainen kuin sura 12.
Sura sisältää monia eroja raamatulliseen tekstiin. "Nämä erot raamatullisen selityksen kanssa selitetään usein kristillisten ja juutalaisten eksegetisten tekstien kiertotielellä myöhäisestä antiikista ". Laiminlyönnit liittyvät usein keskeiseen aiheeseen liittyvien elementtien poistamiseen ja hahmojen psykologian yksinkertaistamiseen. Niiden avulla voidaan myös sulkea pois Joosefin imartelemattomat näkökohdat, muutokset, jotka jo havaitaan syyrialaisessa homiletikkisessä tekstissä (jotka koskevat Joosefin informaatiota ja ylimielisyyttä). Nämä puutteet osoittavat, että teksti edellyttää, että yleisö tuntee raamatullisen kertomuksen.
Witztum tutki vuonna 2011 tämän suran syyrialaisia lähteitä. Kroppille tämä sura on innoittamana soghithaksi kutsuttujen syyrialaisten runojen muoto sisällyttämällä siihen arabialaisen runouden erityispiirteitä. Jotkut ovat havainneet tässä surassa yhteyksiä tiettyihin keskirikkoihin . Jotkut näistä ovat kuitenkin uudempia kuin Koraani ja voivat havainnollistaa muslimien vaikutusta. Decharneux'lle tämä teksti osoittaa paljon enemmän syyrialaista vaikutusta (leksikaaliset linkit, vuoropuhelulomake ...).
Tätä kohtaa käyttävät Grodzkin mukaan muslimien perinteet todisteena Muhammadin profeetallisesta tehtävästä ympäristössä, jonka ei ole tarkoitus tietää Josephin tarinaa. Tämä teksti on kuitenkin tarina, joka tarvitsee täysin ymmärrettävän tiedon raamatullisesta tarinasta.Koraani ei halua kertoa tarinaa vaan välittää sanoman, tässä on mahdotonta vastustaa jumalallista suunnitelmaa. Tämä yksinkertaistaminen mahdollisti myös Koraanin profeetan typologian luomisen , johon Muhammad on kirjoitettu. Decharneux katsoo, että tällä typologialla on kuitenkin "mureneva perusta".
Vaikka Koraania ei vielä ole olemassa sellaisenaan, sura täsmentää: "Olemme lähettäneet sen alas, Koraani [kielellä] arabiaksi". Reynoldsille tämä maininta koskee vain kyseisiä suroja. Arabit tiesivät Joosefin tarinan muiden kielten kirjoituksista, mutta ensimmäistä kertaa heillä on oma tarinansa.