Canis simensis
Canis simensisHallitse | Animalia |
---|---|
Haara | Chordata |
Luokka | Nisäkkäät |
Tilaus | Carnivora |
Perhe | Canidae |
Ystävällinen | Canis |
EN B1ab (iii, v); C1 + 2a (i); D: Vaarassa
Maantieteellinen jakauma
Etiopian susi ( Canis simensis ), vielä nimeltään Abessinian susi koska muinainen nimi käytetään osoittamaan Etiopia , Cabéru , Simien sakaali tai jopa kebero vuonna amhara , on kolmas harvinaisin koira maailmassa. (Kun darwininkettu ja Red Wolf ) joiden arvioitu kokonaisväestö on alle 500 yksilöä luonnossa, mukaan lukien 300 Mount Balén kansallispuistossa (Etiopian keskiosassa) eikä yhtään vankeudessa. Sellaisena se on luokiteltu " uhanalaiseksi " lajiksi Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) toimesta.
Etiopian susi on endeeminen laji on Etiopian ylänkö sijaitsee korkeudessa noin 3000 metriä. Tämän canidae-perheen edustajan säkä on noin 60 cm . Miehet painavat 14-19 kg ja naiset 11-14 kg . Pentueet ovat 2-6 nuorta.
Nämä susit, jotka ruokkivat pääasiassa jyrsijöitä (erityisesti metsästämällä jättimäistä myyrä rottaa ), elävät perheryhmissä. Samasta pakista tulevat sudet kokoontuvat yöksi, mutta he leviävät päivällä metsästämään yksin.
Merkittävä osa viimeisen edustajien lajit olivat uhrien Mount Bale kansallispuisto sellaisen epitsoottisen . Syyskuun lopun 2003 ja tammikuun 2004 välisenä aikana raivotauti tappoi 65 susia, yli kolme neljäsosaa Web Valley -alueen väestöstä . Raivotautia olisi voinut ottaa käyttöön paimenkoirat, jotka tulevat laiduntamaan parveitaan puistossa.
Koska sudet ovat vakavasti uhanalaisina tästä raivotautitaudista, Etiopian sudensuojeluohjelma perusti Web-laaksoon marraskuussa 2003 CEPA: n taloudellisesti tukeman rokotusohjelman . Nyala Productions "" edia villieläinten suojelemiseksi "yrittää tukea EWCP: tä sen työssä muun muassa julkaisemalla valokuvaraportteja, minifilmejä, konferensseja. Valokuvakirjoprojekti Balén kansallispuiston alueelta on myös käynnissä kiinnittää huomiota tämän Afrikan sarven alueen ekosysteemien haavoittuvuuteen.
Niiden lukumäärä on vähentynyt huomattavasti viime vuosina pääasiassa koirien tarttuvien sairauksien ja pastoraalisen toiminnan lisääntyessä ylämailla. Tällä hetkellä jäljellä on vain kymmenkunta pakkausta, jotka edustavat noin 500 henkilöä.