Chilen espanja
Chilen Espanjan (tai espanjaa Chilen ) on muunnelma espanjalaisen puhuttu alueella Chilessä . Hänen erot muun Latinalaisen Amerikan muunnelmien tai aksenttien kanssa koskevat pääasiassa ääntämistä , syntaksilauseita ja sanastoa . Chileläisessä muunnoksessa tiedetään olevan useita sävyjä kussakin tilanteessa, sen lisäksi, että se konjugoi tú (tu, toi) tai vos (vous), mutta tätä sanaa pidetään hyvin epävirallisena ja alemmalla kielellä. .
Ääntäminen
- Yksi pääpiirteistä on s- kirjaimen pyrkimys , paitsi sanan alkukirjain. Esimerkiksi sanassa trenes se lausutaan " treneh ", sanassa descontento lausutaan " dehcontento ", mutta sanassa saber emme tavoittele s: ää, koska se on alkukirjaimessa. Imulla on sileän j: n (jota) ääni . Tätä ominaisuutta esiintyy myös joissakin Etelä-Espanjan, Karibian ja suurimman osan Etelä-Amerikassa.
- Chilessä, kuten melkein kaikkialla espanjankielisessä Amerikassa, s viheltää (kuten ranskaksi) eikä sihise kuin Espanjassa. Samoin yleistetään seseo ( c: n ääntäminen ennen e: tä tai i : tä ja z: n ääntäminen, joka on identtinen s: n ääntämisen kanssa ).
- X , alussa sana, lausutaan kuten s tai r : Xilófono lausutaan " silófono " ja etunimi Ximena lausutaan Jimena .
- Lopullinen s on usein hiljaa, ja se on yhteydessä lauseen, joka kertoo. Esimerkiksi monikko hasta lunes lausutaan kuin yksikkö " hasta lune " . Ilmaisu muchas gracias lausutaan " muchah gracia " .
- Verbien taivutus on myös hieman erilainen toissijaisessa persoonassa. Itse asiassa tämä on johdettu osoitteen ( voseo ) alkuperäisestä muodosta, jossa lopulliset s ovat. Esimerkiksi sanalle "¿que think de ...?" Sanomme "¿que pensái 'de ...?". Kuuluisat "cachái" ovat peräisin tästä kieliopillisesta säännöstä.
- Sanalla da tai ra päättyvät sanat , kuten nada tai para , lausutaan vastaavasti na tai nahka ja pa . D häviää ääntämistä. Seuraava esimerkki antaa para nada , de nada ( "ei mitään" , "ei mitään" ), " pa 'naha " , " de naha " .
- Muunnelmat sanoista, kuten pues , joka lausutaan " po " (tai " pué " ), si pues lausutaan " si po " .
Lisäksi on eroja kaupungin tai yksinkertaisesti piirin ja puhujien sosiaalisen tason mukaan. Sama sana lausutaan chileläiseen tyyliin, mutta eri tavalla, kuten Santiagon kaltaisessa kaupungissa , jossa loppukirjaimet korostuvat enemmän tai vähemmän naapurustosta riippuen. Esimerkiksi vulgaari sana kuin huevada ( ”paskaa” ) lausutaan, ” huévah ' ” työväenluokan lähiöissä, mutta ’ huéva d ’ rikkaissa lähiöissä. D korostuu tässä.
Lopuksi uudet sukupolvet käyttävät hyvin usein sanoja weá ja weón (kirjoitettu tavallisen ääntämisen mukaan), jotka voivat täyttää minkä tahansa kieliopillisen tehtävän. Weá (Huevada Chilessä, hueva , oikeassa espanjaksi) liittyy pääasiassa tiettyyn asiaan tai aiheeseen ja weón / weona (guevon / huevona) henkilön kanssa, ja kontekstilla on erityisen tärkeä rooli.
Sanakirja
- Kastilian puhunut Chile on saanut paljon maksuja, enimmäkseen alkuperäisten alkuperää , kuten sanoin Mapudungun alkuperää , mistä ulkomaisten alkuperäiskansojen kansojen kuten kuten ketsua ja melko suuri määrä sanoja tuomat eurooppalaisia siirtolaisia, jotka alkoivat saapua Chilen puolivälistä lähtien XIX th vuosisadan. Esimerkkejä tästä ovat jokapäiväiseen käyttöön tarkoitetut sanat, kuten "guagua" (vauva), ketsuaa alkuperää, ja muut Mapudungun-alkuperää olevat sanat, kuten "cahuín" (tuskailu, jututtelu).
- Yksi chileläisistä "saatekirjeistä" ulkomailla on epäilemättä piilotettu väite ? ( kacharista ), mikä tarkoittaa "ymmärrätkö minua? ", Englanninkielisestä verbistä" To catch ", mikä puolestaan tarkoittaa" kerätä, ymmärtää, käsitellä ". Toinen tyypillinen ilmaisu on lause "al tiro", joka tarkoittaa "välittömästi" tai "nopea", vaikka monissa tapauksissa ilmaisu pysyy vain hyvillä aikomuksilla. Toinen yksityiskohta, joka kuvaa chileläistä kieltä epävirallisella kielellä, "poh" lisäsi (melkein) systemaattisesti lauseen loppuun, mikä on vain aiemmin sanottu "pues".
- Sanat, joilla on selvästi eurooppalainen ei-espanjalainen alkuperä ja jotka juurivat vähitellen chileläiseen sanastoon maahanmuuttajien massiivisen saapumisen myötä, ansaitsevat erityismaininnan: vaatekaappi (vaatekaappi, vaatekaappi), Con tutti (nopeasti), Atento al luppo (kiinnittää huomiota) , Küchen ( saksalainen sana soveltaa kaikentyyppisiin piirakka), Kindergarten (t lausutaan kuten D) (Saksan sana päiväkoti), marraqueta ( tyypillinen Chilen leipä , joka on keksitty, jonka ranskalainen maahanmuuttaja nimeltään Marraquet).
In Valparaíso ja muut Chilen kaupunkeja , voimme silti sanoa pannulla francés ( patonki ).
Muut sanat, jotka eivät ole peräisin espanjasta
-
afiche (ranskalaisesta julisteesta ) (Espanjassa: kartelli )
-
bistec (englantilaisesta naudan pihvistä )
-
chucrut (Ranskan Choucroute )
-
guagua : ("vauva"; tuntematon alkuperä; muissa kuin Andien espanjankielisissä Amerikan maissa ja Kanariansaarilla: "bussi" ...)
-
huaipe (englantilainen pyyhin , joka puhdistaa)
-
jaibón (englanninkieliseltä syntynyt , jolla on etuoikeudet)
-
jeeppi (amerikkalaiselta maastoautomerkiltä Jeep ),
-
olohuone (ruokasali, englantilainen olohuone )
-
mall (Amerikan Englanti mall , ostoskeskus)
-
marraqueta (kutsutaan myös ” pan batido ” in Antofagasta , Valparaíso ja muilla alueilla, sekä ” pan Francés ” (patonki) vuonna Concepción ja Temuco ),
-
overol englannista kaikkialla : työhaalari , joka menee (yli) vaatteisiin.
-
panqueque ("pannukakku", pehmeä massa tai suolalla, englanninkielisestä pannukakusta )
-
Scotch (tuotemerkin teippi Scotch ) jne.
-
farmari : tarkoittaa "farmariautoa" (auto) (Espanjassa: ranchera )
Huomautuksia ja viitteitä
Aiheeseen liittyvät artikkelit