In kielioppi ja kielitypologia , ergative kieli , tai tarkemmin sanottuna kieli absolutive - ergative tyyppi actance rakenne , on kieli, jonka kielioppi sisältää vastustaa periaatteessa kahden syntaktista toimintoja , jotka vastaavat toisaalta sen kohteena. On transitiivisten verbi , toisaalta, että kohde tällaisen verbi, sekoittaa kohteena olevan intransitiivinen verbi . Deklension- ergatiivisissa kielissä ensimmäinen toiminto ilmaistaan ergatiivisella kirjaimella , toinen absoluuttisella , yleensä merkitsemättömällä . Heidän semanttisen roolinsa kannalta ensimmäinen toiminto pyrkii vastaamaan toimijaa, joka on agentti, kun taas toinen pyrkii vastaamaan potentiaalista aktanttia.
Käsite on päinvastoin kuin akkusatiivisen kielen käsite , jossa intransitiivisen verbi ja transitiivinen verbi ovat hämmentyneitä ja vastustavat globaalisti transitiivisen verbin kohdetta. Akkusatiivisten kielten kieliopille kehitetyt aihe- ja objektitoiminnot soveltuvat huonosti ergatiivisten kielten kuvaukseen.
Ergatiiviset ja akkusatiiviset kielet erotetaan siitä, miten intransitiivisen verbin ja sen nimellisen argumentin välinen yhteys rakennetaan.
Kun kielellä on kielenpoistoja, verbin argumentit hylätään seuraavalla tavalla:
Seuraava esimerkki baskista kuvaa ergatiivisen ja absoluuttisen vastakohtaa:
Kiertävä kieli | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|
Lauseke: | Gizona etorri da. | Gizonak vahingoitti ikusi du. | ||||
Sanat: | gizon -a | etorri da | gizon -ak | silpoa -a | ikusi alkaen | |
Merkitys: | mies - ABS | saapui | mies - ERG | poika - ABS | näin | |
Tehtävä: | Nimellinen argumentti | VERB intrans | Agentti | Esine | VERB- trans | |
Käännös: | Mies on saapunut. " | ”Mies näki pojan. " |
Sitä vastoin japanin kieli on akkusatiivi, joka vastustaa akkusatiivia nominatiiville:
Syyttävä kieli | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|
Lauseke: | Otoko ga tsuita. | Otoko ga kodomo o mita. | ||||
Sanat: | otoko ga | tsuita | otoko ga | kodomo o | mita | |
Merkitys: | mies -NIMI | tule | mies -NIMI | lapsi -ACC | näin | |
Tehtävä: | Nimellinen argumentti | VERB intrans | Agentti | Esine | VERB- trans | |
Käännös: | Mies on saapunut. " | ”Mies näki lapsen. " |
Morfologian lisäksi ergatiivisuus voi ilmetä myös syntaksina (sanajärjestys, verbisopimus, suhteellisten lausekkeiden merkitseminen jne.). Tämän tyyppinen merkintä on suhteellisen harvinaista: kaikilla ergatiivisilla kielillä on morfologinen merkintä, mutta harvoissa on myös syntaktinen merkintä.
Syntaktisen merkinnän osalta merkintä voi olla vaihtelevaa, jotkut syntaktiset rakenteet on merkitty syyttävästi ja toiset ergatiivisesti. Kielen syntaksia merkitsee enemmän tai vähemmän ergatiivisuus, riippuen syntaktisten rakenteiden tärkeydestä, joissa intransitiivisen verbin nimellisargumentti rakennetaan samalla tavalla kuin transitiivisen verbin kohde. Tämä syntaktinen ergatiivisuus luokitellaan usein lausekkeidenväliseksi, sikäli kuin se tyypillisesti esiintyy kahden lauseen linkittämisessä.
Perusteellinen vastustus | |||
---|---|---|---|
Ergatiiviset kielet |
Toiminnot: | Transitiivisen verbin aihe | Transitiivisen verbiobjektin / intransitiivisen verbin aihe |
Tapaus: | → ergatiivinen | → ehdoton | |
Esimerkkejä (baski) 1 : |
Gizon -ak otso-bat from " Mies on susi" |
Gizon -ak otso-bat from "Mies on susi " Gizon-a otso-bat da " Mies on susi" |
|
Esimerkkejä ( tonga ) 2 : |
Na'e taamate'i 'ae talavou ' e Tolu " Tolu tappoi pojan" |
Na'e taamate'i 'a Tolu e hän talavou "Poika tappoi Tolu " Na'e lea " in Tolu " Tolu on puhunut" |
|
Esimerkkejä ( k'iche ' ) 3 : |
X qa chapo ri ak'aal " Me saimme lapsen kiinni" |
X oj uchapo ri ak'aal "Lapsi tarttui meihin " X oj tzaaqik ri ak'aal " Olemme pudonneet" |
|
Kiinnostavat kielet |
Toiminnot: | Aihe | Esine |
Tapaus: | → nimellinen | → accusative | |
Esimerkit (latinaksi) 4 : |
Homo lup-us on " Ihminen on susi " |
Homo LUP-um habet "Mies on susi " |
Huomautuksia:
Ergatiiviset kielet ovat harvinaisempia kuin akkusatiiviset kielet. Kuitenkin esimerkit baski, useimmat Kaukasian kielistä , The Sumerian The Hurrian The Urartian kieli , The kurdien , The Tiibetin The Eskimo-Aleuttilaiset Kielet The mayakielet The kieliyhdistelmä-Zoque ja monet australialaiset kielet .
(en) Martin Haspelmath ( toim. ), Matthew S. Dryer ( toim. ), David Gil ( toim. ) ja Bernard Comrie ( toim. ), The World Atlas of Language Structures Online , München, Max Planck Digital Library,2011( ISBN 978-3-9813099-1-1 )