Allekirjoitus | 18. huhtikuuta 1951 |
---|---|
Allekirjoituspaikka | Pariisi |
Voimaantulo | 23. heinäkuuta 1952 |
Allekirjoittajat |
Paul van Zeeland Joseph Meurice Robert Schuman Konrad Adenauer Carlo Sforza Joseph Bech Dirk Stikker Jan van den Brink (nl) |
Tallettaja | Ranskan hallitus |
Kieli (kielet |
4 kieltä
Saksa ranska italia hollanti |
Katso sopimus Wikisource-sivustosta
Perustamissopimus Euroopan hiili- ja teräsyhteisön yhteisön ( EHTY ), jota kutsutaan myös Pariisin sopimuksen , allekirjoitettiin18. huhtikuuta 1951jonka Saksan liittotasavalta (FRG), Belgia , Ranska , Italia , Luxemburg ja Alankomaat ajaksi 50 vuotta. Se tuli voimaan23. heinäkuuta 1952 ja vanhentunut 23. heinäkuuta 2002.
Tätä sopimusta pidetään yhtenä Euroopan unionin perustuslaista .
Sopimuksen institutionaalinen rakenne johtuu sen kirjoittajien motivaatioista sekä jäsenvaltioiden tahdosta toisen maailmansodan jälkimainingeissa . Näin ollen sopimusneuvotteluissa yhdistyvät kolme päämotivaatiota: rauha, vauraus ja ajatus Euroopasta.
Ensimmäinen motivaatio, rauha, ilmaistaan haluna riistää kuusi perustajavaltiota keinoista käydä sotaa toisiaan vastaan. Tämä "puute" tapahtuu hiili- ja teräsmarkkinoiden, sitten aseistukseen tarvittavien materiaalien, keskinäisenä yhdistämisenä, jota hallitaan "rakenteessa, joka estää militaristisia ylilyöntejä ja edistää [...] eliittien välistä yhteistyötä ja kansalaisten yhteistä elämää. kansat ”. Tämä malli esiintyy myös Euroopan atomienergiayhteisön ja Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksissa . Tämä motivaatio edellyttää "tosiasiallisen solidaarisuuden" asteittaista luomista eurooppalaisten välillä. Perussopimus heijastaa tätä ja toimielimille annetut valtuudet ovat päinvastaiset kuin federaatioille annetut valtuudet, joten kun federaatiot ovat toimivaltaisia puolustus-, oikeus-, politiikka-, valuutta- ja ulkoasioissa, EHTY on toimivaltainen vain talousasioissa ( hiilen ja teräksen yhteismarkkinat, tietyt alan työntekijöihin liittyvät taidot jne.).
Toinen motivaatio on vauraus, toisin sanoen toisen maailmansodan jälkeen jälleenrakentaminen ja taloudellinen kehitys.
Se järjestää hiilen ja teräksen tuotannon ja kulutuksen yhdistämisen kuuden allekirjoittaneen maan välille perustamalla Euroopan hiili- ja teräsyhteisön ( EHTY ).
Yhteisösäätiö Juridiset ihmisetYhteisö perustetaan perustamissopimuksen 1 artiklalla. Se on oikeushenkilö.
6 artiklan 2 annetaan yhteisölle oikeustoimikelpoinen tarpeen hoitaa tehtävänsä ja saavuttaa tavoitteensa kansainvälisellä näyttämöllä.
Sisäisesti yhteisöllä on "kansallisten oikeushenkilöiden tunnustama laajin oikeuskelpoisuus".
TavoitteetPerustamissopimuksen 1 artiklassa täsmennetään erityisesti, että se perustuu kolmeen elementtiin: yhteismarkkinat, yhteiset tavoitteet ja yhteiset instituutiot. Nämä yhteiset tavoitteet ovat "taloudellisen kasvun, työllisyyden kehittämisen ja elintason kohottamisen edistäminen jäsenvaltioissa". Se varmistaa, että tuottavuuden tavoittelu ja tuotannon järkeistäminen eivät vahingoita työllisyyttä eivätkä aiheuta perustavanlaatuisia ja pysyviä häiriöitä jäsenvaltioiden talouksiin.
Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi laitosten on erityisesti varmistettava yhteismarkkinoiden tarjonta, taattava yhteismarkkinoiden käyttäjille yhtäläinen pääsy tuotantolähteisiin, varmistettava alin hinta (eikä sillä ole mitään seurauksia, kuten hintojen nousu). hinnat muilla aloilla, joita sopimukset eivät kata, ja palkkiot), varmistaa yritysten tuotantopotentiaalin kehitys ja parantaminen, edistää työvoiman elin- ja työolojen parantamista - työ, edistää kansainvälistä kauppaa ja edistää laajentamista ja nykyaikaistamista tuotannon ja laadun parantamiseksi, jotta ei tarvitsisi perustaa mekanismeja kilpailulta suojaamiseksi.
Siksi EHTY: n perustamissopimus sisältää määräyksiä "toimitusvarmuudesta", joka on keskeinen käsite Euroopan unionin energiapolitiikassa sen myöhemmin kehittyessä.
Institutionaalisen kehyksen luominenPerussopimuksella perustetaan neljä toimielintä: korkea viranomainen , yhteinen edustajakokous , erityinen ministerineuvosto ja tuomioistuin . 7 artiklan nojalla kuuluvat korkea viranomainen on avustaa neuvoa-antava komitea .
Korkea viranomainen koostuu yhdeksästä jäsenestä, joista kahdeksan nimittää jäsenvaltiot ja yhden lisävarusteena. Se on ylikansallinen laitos, jonka keskustelut hyväksytään enemmistöllä. Se voi hyväksyä neljän tyyppisiä säädöksiä: päätökset (sitovat, kuten asetukset ), suositukset (samanlaiset kuin direktiivit ) ja lausunnot. Perussopimuksessa määrätään presidentiksi ja varapuheenjohtajaksi, jotka valitaan kahdeksi vuodeksi, mutta käytäntö on lisännyt toisen varapuheenjohtajan.
YhteismarkkinatPerustamissopimuksessa määrätään, että tietyt kilpailun rajoittamiseksi tarkoitetut tekijät ovat kiellettyjä yhteismarkkinoilla:
Tässä mielessä yhteismarkkinoille toimittaminen oli yksi EHTY: n päätavoitteista. Tämä on "toimitusvarmuuden" käsitteen ensimmäinen esiintyminen unionin oikeudessa.
Euroopan talousyhteisön perustamissopimukseen liitettiin EHTY: n perustamissopimuksen muuttamista koskevia yleissopimuksia ja pöytäkirjoja, erityisesti tiettyjä Euroopan yhteisöjen yhteisistä instituutioista tehty yleissopimus. Tällä sopimuksella kumotaan tietyt määräykset ja korvataan ne:
Sopimuksessa yhteisön avainhenkilöiden sulautumisesta tehdään useita muutoksia EHTY: n perustamissopimukseen, Euratom-sopimukseen ja ETY: n perustamissopimukseen : Euroopan yhteisöjen neuvoston perustaminen, Euroopan yhteisöjen komission perustaminen , tietyt sulautumiseen ja Euroopan yhteisöjen virkamiehiin ja henkilöstöön sovellettavien henkilöstösääntöjen laatimiseen liittyvät säännökset, jotka myös syntyvät sulautumisesta. Sopimus sisältää myös muutoksia lukuun ”yleiset ja loppumääräykset”.
Neuvostoa, määrätään, että erityisessä ministerineuvostossa että Euroopan hiili- ja teräsyhteisön , The neuvosto Euroopan talousyhteisön ja neuvosto Euroopan atomienergiayhteisön sulautuu osaksi neuvoston Euroopan yhteisöjen . Sulautumisesta huolimatta johtokunta säilyttää kussakin sopimuksessa kuvatut valtuudet ja käyttää niitä kullekin sopimusten mukaisten menettelyjen mukaisesti. Muistutetaan neuvoston vuorottelevia puheenjohtajakausia, istuntojen kutsumista ja työjärjestystä koskevat säännöt. ETY: n perustamissopimuksen vaikutuksen vuoksi sulautumissopimuksessa määrätään Coreperin perustamisesta ja sen toiminnasta on epämääräisiä elementtejä. Lopuksi kumotaan ja korvataan ETY-sopimuksen 27 artikla (neuvoston kokoonpano ja puheenjohtajuus), 28 kohta 1 (kokousten koolle kutsuminen), 29 artikla (korvausten asettaminen) ja 30 (työjärjestys) 2 artiklan sisällöllä. (hallituksen kokoonpano), 3 (kokousten koolle kutsuminen), 6 (korvausten asettaminen) ja 5 (sulautumissäännöt) sulautumissopimuksesta. 28 artiklaa muutetaan edelleen sulautumissopimuksen 8 artiklalla. 28 artiklan 3 kohtaa muutetaan, ja siihen sisältyy negatiivisen konsensuksen käsite, toisin sanoen pidättäytyminen ei tee yksimielisyyttä pätemättömäksi ja sallii päätöksen tekemisen. Määräenemmistösääntöä artiklassa säädetty 28 kohdassa 4 on myös muutettu ja vaatii vain ehdottoman enemmistön edustajien jäsenvaltiot, myös edustaja, jonka jäsenvaltio antaa vähintään 1 / 6 hiili- tuotannon ja yhteisön teräksen (aikaisemmin 20% ). Lopuksi muutetaan myös yhteisöjen tuomioistuimen perussääntöä koskevaa pöytäkirjaa: Kumotaan 5 ja 15 artikla, jotka koskevat rahallisia oikeuksia ja virkamiehen korvauksia. Muutetaan myös 16, 20 artiklan 3 kohtaa, 28 kohtaa 5 ja 44 artiklaa.
Mitä tulee korkea viranomainen, määrätään, että korkea viranomainen on Euroopan hiili- ja teräsyhteisön , The Euroopan talousyhteisön ja Euroopan atomienergiayhteisön sulautuvat yhdeksi Euroopan yhteisöjen . Neuvoston tavoin komissio ei näe toimivaltansa muuttamista ja säilyttää sille kunkin sopimuksen nojalla annetut valtuudet. Perustamissopimuksen 9–13 artikla, 16 kohdan 3, 17 ja 18 kohta 6 kumotaan ja korvataan vastaavilla muutossopimuksen 10–17 artiklalla.
Toimielinten sulautumisen huomioon ottamiseksi EHTY: n hallintomenot sekä ETY: n ja Euratomin menot ja tulot, lukuun ottamatta Euroopan atomienergiayhteisön hankintakeskusta, on otettava talousarvioon Euroopan yhteisöissä. Talousarvion on oltava tasapainossa tulojen ja menojen suhteen. EHTY: n perustamissopimuksen 78 artikla kumotaan ja korvataan septimo 78-78 artiklalla.
Perustamissopimuksen 97 artiklassa määrättiin 50 vuoden pituisesta voimassaolosta. Keskustelun jälkeen sen mahdollisesta uusimisesta tai kompromissiratkaisusta sopimus päättyi vuonna 2002 ja sen säännöt siirrettiin Euroopan yhteisöön.
Saksa : Konrad Adenauer , kansleri ja ulkoministeri
Belgia :Ulkoministeri Paul Van Zeeland
Belgia : Joseph Meurice , ulkomaankauppaministeri
Ranska : Robert Schuman , ulkoministeri
Italia : Carlo Sforza , ulkoministeri
Luxemburg :ulkoministeri Joseph Bech
Alankomaat : Dirk Stikker , ulkoministeri
Alankomaat : Jan van den Brink (nl) , talousministeri
Allekirjoitus Voimaantulo Sopimuksen nimi |
1948 1948 Brysselin sopimus |
1951 1952 EHTY: n perustamissopimus |
1954 1955 Pariisin sopimus |
1957 1958 Rooman sopimus (TEC) Euratom-sopimus |
1965 1967 sulautumissopimus |
1975 1976 epävirallinen laitos |
1986 1987 Euroopan yhtenäisasiakirja |
1992 1993 Maastrichtin sopimus ( SEU ja TEC ) |
1997 1999 Amsterdamin sopimus ( SEU ja TEC ) |
2001 Nizzan sopimus 2003 ( SEU ja EY ) |
2007 2009 Lissabonin sopimus ( SEU ja SEUT ) |
||||||||||
Euroopan unionin kolme pilaria | |||||||||||||||||||||
Euroopan yhteisöt | |||||||||||||||||||||
Euroopan atomienergiayhteisö (Euratom) |
|||||||||||||||||||||
Euroopan hiili- ja teräsyhteisö (EHTY) |
Liukenee vuonna 2002 | Euroopan unioni (EU) | |||||||||||||||||||
Euroopan talousyhteisö (KIE) |
Euroopan yhteisö (EY) | ||||||||||||||||||||
TREVI | Oikeus- ja sisäasiat (YOS) | ||||||||||||||||||||
Poliisi- ja oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa (CPJMP) | |||||||||||||||||||||
Eurooppalainen poliittinen yhteistyö (EPC) | Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP) | ||||||||||||||||||||
Western Union (OU) | Länsi-Euroopan unioni (WEU) | ||||||||||||||||||||
Liukenee vuonna 2011 | |||||||||||||||||||||