M2-linja | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Juna Délices- ja Grancy- asemien välillä . | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Verkko | Lausannen metro | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Terminus | Ouchy-Olympique - Croisettes | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kunnat palvelivat | 2 ( Lausanne , Épalinges ) | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Historia | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Käyttöönotto | 16. maaliskuuta 1877 (Vuoristorata) 27. lokakuuta 2008 (Metro M2) | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Viimeisin laajennus | 27. lokakuuta 2008(Laajennus croisetteihin ) | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Viimeisin muokkaus | 27. lokakuuta 2008 (Metron muutos) | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Palvelun keskeyttämisen vuosi | 2006 - 2008 (Muuntaminen ratas rautatie ) | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Operaattori | TL | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Infrastruktuuri | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Ajo (järjestelmä) | Automaattinen (Urbalis 300) | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Operaatio | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Käytetyt laitteet | Ole 8/8 TL (18 junayksikköä) | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kotivarasto | Vennesin autotalli-työpaja | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Pysähtymispisteet | 14 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Pituus | 5,95 km | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Matkustusaika | 20 minuuttia | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Keskimääräinen etäisyys pysähtymispisteiden välillä | 461 m | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Toimintapäivät | L , Ma , Me , J , V , S , D | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Läsnäolo ( keskimäärin vuodessa) |
31,460 miljoonaa ( 2018 ) 1 s / 2 |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liittyvät rivit | , , SBB | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Metrolinja M2 Lausanne on toinen kahdesta riviä metron of Lausanne . Tämä Sveitsin ensimmäinen ja ainoa automaattinen metrolinja , joka avattiin vuonna 2008 , yhdistää nyt Ouchy-Olympique -aseman etelässä Croisettes- asemalle pohjoisessa. Se on 5,95 kilometrin pituinen, ja se on merkittävä pohjois-etelä -yhteysreitti kaupunkiin: se on verkon vilkkain metrolinja, jossa on 31,460 miljoonaa matkustajaa vuonna 2018 .
Se rakennettiin muuttamalla vanhaa hammasrataa, joka koostui vuosina 1954 ja 1958 avatuista Lausanne-Ouchy- ja Lausanne-Gare-linjoista , jotka johtuvat vanhojen köysiratojen muutoksesta - vaikka Lausanne-Gare on teknisesti kalteva hissi - 1877 ja 1879 , ja sulkea 2006 , jotta sen muuttumista automaattinen metro , joka samalla tekee Lausanne pienin kaupunki maailmassa, jossa metron, otsikko aiemmin hallussa metro ja Rennesin vuonna Ranskassa , avattiin 2002 .
Ajatus käynnissä rautatie, joka yhdistää kaupungin Ouchy muualle kaupungin Lausanne syntyneet jälkipuoliskolla XIX : nnen vuosisadan. Tähän ajatukseen on useita syitä. Geneve-järveltä saapuvia tavaroita kuljetetaan erityisesti höyrylaivojen ansiosta vuodesta 1823 lähtien . Hiekkasäkin kuljettaminen Ouchyn satamasta Lausannen keskustaan aasilla maksoi 25 senttiä vuonna 1853 . Halu yhdistää Ouchy muuhun kaupunkiin lisääntyi edelleen vuonna 1856, kun Ouest-Suisse -asema otettiin käyttöön . Sitten tehdään useita hakuja vuoteen18. toukokuuta 1869, jossa aloitekomitea muodostetaan ja pyytää alennusta pneumaattisella käyttövoimalla kulkevan rautatien käytöstä, joka yhdistää Ouchyn Lausannen asemaan.
Itse asiassa on toteutettu useita erilaisia hankkeita Ouchyn liittämiseksi kaupunkiin. Vuonna 1865 ajatus ilmakehän rautateistä, joka yhdistää Lausannen aseman Place Saint-François -aukiolle, hylättiin taloudellisista syistä. Testit suoritetaan kuitenkin Lausannen asemalle asti vuonna 1876 , ja tulokset eivät ole vakuuttavia. 1860-luvulla maanalainen rautatiehanke Ouchysta Lausanneen epäonnistui myös taloudellisista syistä. Samoin vuonna 1867 hylättiin variantti, jossa oli keskikisko. Vuonna 1870 keskeytetyn kaapelijärjestelmän idea hylättiin myös teknisen tiedon puutteen vuoksi.
2. kesäkuuta 1871, Vaudin kantonin suurneuvosto myöntää lopulta toimiluvan Lausannesta Ouchyyn suuntautuvalle pneumaattiselle paineilmarautatielle. Useiden suurneuvostossa käytyjen keskustelujen jälkeen käyttöoikeussopimuksen tekstiä muutettiin kuitenkin useita kertoja ja sopimuksen lopullista versiota6. kesäkuuta 1873 ennakoi:
Paineilmakäyttöinen rautatie ei koskaan näe päivänvaloa, ja rakennetaan kaksi köysiratajohtoa ( köysirata ). Tämä vetomenetelmä ansaitsi rautatielle lempinimen Ficelle , joka pysyi kiinnittynyt siihen, vaikka se muuttui hammasrataksi vuonna 1958.
Linjojen tehtävä on alun perin ensisijaisesti teollinen, koska ne mahdollistavat tavarankuljetuksen Ouchyn, Lausannen aseman ja Flonin aseman välillä, jonne varastot rakennetaan.
Compagnie du chemin de fer et de Lausanne à Ouchy et des eau de Bret lopulta muodostetaan12. maaliskuuta 1874. Sen sisaryhtiö Société des boulevards osti maata aseman alle vuonna 1873 rakentaakseen linjan varrelle asuinalueen, joka olisi tarkistettava, koska se ei noudattanut voimassa olevia kaupunkisuunnittelusääntöjä.
Tämän köysiradan periaate on ajaa vedellä. Bret-järven vedet ovat todellakin ohjattu ja kynä antaa hydraulisten turbiinien liikkua vetämällä köysirataa. Järvestä vedetty ylimääräinen vesi myydään sitten Lausannen kunnalle teollisuusvedenä. Putkisto maksettiin yrityksen ja kaupungin jakamilla kustannuksilla. Tämä työ tehtiin1. st Syyskuu 1874 klo 31. joulukuuta 1879.
Rautatie kulkee vain yhden sillan yli Avenue Édouard Dapples -kadulla. Jälkimmäinen on sitten yrityksen omaisuutta. Kaikki muut tiesiltojen kuljettamista linjan omaisuutta kaupungin Lausanne kannen ja yhtiön varten vasteita .
Montbenonin tunneli on 255 metriä pitkä, aukko 9 metriä ja korkeus 6,1 metriä ja 115 ‰: n luiska. Työ alkaa16. maaliskuuta 1874 tunnelin pohjoispuolella ja etelässä 1 kpl elokuu 1874. Risteys tapahtuu yöllä 3 -4. tammikuuta 1875.
Asematunneli on puolestaan 112 m pitkä ja aukko 5,5 m . Se tapahtuu eteläisen sisäänkäynnin vieressä. Useat vahingot viivästyttävät tunnelin läpimurtoa. Erityisesti Lausannen aseman päällikön asunto oli evakuoitava. Korjauskustannukset maksavat yritykselle 50 000 - 60 000 CHF .
Radan laskeminen alkaa vuonna Lokakuu 1876 ja päättyy kaksi kuukautta myöhemmin.
Lausanne-Ouchy-rautatie (abr. LO ) vihittiin käyttöön16. maaliskuuta 1877köysiradan muodossa. Jokainen juna koostui kahdesta kolmeen autoa, jotka kykenivät kuljettamaan kukin 35 ihmistä, ja yksi sen erityispiirteistä oli mahdollinen lisäautojen tai tavaravaunujen lisääminen tarvittaessa.
Lausanne - Ouchy (LO) -linjan ohella, joka kuljettaa matkustajia ja tavaroita Ouchysta Flonin laaksoon , halutaan myös tuoda rautatieltä saapuvat tavarat keskusasemalta samaan paikkaan . Tätä varten on suunniteltu rakentamaan linja, joka on yhdensuuntainen Lausanne - Ouchy -osan linjan kanssa Lausannen aseman ja Lausanne-Flonin aseman välille . Tämä on Lausanne - Gare (LG) -linja. Version version teksti6. kesäkuuta 1873Yritykselle myönnetystä myönnytyksestä määrätään köysirata LO-radalle, mutta se sallii silti pneumaattisen työntövoiman LG-linjalle. Jotkut testit suoritetaan. Ne johtavat epäselviin tuloksiin. Siksi päätettiin rakentaa myös LG-osuudelle köysirata. Siten työ alkoi vuonna 1878 ja valmistui seitsemän kuukautta myöhemmin vuonna 1879 . Linjan käyttö alkaa5. joulukuuta 1879. Siksi Lausannen asemalta saapuvat vaunut ohjataan Sainte-Luce-asemalle, josta ne viedään Floniin ja sitten uudelleen kuljettajavaunulla jakamaan niitä tavaran eri varastoihin. Teknisestä näkökulmasta Lausanne-Gare on kalteva hissi , koska se koostuu vain autosta ja kaapeli kiertyy rummun ympärille.
Alun perin siellä oli vain Ouchyn , Montriondin , Sainte-Lucen ja Flonin asemia . Jordilsin asema rakennettiin vuonna 1898 . Kiskot olivat normaalia ulottumaa (1435 mm ) telineellä.
Lausannen aseman ja Sainte-Luce -aseman välillä vaunujen on ylitettävä Place de la Garea. Tämän liikkumavaraa, mistä 1879 kohteeseen 1881 , ne vedettiin hevosten, sitten 1881 kohteeseen 1906 , hevoset korvattiin köysivintturi hydraulisella turbiini. Lopuksi, mistä 1906 loppuun rahtitoiminnoista klo Lausannen asemalla vuonna 1954 , An sähköinen veturi oli vastuussa liikkumavaraa.
Vetää vaunut ja autot LG leikattuna Girard turbiini , jonka teho on 200 PS ensin asennettu 1879 kohteeseen 1909 ja sitten korvattiin Pelton turbiini 320 PS asti 1954 .
Vuonna 1896 köysirata aloitti kilpailun Société des raitiotien lausannois'n kanssa , joka palveli myös Ouchyä , tariffitaistelun taustalla. Neljäkymmenessä vuodessa liikenne kolminkertaistui miljoonasta matkustajasta vuonna 1905 kolmeen miljoonaan matkustajaan 1940-luvulla .
1950-luvulla langat joutuivat menestyksensä uhriksi ja loppu höyrystä: päätettiin muuttaa se hammasrattaiseksi, jonka työ kesti kolme viikkoa Lausanne-Ouchy: n palveluksessa ja antoi mahdollisuuden siirtyä 1000: sta 2400 ihmiseen tunnissa, ja matka-aika puolittui kymmenestä viiteen minuuttiin.
25. lokakuuta 1954, LG muutettiin ensimmäisenä Strub-tyyppiseksi hammasrataksi neljä vuotta ennen LO: ta. Jälkimmäinen muuttuu vuorotellen päälle5. toukokuuta 1958, ja ottaa nimeksi "metro" muutama vuosikymmen myöhemmin, vihittiin käyttöön 24. helmikuuta 1959. Tässä yhteydessä Flon-asema ja CFF-asema purettiin jo , korvattiin modernilla betonilla ja haudatulla vastaavalla. Tämän linjan käyttäjät saivat silti edelleen lempinimen La Ficelle, koska se oli menneisyydessä köysirata, ja kiertää edelleen ulkona puolella matkaa hyvässä puolessa matkansa.
Samaan aikaan Lausannen aseman CFF : n kuin Sébeillon LG: n linja on tavaraliikenteen seurauksena omistettu henkilöliikennepalvelulle. Näiden kahden aseman välinen linkki, jonka kokonaispituus oli 980 m , otettiin käyttöön18. toukokuuta 1953. Pienellä kapasiteetilla LG: n hammaspyörävarusteet uusittiin vuonna 1964 . Samana vuonna Lausanne-Ouchy kuljetti 9,5 miljoonaa matkustajaa, mikä on kaikkien aikojen korkein osallistumisaste, vakiintui noin 6,7 miljoonaan.
Alkaen Lausanne-Sébeillonin asemalta , linja ylitti Sévelinin alueen ja tuli sitten rampille 47 ‰. Rue de Genèvellä ramppi laskee 38,24 ‰: een. pysyi sitten vakaana 39 ‰: n kohdalla Vigiella ennen kuin ohitti Chauderon-sillan . Linja saapui sitten Flon laaksossa sitten kohti ainoa yhteys ennen saapumistaan on 14 m levysoitin , lähtöisin asemalta Moutier . Tämän linjan avulla oli mahdollista kuljettaa vaunuja , joiden akseliväli oli 7,4 m , kun aiemmin, kun vaunut tulivat LG-linjan kautta, tämä raja oli 5,5 m .
Linja sähköistettiin yksivaiheisella jännitteellä 15 kV taajuudella 16,7 Hz . Ajojohdon oli tehty kuparista ajolangan kanssa osa 70 mm 2 ja vetoköyden, myös kuparia ja sama jakso. Ainoastaan veturit Ee 3/3 ja Em 3/3 olivat sallittuja kulkemaan tällä radalla. 12 m kiskot, joiden paino oli 36 kg / m, asetettiin ratapölkkyihin, joiden väli oli 82 cm .
Viimeinen saattue matkusti tällä linjalla 28. joulukuuta 1979lopettaa Compagnie du chemin de fer de Lausanne à Ouchyn ja des eaux de Bretin tavaraliikenne . Se on sähköveturi Em 3/3 16212, joka teki tämän viimeisen matkan ja otti mukanaan kaksi veturia Te 1/2 n os 152 ja 153 häviäjiä.
Linjan ominaisuudetMolemmat linjat toimitettiin 650 V DC: llä ja kaikkien laitteiden suurin nopeus oli 32 km / h .
Lausanne-Ouchy ja Lausanne-Gare | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
|
Ominaisuudet :
Ominaisuudet :
Lausanne - Ouchy -yhtiötä käytettiin kolmella moottorilla He 2/2 n os 121–123 ja kolmella ajo perävaunulla Bt n os 1–5, joista kahdessa kuljettajan ohjaamo oli pienempi. Voimayksiköt olivat 6,25 metriä pitkiä ja painivat 18,1 tonnia, ja SLM Winterthur rakensi sen Maschienefabrik Oerlikonin (MFO) voimansiirrolla, jonka teho oli 464 kW .
Tyypillinen LO-junayhdistelmän kokoonpano oli yksi moottori ja kaksi ohjaamoa: He 2/2 + Bt pienellä ajoasennolla + Bt suurella ajoasennolla, jättäen moottorin ja ajavan auton varaukseen. Turvallisuussyistä moottoriyksikkö sijoitettiin aina sivulle, joka osoittaa kohti alempaa asemaa, Ouchy.
Lausanne-Garea (LG) käytettiin alun perin kahdella Schheizerische Industrie Gesellschaftin (SIG) ja Maschinenfabrik Oerlikonin (MFO) rakentamalla Bhe 2/2 n os 101 ja 102 -vaunulla, joiden pituus oli 7,9 metriä. Liian pienet, heidät poistettiin palveluksesta vuonna 1964 ja romutettiin kesällä 1975 .
Heidän korvauksensa, MFO: n eikä enää SIG: n rakentamat itsekulkevat Bhe 2/2 n os 111 ja 112, mitattuna 11,9 metriä, painivat 18,5 tonnia ja kapasiteetti oli 20 paikkaa. Tämän kokoeron lisäksi ne olivat teknisesti identtisiä He 2/2: n kanssa. Palvelu vaati vain junavaunun, toinen oli varauksessa.
Lopuksi X 72 -tyyppistä vaunua käytettiin erilaisiin linjan huoltotöihin. Kahden linjan autotalli-työpaja oli Ouchyn aseman vieressä , yhteyden ansiosta Lausanne-Gare-junavaunu palasi työpajaan laskeutumalla Lausanne-Ouchy-raiteiden kautta.
Kun ne on katsottu myydä laitteita 2006 in Villard-de-Lans vuonna Ranskassa sitten 2008 on linjan pohjoispuolella Vaudin kantonin sitten seuraavana vuonna Saint-Cergue , laitteiden purettiin vuonna 2010 , sisään lukuun ottamatta Rétrobus Léman -yhdistyksen pitämää Bt 5 -ohjausautoa . Toimiva ja mittakaava 1/8 kopio, joka hän 2/2 on rakennettu 2013 vuonna Pully .
Hän 2/2 moottori ajaa Ouchyssa .
Bt-pilotti auto Lausanne-Flonissa .
Bhe 2/2 moottoriyksikkö Lausanne- Flonissa .
Autotalli-työpaja, takaosassa vasemmalla, Ouchyssa. Kuva otettu linjan purkamisen alkaessa vuonna 2006.
Ajatus Lausanne-Ouchyn laajentamisesta on vanha. Jo vuonna 1957 ja langan muuttamisesta telineeksi ratkaistiin tällainen hypoteesi ja 1960-luvulla tutkittiin ensimmäisiä reitityshypoteeseja . Vuonna 1973 , kun Blécherette- alueen perustamista suunniteltiin, Lausannen alueen kuntien välisen urbanisointiyhteisön (CIURL) alueellisessa suunnitelmassa määrättiin LO-radan ja LEB- radan liittymisestä linjalla Le Flonin, Blécheretten ja Romanelin välillä.
Vuonna 1984 Lausannen kaupunki osti yrityksen Lausanne-Ouchy SA ja integroi linjan TL-verkkoon. Vuonna 1987 suoritettiin tutkimuksia Lausanne-Ouchy-alueen laajentamiseksi pohjoiseen, ja seuraavana vuonna valittiin Y-muotoinen reitti, joka ulottuu toiselta puolelta kohti Sallazia, Chaillyä, Vennesiä ja Épalingesia ja toisaalta kohti Riponnea ja Blécheretteä (jälkimmäinen näkee päivänvalon viivan M3 muodossa ). Kunnan yleissuunnitelman kehittäminen ja Lausannen alueen ilmanpuhdistussuunnitelman valmistelu keskeyttävät nämä tutkimukset, mutta ne johtavat akselin valintaan Épalingesin suuntaan etenkin CHUV: n palvelun vuoksi .
25. lokakuuta 1993The Valtioneuvosto on Vaudin kantonin on käynnistämässä tutkimusta varten suunnitteluun Lausanne-Ouchy laajennushanke kohti CHUV , Vennes ja Epalinges . tämä laajennus on osa Lausanne-Ouchyn nykyaikaistamista vanhojen laitteiden kanssa, jotka on rakennettu nimenomaan tälle laitteelle, jonka varaosia ei löydy tai joita ei ole ja jota ei enää ole mukautettu linjaliikenteen kehitykseen.
Se rahoitetaan vuonna Joulukuu 1993 Vaudin osavaltion myöntämällä 2,5 miljoonan frangin lainalla se johti kaksi vuotta myöhemmin 22. toukokuuta 1995, sama neuvonta reitin valinnasta ja ensimmäinen arvio hankkeen kustannuksista, sitten 390 miljoonaa Sveitsin frangia . Tämä vaihe kesti vuoteenMarraskuu 1996ja mahdollisti erityisesti vähemmän suoran reitin, joka palvelee myös Chaillyn aluetta, mikä olisi lisännyt hanketta 60 miljoonalla, mutta ei sallinut nykyisen johdinautolinjan poistamista. Se mahdollisti myös liikennemuodon valinnan: 12%: n kaltevuudella rautatie raitiovaunu suljetaan automaattisesti pois, koska se ei pystynyt ylittämään yli 7%: n rinteitä ja pintajärjestelmä ei ollut yhteensopiva liikenteen akseleiden kylläisyyden kanssa keskustassa, eikä se saavuta korkeita taajuuksia. Tällöin on vielä valittava metrolla renkailla , ylläpitämällä hammasrataa ja pitämällä Lyonin metrolinjan C-linjaa tai lineaarimoottorilla, kuten Vancouver SkyTrain .
21. tammikuuta 1997ilmoitetaan, että hammasratatie antaa tien metrolle renkailla, joihin sisältyy 14 asemaa, joiden kustannukset arvioidaan uudelleen välillä 431–434 miljoonaa frangia. Toinen 16,1 miljoonan frangin suuruinen opintolaina on perustettu vuonnaMarraskuu 1997vuoteen 2001 asti kestäneiden lopullisten projektitutkimusten osalta. Hankkeen edistäjät, ennakoiden kansanäänestystä, tekivät tästä virallisesta menettelystä tärkeän hanketta koskevan tiedonannon, joka on harvinaista Sveitsissä , mutta Ranskassa yleistä tässä hankkeen vaiheessa. . Nämä tutkimukset mahdollistivat projektin tarkentamisen. Liikennejärjestelmän valinta johtui ranskalaisen Alstom- yrityksen voittamasta tarjouskilpailusta , joka vastasi kanadalaisen Bombardier- yhtiön ja sen sveitsiläisen tytäryhtiön Veveyn kilpailevaa tarjousta , joka tarjosi lineaarimoottoria. Alstom oli ehdottanut automaattista järjestelmää, joka perustui Pariisin metrolinjan 14 järjestelmään , joka vihittiin käyttöön vuonna 1998 . Tästä ei ole jätetty interpelaatiota Vaudin kantonin suurneuvostossa.
16. kesäkuuta 1998Lausanne kaupungin neuvosto hyväksyy selvityksen-ilmoituksen5. helmikuuta 1998Lausanne-Ouchyn jatkamisesta. 21. syyskuuta 1999Tutkimukset mahdollistivat hankkeen tarkentamisen ja liikennejärjestelmän valitsemisen ranskalaisen Alstom- yrityksen voittaman tarjouskilpailun perusteella kilpailevaan tarjoukseen, joka tarjosi lineaarisen moottorimetron, joka esitteli linja- autoihin perustuvan automaattisen järjestelmän. 14 Pariisin metro , vihittiin käyttöön vuonna 1998 . Järjestelmän erät jaettiin kesäkuussa 2001 edellyttäen, että metro valmistuu. Alstom ottaa leijonanosan liikkuvasta kalustosta, automaatiosta, raiteista ja virtalähteistä. SisäänKesäkuu 2000, maa- ja vesirakennustyöt tarjotaan.
Loppu Helmikuu 2000, ilmoitetaan, että budjettikohta toteutetaan yhdellä kertaa, erityisesti sen vuoksi, että hanke on toimitettu talous kansanäänestykseen sen sijaan, että se toteutettaisiin kahdessa vaiheessa. Tämä päätös mahdollistaa erityisesti liikkuvan kaluston hinnan palauttamisen alkuperäiseen budjettikehykseen. Tartuntatestit vahvistavat metron luotettavuuden renkaissa.
Hanke on julkisen tutkimuksen kohteena 19. syyskuuta ja 24. lokakuuta 2000. SisäänLokakuu 2000, valtioneuvoston viestintäkampanjan aikana ilmoitetaan, että LO: sta tulee M2, kun taas TSOL: sta tulee M1 .
Linjan rakentamisen - arviolta 590 miljoonan frangin - toteuttamiseksi oli välttämätöntä kolme ehtoa valtioneuvoston päätöksen mukaan, joka oli vaikeuksissa finanssikriisin vuoksi, 2. toukokuuta 2001. Hanke hylättiin melkein yhden heistä, Banque cantonale vaudoisen yksityistämisen vuoksi , jossa sillä on 17 prosenttia osakkeista. Mutta syyskuussa väestö kieltäytyy tästä irtautumisesta. M2-metroprojektiin tehtyjä muutoksia tutkitaan. Valaliitto ilmoittaa taloudellisesta tuestaan vuonnaHelmikuu 2002. Se on vain2. kesäkuuta 2002 että horisontti ilmestyy M2: lle valtioneuvoston ilmoituksella, joka uudistettiin vuonna Maaliskuu 2002, haluaa saavuttaa linjan, jota hän pitää strategisena ja välttämättömänä kantonille. Tämän hyväksynnän jälkeen rahoitus riippuu Vaudin kantonin suurneuvoston päätöksestä2. syyskuuta 2002. Hankkeiden mukauttaminen on myöhemmin tarpeen 590 miljoonan Sveitsin frangin budjetin saavuttamiseksi.
Hanke on hyväksynyt kansanvaalilla ja24. marraskuuta 2002jossa Vaudois äänestää kantonin osallistumisesta linjan rahoitukseen 62% (77% Lausannessa , 86% Épalingesissa ) 305 miljoonan Sveitsin frangin arvosta 590 miljoonasta, jonka projekti maksaa tuon ajan arvioiden mukaan valaliitto osallistui 70 miljoonan euroon. Äänestys ei todellakaan liittynyt linjan hyödyllisyyteen kiistattomasti, vaan kantonin osallistumiseen rahoitukseen, kun se oli velkaa 9 miljardia frangia. Rahoituspaketti toi yhteen Vaudin kantonin, Metro Lausanne-Ouchy SA -yrityksen, Lausannen kaupungin ja valaliiton. M2: lla oli vain vähän vastustajia, jälkimmäinen arvioi sen "faraoniseksi" ja piti parempana raitiovaunuverkoston jälleenrakentamista. Lausanne saa siten aikaan kolmilinjaisen verkon.
Näissä olosuhteissa liittoneuvosto myöntää metropolitiikkaa koskevan toimiluvan vuonna Syyskuu 2003. Infrastruktuurisuunnitelmat on vahvistanut liittovaltion liikennevirasto vuonna 2005Heinäkuu 2003. Uuden linjan rakentaminen uskottiin virallisesti Métro Lausanne-Ouchy SA -yhtiölle valtion syyskuussa 2003 tekemän sopimuksen perusteella tämän yrityksen, vanhan linjan omistajan ja toimiluvan haltijan kanssa. Projektinhallinnasta huolehti itse asiassa Lausannen alueen julkinen liikenne , joka jo toimii Lausanne-Ouchy -alueella .
Ensimmäiset työt alkavat 12. helmikuuta 2004 suorittamalla selvitysoperaatiot La Sallazilla ja sen jälkeen 17. kesäkuuta 2004asettamalla liittoneuvoston jäsenen Moritz Leuenbergerin peruskiven , mikä merkitsee virallista neljän ja puolen vuoden työn alkua. Työt alkoivat vuoden takana alkuperäisestä aikataulusta, jonka mukaan vuonna 2007 aloitettava linja aloitettiin vuonna 2003.
22. helmikuuta 2005Kohteen vakavin onnettomuus tapahtui Coop-City-kauppakeskuksen alla olevan tunnelin holvin romahtamisen aiheuttamatta loukkaantumisia. Tämä romahdus vaati kauppakeskuksen evakuointia, veden ja kaasun katkaisemista ja alueen suolistamista voidakseen puuttua asiaan. Halkaisijaltaan kymmenen metrin syvennys uhkasi viedä mukanaan alueen yläpuolisen rakennuksen. Romahdus, lähes 1500 m 3 , on seurausta monimutkaisen geologia kaupungin koostuu moreeneja ja melassia ja Marterey alueella rakennus rakennettiin vanhan täytetty hiekkakivi louhoksia, luoden epävakaa kellarissa; Ei entinen laaksot kaupungin keskustassa, täytti XIX : nnen vuosisadan , tarve vahvistaa perustana on Grand-Pont mikro-kasaantuu tunnelin St. Lawrence. Kaupungin pohjoispuolella sijaitseva Flon- laakso täytettiin myös noin kymmenen metrin kerroksella polttolaitoksesta peräisin olevan kuonan ja kotitalousjätteen seoksella, mikä vaati vahvistusrakenteen rakentamista yläosien alle, maa ei ollut vakaa riittää levittämään radan suoraan siihen. Neliö avataan lopulta uudelleen18. kesäkuuta seurata.
Sivusto lupaa olla monimutkainen sekä radan rakentamisen että sääntelyn kannalta: Sveitsissä ei ole tällöin oikeudellista kehystä, toisin kuin rautatiet, raitiovaunut ja köysiradat, M2 on ensimmäinen metro laatuaan valaliitossa - M1: tä ohjataan rautateiden asetuksilla -, mikä sai insinöörit pelkäämään sääntelyn tukoksia useiden vuosien ajan.
Sisään Heinäkuu 2005, Falaises-tunnelin kaivaminen on saatu päätökseen. 3. syyskuutalinjatyömaan ja Tridelin tehtaan välillä järjestetään avoimien ovien päivä, johon osallistuu 20 000 ihmistä. Muita vähemmän vakavia tapauksia havaittiin, kuten lievä loukku Bernin tiellä . Samassa kuussa myös Perdonnet-, Route de Bern- ja Autoroute-tunnelien kaivaminen saatiin päätökseen.
Yksi sivuston suurimmista teknisistä ominaisuuksista on Saint-Martin-sillan rakentaminen , jonne pääsee kahdella Bessièresin sillan kaiteeseen kaivetulla kehyksellä , seitsemäntoista metriä jälkimmäisen alapuolella ja viisi metriä rue Saint-Martinin yläpuolella. Näillä kahdella teoksella on yhteinen ominaisuus, kulta-suhteen kunnioittaminen ; tukien poraaminen on saatu päätökseen27. syyskuuta 2005.
Kiskojen asettaminen alkaa vuonna marraskuu 2005 ja otetaan symbolinen askel 22. tammikuuta 2006Lausanne-Ouchyn lopullinen sulkeminen M2: n muutoksen ja laajentamisen mahdollistamiseksi sulkeminen viivästyi niin paljon kuin mahdollista liikenteen vaikutusten rajoittamiseksi. Linja korvattiin koko työn ajan Métrobus- linjalla Ouchyn ja Montbenonin (joka sijaitsee aivan Flonin alueen yläpuolella ) välillä CFF-aseman kautta . Heti LO: n sammutuksen jälkeen infrastruktuuri puretaan (raita, liitäntälaite, ilmajohto jne. ) Ja liikkuva kalusto varastoidaan Châtillensiin . Ensimmäinen Be 8/8 TL -junajoukko toimitettiin2. maaliskuuta 2006, neljäntoista muun junayksikön toimitus tapahtui vuoden aikana, junayksiköt vastaanotettiin ensin CFF- varikolla Lausannessa ja siirrettiin sitten autotalli-työpajaan Vennesiin. Maaliskuussa porataan Bugnon-tunneli, jota seuraa kesäkuussa Viret-tunneli.
Sisään heinäkuu 2006 tunnelointi on saatu päätökseen, kaksi viimeistä rakennetta ovat Saint-Laurentin ja Langallerien rakennukset, jotka valmistuivat 27. heinäkuuta. Jälkimmäinen, vaikkakin suhteellisen lyhyt, 136 metrin pituinen, vaati vuoden työskentelyn sen poraamiseksi maaperän heikon laadun vuoksi, mikä pakotti suunnittelijat turvautumaan hitaisiin poraustapoihin. Airo esitetään yleisölle vuonnaSyyskuu 2006.
15. tammikuuta 2007, radat ovat jännitteisiä Croisettes- ja Fourmi- asemien välillä , asennus on valmis28. maaliskuuta. 14. toukokuuta, linja virtaa muurahaisen ja karhun , sitten koko23. elokuuta, jolloin testit voidaan aloittaa koko kurssilla. Levitys suoritetaan sitten OFT: n myöntämän poikkeuksen ansiosta , toimittajat kutsutaan alukseen.
Linja toimitetaan 12. heinäkuuta 2008, jolloin TL: t voivat aloittaa kuivakäynnin linjan testaamiseksi todellisissa olosuhteissa ilman matkustajia. Käyttöönotto, alun perin suunniteltu15. elokuuta ja 15. syyskuuta on lykätty 27. lokakuutajohtuen kapeista yksittäisistä raiteista ja viimeisissä testeissä havaituista luotettavuusongelmista, jotka eivät estäneet liittovaltion liikennevirastoa antamasta lupaa käyttää linjaa15. syyskuuta 2008. Linja vihitään virallisesti käyttöön18. syyskuuta 2008, liittovaltion neuvoston jäsenen Moritz Leuenbergerin läsnä ollessa, joka laski peruskiven merkitsemällä alkavaa neljän päivän alkavaa viikonloppua, jonka aikana linja toimii rajoitetusti liikennöivissä olosuhteissa. Viimeisten testien jälkeen huolimatta metron luotettavuudesta vain 95 prosentissa, kaupallinen käyttöönotto suoritettiin27. lokakuuta 2008. Jos linjan menestys on välitön, viat pysyvät lukuisina ensimmäisten toimintakuukausien aikana.
M2: n käyttöönottoon liittyi ”Network 08”, linja-autojen ja johdinautoverkon maailmanlaajuinen uudelleenjärjestely, jotta ne voidaan yhdistää metron ympärille, jonka tarkoituksena on parantaa palvelua myös muilla kuin linja-autoilla. jälkimmäisen käyttöönotto investoimalla kilometrejä / busseja linjoilta, jotka metrolla vähennetään tai poistetaan. Alueelliset linjat supistuvat metroksi, samoin kuin kaupunkilinjat, joiden matka-ajan lyhentäminen kompensoi yhteydestä menetetyn ajan.
Linja säästää huomattavasti aikaa verrattuna edelliseen tilanteeseen, myös vanhan LO: n reitillä. Esimerkiksi jälkimmäiseltä reitiltä kuluu matka-aika viidestä kolmeen minuuttiin ja uuden rakennetun osuuden kanssa se kulkee 33: sta 17: een minuuttiin linjan toisesta päästä toiseen. Luominen linjan mukana sen pohjoisosassa, eteläosassa nähtyään tällaista kehitystä XIX th vuosisadan aikana rakentamisen köysirataa, uusien asuntojen koska Sallaz tai tolppaan bioteknologian kahdeksan hehtaaria Epalinges , The Biopôle .
Kehitystä Promenade de la Ficelle sai Flaneur d'Or 2008 -palkinnon. Tämä palkinto myönnetään jalankulkijoiden kehityshankkeisiin katsotaan esimerkillinen järjestäjät. Linjan rakentaminen oli Lausannen suurin maa- ja vesirakennushanke .
Lainan arvoksi arvioidaan vuonna 2000 590 miljoonaa Sveitsin frangia ilman veroja, johon lisätään 23,6 miljoonan budjettimarginaali tai 4% kustannuksista jaoteltu seuraavasti:
Vuonna 2002 rahoitus jaettiin seuraavasti:
Kustannusten kehitys tarkoittaa, että projekti kasvaa 116 miljoonalla Sveitsin frangilla, joka rahoitetaan projektipäällikön ottamalla lainalla. Valaliitto rahoitti lopulta linjaa 190 miljoonalla Sveitsin frangilla , josta 120 miljoonaa tuli infrastruktuurirahastosta.
Vuonna 2015 asetusehdotus esitettiin Vaudin kantonille kolmen ylimääräisen Be 8/8 TL -junayksikön hankkimiseksi , jolloin junien lukumäärä nousi 18: een myöntämällä TL: lle valtion takauksen 36200000 Sveitsin frangia . Vuonna 2008 juna maksoi 8,4 miljoonaa euroa ja vuonna 2015 10,9 miljoonaa euroa . 30 prosentin ero selittyy kolmen junan sarjaan rajoitettuun lisätilaukseen liittyvien kiinteiden kustannusten jakautumisella ja hinnankorotuksella kymmenen vuoden aikana. Muut kustannukset ovat lisävaraosien, suunnittelun ja asiantuntemuksen, testauksen, käyttöönoton, hyväksynnän, projektinhallinnan, sekalaisten ja odottamattomien kustannukset.
Vuonna kesäkuu ja heinäkuu 2009 , rankkasateet aiheuttivat tulvia ja Ouchy aseman , mikä aiheuttaa suuria sähkökatkoksia. Toinen myöhemmin korjattu ongelma on kova melu jarrutettaessa, etenkin Lausanne-Gare -asemalla, jossa kaltevuus on jyrkempi.
Viisi vuotta vihkimisen jälkeen linja on sen menestyksen uhri. Kun insinöörit laskivat melkein 23,8 miljoonan matkustajan läsnäolon viiden vuoden kuluttua, neljä vuotta käyttöönoton jälkeen, vuonna 2012 M2 kuljetti jo 26,6 miljoonaa matkustajaa, ja vuonna 2018 läsnäolo nousi 31,460 miljoonaan matkustajaan. EPFL : n kaupunkisosiologian laboratorion johtajan Vincent Kaufmannin mukaan : "Ennusteissa ei ole nähty valtavaa liikennemuotosiirtymistä autosta julkiseen liikenteeseen, joka on tapahtunut [2008] jälkeen", mikä täsmentää Lausannen tapauksessa, joka katsoo, että autoliikenne kaupungin keskustassa vähenee 13%, että "vaikutusta lisää M2: n tarjoama liikkuvuuden laadullinen harppaus" . 30. lokakuuta 2013, hätätoimenpiteitä on toteutettu, erityisesti vähentämällä istumapaikkojen määrää junien kapasiteetin lisäämiseksi, ja samanaikaisesti 14: stä 15: stä junasta alun perin 12: n sijasta, tiheyden lisäämiseksi.
Linjan kapasiteetin kasvuun liittyy merkittävä jarru: aseman alla oleva yksiraiteinen osa, mikä tekee M2: sta ainoan automaattisen metron maailmassa, joka käyttää tällaista osaa. Vaikka tunnelin laajentaminen raiteiden kaksinkertaistamisen mahdollistamiseksi olisi maksanut 20 miljoonaa ylimääräistä frangia 750 miljoonan frangin budjetilla, vuonna 2002 Vaudin kantoni , joka oli silloin punaisissa luvuissa, oli pitänyt parempana mahdollisuus pitää tunneli jo olemassa olevissa mitoissaan vain yhdellä radalla, joka on päivätty langan ajan, Lausanne-Garen ja Grancyn asemien välillä . Lausannen kunnan osalta se arvioi, että 20 miljoonan frangin lisäkustannusten vaatiminen tunnelin laajentamisesta vaarantaisi koko projektin.
Vuonna 2012 toimiluvan haltija ja historiallinen toimija Métro Lausanne-Ouchy SA poistettiin kaupparekisteristä , ja sen varat siirrettiin TL: n kautta . Kylmä aiheutti uusia vikoja, Grancy- aseman sähkökaaret saivat operaattorin keskeyttämään palvelun useita tunteja lokakuun alussa turvallisuussyistä.
7. joulukuuta 2015, Ouchyn terminaali muutetaan nimeksi Ouchy-Olympique . Tämä nimenmuutos tapahtuu vuoden lopussa, jolloin vietetään 100 vuotta kansainvälisen olympiakomitean perustamisesta Lausannessa, tämän metroaseman palvelemalle alueelle, ja ilmoitusten päivittäminen maksoi 200 000 frangia .
Vuoden 2016 lopussa, edelleen radan kapasiteetin lisäämiseksi, matka-aika lyheni 21: stä 19: een minuuttiin automaattisen luotsausjärjestelmän muutoksen ansiosta saavutettua nopeutta lisäämättä kuitenkaan saavuttaen 60 km / h - järjestelmän suurin nopeus - ja vähemmän seisokkeja asemalla tasaisemmilla pysäytyksillä. Näiden toimenpiteiden avulla radan kapasiteettia voidaan lisätä 20 prosenttia vuoden 2014 tilanteeseen verrattuna.
Linja, 5,95 km pitkä on suuntautunut pohjoisesta etelään päin rinnettä, yhdistää rannalla Genevejärven klo Ouchy kanssa keskusaseman The Flon asemalle , The Vaudois yliopistollisen sairaalan (CHUV) päätepysäkille " Epalinges (Croisettes). Se toimitetaan 750 V : n jännitteellä tasavirrassa sivusuunnassa olevalla ohjauskiskolla, itse virta syötetään Lausannen kaupungin teollisuuspalvelujen keskijänniteverkosta (11 500 V ) .
Keskimääräinen kaltevuus on 57 ‰ ja huiput 120 ‰ , jolloin pystysuora kokonaispudotus on 338 m (373 m korkeudessa Ouchyssa, 711 m Les Croisettesissa). Tämä tekee m2 on automaattinen metro renkaiden kanssa jyrkimmän gradientin maailmassa, mutta ei ole jyrkin metro maailmassa, otsikko hallussa C-linjan Lyon metro , jossa on telineeseen , ja sen suurin kaltevuus on lähes 170 ‰ .
Jarrutusmatkaa ja kaltevuutta koskevat rajoitukset tarkoittavat, että linjan kaupallinen nopeus on vain 18 km / h , kun suurin nopeus on 60 km / h . Kaltevuuden voittamiseksi ja toisin kuin linjan 14 iso pariisilainen veli, MP 89 CA , kaikki Be 8/8 TL -junien telit ovat moottoroituja verrattuna Pariisiin joka toinen. 90% reitistä kulkee tunnelissa, loput 10% on antenni; Näiden ulkoilureittien kulutuspinnat lämmitetään talvella hyvän pidon varmistamiseksi huonoissa sääolosuhteissa, erityisesti lumen, jään tai jopa pakkasen sattuessa.
Linja alkaa Ouchy-Olympique asemalle , että Ouchy alueella rannalla Genevejärven . Linja nousee heti rinteellä, joka kulkee 14 ‰ : sta 78 ‰ : een saavuttaakseen Jordils- aseman , jossa rinne on matalampi 44 ‰ , kulkee peräkkäin Liseronin ja Jordilsin siltojen alla, ja niiden välissä on 121 metriä vanhasta kielikaivosta, nyt peitetty merkkijonon eteläosalla.
Linja kulkee Fontenailles -sillan alta ja sitten katetun Grammont-kaivannon läpi, joka on 210 metriä pitkä ja muodostaa kävelykadun pohjoisen osan, jonka kaltevuus on 68 ‰ , palataksesi takaisin 44 ‰ -en Etelä- asemalla . Linja saapuu Voltaire-kaivantoon, joka jätetään avoimeksi 194 metriä pitkäksi, jonka jalankulkusilta ylittää Lausanne- Ouchyn entisen Montriond- aseman paikalle , ja ylittää sitten aukion Édouard Dapples kiskosillalla, jonka kaltevuus on 67 ‰ , sitten linja tulee maanalainen jälleen Grancy asemalle , jossa ensimmäinen sähkölaite sähköaseman sijaitsee ja jossa kaltevuus palaa 44 ‰ .
Linja tuli sitten 238 metrin yksiraiteiseen tunneliin, jonka kaltevuus oli 51 ‰ , Lausannen aseman raiteiden alla - päätös pitää vain yksi raita osoittautui ongelmalliseksi johtuen aliarvioinnista radan käytöstä - palaa sitten kaksinkertaiseksi raita juuri ennen saapumista Lausanne-Garen asemalle , linjan jyrkimmät linjat, joiden kaltevuus on 114 ‰ , identtinen 246-metrisen tunnelin kanssa, joka oli aiemmin yhteinen Lausanne-Ouchy ja Lausanne-Gare -junalla, joka johti linjan Lausanne-Floniin asema , entinen LO-terminaali, maksettiin ja laskettiin yhdellä tasolla kulkemaan Place de l'Europe -alueen alle , ja näin ollen tasaiseksi.
Linja saapuu lyhyeen Bel-Airin peittämään kaivantoon (28 metriä), jota seuraa 306 metriä pitkä Saint-Laurentin tunneli, sitten Haldimandin katettuun kaivoon, lyhyt 41 metriä, mutta kaltevuus saavuttaa 110 ‰ . Käyristä ja vastakäyristä koostuva joukko antaa mahdollisuuden kulkea uudistetun Saint-Laurentin kirkon juurella olevan aukion alapuolelle, joka ohitetaan länteen, ja liittyy sitten Riponne-Maurice Béjart -asemaan , jossa toinen ala- asema on sähköasema, joka sijaitsee Place de la Riponnen alla . Madeleinen katettu kaivanto 12 metriä johtaa 265 metriä pitkään Viret-tunneliin, joka kulkee Lausannen historiamuseon alta ja etelään Notre-Damen katedraalista , joka avautuu Bessièresin sillan länsipuolelle ja saapuu Saint- Martinin silta on 113 metriä pitkä, viisto 80 ‰, joka on rakennettu ensimmäisen alle, sitten menee toiseen tukikohtaan ja saapuu Bessièresin asemalle, puolimetalliasemalle, joka on rakennettu laiturin ja Bessièresin sillan väliin.
Linja tulee matalalle syvyydelle rakennettuun 136 metrin pituiseen Langallerie-tunneliin, se kulkee tuskin 3 metrin päässä rakennuksen perustuksista olevan paikan läpi ja merkitsee suuren kaaren vasemmalle, joka johtaa sen kaivantoon. metriä kutsutaan liittovaltion tuomioistuimeksi, sitten Perdonnet-tunneli ja sen 63 metriä pitkä ja 68 ‰ kaltevuus, joka johtaa Ours- asemalle , joka on yksi radan syvimmistä ja matalalla 25 ‰: n kaltevuudella , joka sijaitsee keskellä polkua Place de l: lle. "Meidän ja Mon-Reposin korkeakoulu.
Sieltä linja seuraa päätien 1 reittiä päätepisteeseen . Ensin Bugnonin tunnelin vieressä, 486 metriä pitkä, sitten sairaalat peittivät kaivannon (69 metriä pitkä) 113 ‰: n kaltevuudella, joka johti CHUV- asemalle , jossa kolmas sähköasema sijaitsee ja myös rinteessä, mutta vain 40 ‰ . Sitten seuraa 503 metriä pitkä Falaises-tunneli, joka johtaa Flonin laaksoon , jonka ylittää 230 metriä pitkä ja 60 ‰ kaltevuuslaakson silta , juuri ennen saapumistaan Sallazin asemalle , joka on ainoa telakka-aseman keskilinja.
Linja saapuu katettuun Sallazin kaivantoon (41 metriä) ja sitten reitin de Bernen tunneliin, linjan pisin sen 665 metrillä ja suurimmalla kaltevuudella 100 ‰ , saavuttaakseen Fourmin aseman , jossa se sijaitsee, löytyy neljäs ja linjan viimeinen sähköasema, linjan syvin asema ja merkittävä kaltevuus 60 ‰ . Linja saapuu AR-tunneliin, joka kulkee A9-moottoritien alta ja on 452 metriä pitkä, ja jonka suurin kaltevuus on 100 ‰ , siirtyy sitten hieman Berne-reitin oikealle ja tulee katettuun risteyskaivoon (72 metriä pitkä) palvelemaan Vennesiä asema (on 30 ‰ kaltevuus ), jossa 109 metriä pitkä tie kytkee autotallin-työpajan, tulee sitten alueella kaupungin Epalinges lopullisella katettu kaivanto on 300 metriä 110 ‰ suurimman kaltevuuden johtaa linjan pää, Croisettes- asema , myös 40 ‰: n kaltevuudella .
Se säilyttää vanhan Lausanne-Ouchyn asemat, lukuun ottamatta Montriondin asemaa, joka korvataan Délices- ja Grancy- asemilla . Etäisyys vaihtelee asemien välillä 300 - 750 metriä, keskimäärin 461 metriä; keskimääräinen pudotus on 375 metriä, keskimääräinen pudotus on 26 metriä jokaisen aseman välillä.
Linjan metroasemat esitetään etelästä pohjoiseen:
Asemat | Yhteystiedot | Kunnat (kaupunginosat) | Kirjeenvaihto | |||
---|---|---|---|---|---|---|
■ | Ouchy-Olympic | 46 ° 30 '25' N, 6 ° 37 '35' E | Lausanne ( ala-asema / Ouchy ) | CGN | ||
• | Jordils | 46 ° 30 ′ 35 ″ pohjoista leveyttä, 6 ° 37 ′ 38 ″ itäistä leveyttä | Lausanne ( ala-asema / Ouchy ) | |||
• | Herkkuja | 46 ° 30 ′ 43 ″ N, 6 ° 37 ′ 41 ″ E | Lausanne ( ala-asema / Ouchy ) | |||
• | Grancy | 46 ° 30 ′ 54 ″ N, 6 ° 37 ′ 44 ″ E | Lausanne ( ala-asema / Ouchy ) | |||
• | Lausannen asema | 46 ° 31 ′ 02 ″ N, 6 ° 37 ′ 49 ″ E | Lausanne ( keskusta ) | RER Vaud : S 1 S 2 S 3 S 4 S 5 S 9 Kansalliset ja kansainväliset yhteydet | ||
• | Lausanne-Flon | 46 ° 31 ′ 15 ″ N, 6 ° 37 ′ 49 ″ E | Lausanne ( keskusta ) | ( Lausanne-Flonin asema ) | ||
• | Riponne-Maurice Béjart | 46 ° 31 ′ 22 ″ pohjoista leveyttä, 6 ° 37 ′ 58 ″ itäistä leveyttä | Lausanne ( keskusta ) | |||
• | Bessieres | 46 ° 31 '15' N, 6 ° 38 '13' E | Lausanne ( keskusta ) | |||
• | Karhu | 46 ° 31 ′ 17 ″ N, 6 ° 38 ′ 26 ″ E | Lausanne (Vallon / Béthusy) | |||
• | CHUV | 46 ° 31 ′ 35 'N, 6 ° 38' 29 'E | Lausanne (Vallon / Béthusy) | |||
• | Sallaz | 46 ° 31 '58' N, 6 ° 38 '46' E | Lausanne (Sallaz / Vennes / Séchaud) | |||
• | Muurahainen | 46 ° 32 '20' N, 6 ° 39 '04' E | Lausanne (Sallaz / Vennes / Séchaud) | |||
• | Vennes | 46 ° 32 '29' N, 6 ° 39 '28' E | Lausanne (Sallaz / Vennes / Séchaud) | |||
■ | Croisettes | 46 ° 32 '36' N, 6 ° 39 '41' E | Epalinges |
( Lihavoituja asemia käytetään lähtö- tai lopetusasemina tietyissä tehtävissä)
M2-radalla on neljätoista asemaa, kaikki katetut tai maanalaiset, 30 metrin pituisilla lautoilla, jotka on kalibroitu vastaanottamaan kaksi laatikkoa sisältävät junayksiköt ja jotka kaikki on varustettu automaattisilla laskuovilla ja jotka on synkronoitu junan ovien kanssa ja siten varmistavat laiturit.
Ne ovat useiden arkkitehtien työtä: Bernard Tschumi , Luca Merlini ja Emmanuel Ventura (M + V) Lausanne-Flonin asemalle , Luca Merlini ja Emmanuel Ventura (M + V) Lausanne- Gare- ja Riponne-Maurice Béjart -asemille , Architram kanssa Emch + Berger Meillä ja CHUV ja Bessières asemien ryhmän kanssa insinöörien Gemel ja CCHE arkkitehdit varten Ouchy-Olympique , Jordils , Délices , Grancy , Sallaz , Fourmi , Vennes ja Croisettes asemia .
Maanalaiset asemat sijaitsevat mahdollisimman lähellä pintaa, jonka syvyys on 5-15 metriä, paitsi Ours- ja Fourmi- asemilla, joiden syvyys on 20-25 metriä, ja ne on varustettu portailla, hisseillä ja liikuntarajoitteisten ihmisten ulottuville, lukuun ottamatta Lausanne-Garen asemaa, johon ei ole virallista pääsyä. Arkkitehdit käyttivät Lausannen rinteitä hyödyntämällä palveluja useilla tasoilla, helpottivat ramppien käyttöä ja suosivat mahdollisimman paljon luonnonvalon saapumista. Kaikki asemat on varustettu valvontakameroilla varoittavia ja suojaavia tarkoituksia varten, ja sisäpuhelimet mahdollistavat yhteydenpidon PCC: n ja automaattisten lippuautomaattien kanssa, jotka ovat identtisiä koko TL- verkossa olevien kanssa . Asemat ovat kiinni, kun metro ei ajaa välillä 1 pm ja 5 pm 15 noin.
Alustan keskelle sijoitetut tietoruudut ilmoittavat tulevista kulkuista ja häiriöistä, kun taas alustat on varustettu äänellä taustamusiikin tai tietoviestien lähettämiseksi.
Junissa asemat ilmoitti katedraalin etsivä Renato Häusler osana taiteilija Patricia Bosshardin äänisuunnittelua . Seitsemällä tärkeimmällä asemalla on äänisäestys ja erityiset äänet , esimerkiksi Ouchy-Olympiquessa se herättää aseman läheisyyden Genevejärvelle . Maaliskuu -Kesäkuu 2012, 30 vuotta kestäneen Couleur 3 -radion aikana nämä jingles korvattiin muilla radioaseman isäntien äänillä.
M2-linjalaitteiden huolto, raskas huolto ja säännöllinen kunnostaminen tapahtuu Vennesin Garage-työpajassa, maantieteellisesti lähellä Vennesin asemaa ja sen yhteydessä . Se on jaettu kahteen erilliseen kokonaisuuteen: huoltokorjaamo ja huoltopaja kaikille radan junille. Sarja, jossa on kymmenen raitaa, jotka on merkitty kirjaimilla A-I ja T, joista kahdeksan on peitetty (A-H) ja kolme omistettu työpajoille (F, G ja H), rakennettiin muutettaessa linjaa metrolla vanhan telineen työpajat sijaitsivat Ouchy- terminaalin vieressä . Työpajat mahdollistavat alkuperäisessä kokoonpanossaan 16 junayksikön varastoinnin ja kolmen junan samanaikaisen huollon. Kaista E on varustettu pesulaitteella, ja peittämät kaistat on merkitty kirjaimilla I ja T.
Koko on suunnitellut konsortio, jonka muodostavat yritykset Emch + Berger ja Luscher Architects .
Vuonna 2008 palvelukseen otettiin 80 henkilöä, joista 43 teknisiin tehtäviin (18 ohjausasemalle ja 25 asemalle), 22 huoltoteknikkoa (joista 7 liikkuvalle kalustolle ja 7 automaatiolle) ja 7 uutta ohjainta (yhteensä 32 ohjaimelle) ).
Henkilöstöä on kouluttanut Systra osana projektinhallinta-apua ja RATP , koska liikkuva kalusto on samankaltainen Pariisin metrolinjan 14 kanssa , agentit on koulutettu erityisesti SOSIE 3 -simulaattorilla linjalla 14 , sekä simulaattorilla, joka on mukautettu Lausannen erityispiirteisiin.
Aikataulun mukaan 13. joulukuuta 2020
Linja kulkee maanantaista torstaihin ja sunnuntaisin ja pyhäpäivinä varten 5 tuntia 43 klo 0 h 40 am asemalla Vennes, perjantai ja lauantai-iltaisin kolme alkaa lisätään kumpaankin suuntaan, jolloin linja jatkuu vuoteen 1 pm aamulla noin. Koko reitti vaatii vuodesta 2016 lähtien 19 minuuttia alun perin 21 sijasta.
Välillä Lausanne-Gare ja Sallaz taajuus on noin 2 minuuttia (verrattuna 2,30 minuuttia 2016 ja 3 minuutissa alun perin), kun taas se on noin 4 minuuttia (5 minuuttia 2016 ja 6 minuuttia alkuperä) on muu linja, junayksiköt, jotka eivät käy järjestelmällisesti koko reitillä. Nämä taajuudet vaihtelevat jopa kaksi kuuden minuutin ajaksi välillä sovelletaan 6 h ja 0 h n ulkopuolella on noin 7 minuuttia.
Työajan ulkopuolella yöt sunnuntaista keskiviikkoon on omistettu radan ja eri järjestelmien kunnossapidolle sekä torstaista lauantaihin yötä varten koulutusta ja testausta varten. Laajentaminen palvelun viikonloppuisin kunnes 2 aamulla perjantai- ja lauantai-iltaisin on ehdotettujoulukuu 2017kunnanvaltuutettu Stéphane Wyssa ja kaupunki kieltäytyi pitämästä sitä liian kalliina (arviolta 370 000 CHF vuodessa).
M2-linja on täysin automaattinen, mikä on merkittävä innovaatio Sveitsissä . Ohjauksen tarjoaa Alstomin Urbalis 300 -järjestelmä , jota käytetään myös North East Line (NEL) - ja Circle Line (CCL) -linjoilla Singaporen metrolla . Keskitetty ohjausasema sijaitsee Perrelet varikolla.
Automaation tekninen valinta mahdollistaa joustavuuden junajoukkojen käytössä, jotka ylittävät tavanomaiset radat. Voimme mainita erityisesti:
Vaikka linja on automaattinen, kytkimiin on asennettu yhteenvetosignaali niiden suojauksen varmistamiseksi: yksilohkovalo, joka näyttää punaisen vaakasuoran palkin pysähtymisen merkiksi tai valkoinen pystysuora palkki ilmaisee, että tie on vapaa.
Linja M2 on varustettu Be 8/8 TL -tyyppisellä liikkuvalla kalustolla , joka saadaan Pariisin metrolinjan 14 MP 89 CA : sta . Tämän laitteen on suunnitellut Alstom, ja siinä on sisäinen videovalvontajärjestelmä .
Linja on varustettu aukossaan 15 junalla, joissa on kaksi autoa. Asemat on suunniteltu tämän kokoonpanon mukaan, pituus 30 metriä.
5. toukokuuta 2015, Alstom ilmoittaa vastaanottaneensa TL: ltä kolme uutta samantyyppistä junayksikköä voidakseen lisätä M2-radan kapasiteettia. Tämä tilaus nostaa laivaston 18 junayksikköön vuoden 2017 lopussa. Toimitus alkaa vuonnahuhtikuu 2017.
Linjan tavanomaisessa käytössä käytettävien junien lisäksi TL: ssä on myös kaksi Unimog- ajoneuvoa, jotka voivat liikkua kiskoilla ja tiellä. Ne mahdollistavat linjaan eriteltyjen ajoneuvojen hajoamisen ja voivat ajaa myös useassa yksikössä , jolloin yksi kuljettaja riittää ajamaan laitetta.
Jos laitteeseen tulee vika, korvaavan shuttle bus " Metrobus " palvelukyvyn pitkin metrolinjalla, lähempänä asemat tai sen osalla reitistä. Rivi 2 johdinauto voidaan myös vahvistaa tarvittaessa.
Erityisesti ne on otettu käyttöön:
Linja M2 sijaitsee Mobilis Vaud -hintaverkon vyöhykkeillä 11 ja 12 . Hinnoittelu on sama kuin muilla julkisen liikenteen linjoilla Lausannen alueella ja yleensä Vaudin kantonissa , yhtenäinen lippualue, jonka koko hinta maksaa 3 CHF , 3,70 CHF kahdelle vyöhykkeelle.
Suunniteltu kuljettamaan 25 miljoonaa matkustajaa, metro kuljettaa 28 miljoonaa kuusi vuotta myöhemmin ja 31 miljoonaa tänään.
Vuonna 2002 laadittuihin liikenneennusteisiin sisältyi 23,3 miljoonaa matkaa viiden vuoden käytön jälkeen. Tämä luku ylitettiin vuonna 2010, kaksi vuotta avaamisen jälkeen, 24,495 miljoonalla. Liikenteen kasvu tapahtuu jatkuvalla vauhdilla, ja yhdistettynä rautatieverkon tarjonnan parannuksiin se auttaa lisäämään liikenteen käyttöä Vaudin kantonissa . Yhdistämällä läsnäoloa entisen Lausanne-Ouchy (6700000) ja entisen johdinauto n o 5, läsnäolo akseli nyt palvelee M2 oli vain 12000000 vuosittain matkustajaa. Rakennustöiden aikana korvauslinjalla oli läsnä noin viisi miljoonaa matkustajaa vuodessa.
TL: n vuonna 2009 tekemän tutkimuksen mukaan 55% käyttäjistä asuu Lausannessa , 9% Épalingesissa , 7% muualla Lausannen taajamassa , 19% Vaudin kantonissa (taajaman ulkopuolella) ja 9% tulee muilta sveitsiläisiltä kantoneilta , mikä osoittaa, että M2: lla on alueellinen rooli. Sama tutkimus osoitti myös, että 15% haastatelluista ei ollut koskaan käyttänyt Lausannen liikennettä ennen M2-moottoria, mikä osoitti, että linja oli mahdollistanut uusien asiakkaiden houkuttelemisen siihen saakka, että vain vähän tai ei lainkaan joukkoliikenteen käyttäjiä.
100 000 kuljetun matkustajan virstanpylväs ylitettiin tuskin kahdessa päivässä ja miljoonan matkustajan vasta yhdeksäntoista päivässä. Viiden miljoonan passin raja ylittyy sadan päivän kuluttua. 250 miljoonan matkustajan este ylitetäänmaaliskuu 2018.
Vuosi | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Lukumäärä matkailijoille (miljoonina) | 2.492 | 21,900 | 24,495 | 26.127 | 26,928 | 27,558 | 27,994 | 28,150 | 28.911 | 30,112 | 31,460 | 32,800 |
Vuonna 2010 päivittäinen läsnäolo oli 105 000 matkustajaa, absoluuttinen ennätys saavutettiin24. marraskuuta 2017, 122 000 matkustajan kanssa mustana perjantaina .
Vuonna 2017 konsulttiyritys Wavestone pani merkille 22 automaattisen metroaseman suorituskyvyn ympäri maailmaa. Linja saa erilaisia luokituksia, nopeuden ja säännöllisyyden suhteen vain 2,7 viidestä ja infrastruktuurin ja liikkuvan kaluston suorituskyvystä 2,6 viidestä. Toisaalta TL: t toteavat puhtauden ja turvallisuuden kannalta lähes 90 prosentin tyytyväisyyden.
Croisettes pääteasema on tarkoitus sallia mahdollinen pohjoinen laajentaminen linjan keskustan Epalinges tai jopa Lausanne paikkakunnalla ja Chalet-à-Gobet ja sen hotellikoulun , mutta määräaikaa ei ole määritelty.. Tämän alan kaupungistuminen ei kuitenkaan tällä hetkellä ole riittävän perusteltua tällaisen liikennejärjestelmän perustelemiseksi.
Kolmen uuden junayksikön käyttöönoton vuoden 2017 loppuun mennessä pitäisi antaa mahdollisuuden lisätä 5600 matkustajasta 7000 matkustajaan tunnissa linjalla, mutta se ei ratkaise linjan tärkeintä mustaa pistettä, aseman alla olevaa yksiraiteista osaa . Hanke, joka liittyy Léman 2030 -rautatiesuunnitelmaan, jossa säädetään Lausannen aseman uudelleenjärjestelystä, ja Axes forts -hanke, jossa määrätään uusien jäsentävien liikennelinjojen luomisesta, koostuu uuden osuuden rakentamisesta vuoden 2025 loppuun mennessä kokonaan kaksoisraita ja uusi Lausanne-Garen asema nykyisestä länsipuolella, josta tulee sen ja Lausanne-Flonin aseman välisen bussikuljetuksen päätepysäkki yhden junan välein kolmen minuutin välein, mikä olisi ensimmäinen linkki tulevan M3-linjan ja eräänlaisen Lausanne-Garen uudestisyntymisen muodon, joka aiemmin vaihtoi näiden kahden aseman välillä. Linjan automaattinen luotsausjärjestelmä uusitaan vuodesta 2023, uusi järjestelmä on tehokkaampi ja varustaa myös tulevan M3-linjan, jotta näiden kahden linjan välillä olisi yhteentoimivuus.
Croisettes- asema varustetaan uudella peruutuslaatikolla vielä määrittelemättömänä ajankohtana, arviolta 13 miljoonaksi frangiksi, radalla liikkuvien junien määrän lisäämiseksi.
: tämän artikkelin lähteenä käytetty asiakirja.