Arvinachelys goldeni
Arvinachelys
Hallitse | Animalia |
---|---|
Haara | Chordata |
Sub-embr. | Selkäranka |
Luokka | Sauropsida |
Alaluokka | Anapsida |
Tilaus | Testudiinit |
Tilaaminen | Cryptodira |
Perhe | † Baenidae |
Clade | † Baenodda |
Arvinachelys on eräänlainen pois ja kilpikonnia makean että perheen myös pois baenidae .
Hänen edelleen fossiilit olivat paljastui geologisessa muodostumassa on Kaiparowits vuonna Utahin . Ne ovat peräisin ylemmältä liitukaudelta , tarkemmin sanoen keskikampanjalta , toisin sanoen noin 76 miljoonasta (miljoonia vuosia sitten).
Vain yksi laji on liitetty sukuun: Arvinachelys goldeni , kuvattu vuonna 2015 JR Lively.
Kuitenkin jo vuonna 2016 fragmentti suuresta baenid- plastronista, joka löydettiin Etelä-Utahin Wahweap- muodostumasta (myös päivätty Campanian alueelle), katsottiin suvulle: Arvinachelys sp. esittäjä (t): Patricia Holroyd ja Howard Hutchison.
Tämän lajin keksijä, JR Lively, vaatii tämän kilpikonnan pään hyvin outoa morfologiaa, joka muistuttaa "sika-kuono kilpikonnaa".
Etymologia nimi suvun ottaa tämän erityisen näkökohdan huomioon kanssa latinan sanasta ”arvina” for ”silavaa tai pekonia” liittyy kreikan sanasta ”chelys” for ”kilpikonna”.
Kuten muutkin Baenidit, Arvinachelysillä on vesikilpikonnille tyypillisiä ominaisuuksia, mukaan lukien hydrodynaaminen kuori ja suuret mela-muotoiset raajat. Suku erottuu erityisistä sieraimistaan, jotka muistuttavat sian kuonoa. Sen pituus voi nousta 60 senttimetriin.
Tämä kilpikonna asui Laramidian mantereen saaren järvissä ja jokissa nykyisen Pohjois-Amerikan mantereen länsiosassa.
Manner sedimenttejä Kaiparowits muodostumisen talletettujen mantereella sisältää lisäksi Arvinachelys goldeni , viisi muuta taksonit kilpikonnia on Baenidae perhe :
(en) Paleobiologian viitetietokanta : Arvinachelys Lively, 2015