Ranskalaiset Sveitsistä Sveitsistä | |
Maa | sveitsiläinen |
---|---|
Alue | Ranskankielinen Sveitsi |
Kaiuttimien määrä | 1,800,000 |
Luokittelu perheen mukaan | |
|
|
Kielikoodit | |
IETF | fr-CH |
Sveitsin Ranskan (joskus kutsutaan sveitsiläinen Romand ) on erilaisia ja Ranskan puhutaan Länsi Sveitsissä , puolue puhuu ja Sveitsi . Ranskankielisessä Sveitsissä on seitsemän kantonia , joista neljä on yksikielistä ranskankielistä ( Vaud , Geneve , Neuchâtel ja Jura ) ja kolme kaksikielistä ranskalais-saksalaista ( Valais ja Fribourg, joissa on pääasiassa ranskankielistä väestöä) ja Bernissä, jossa on saksankielinen enemmistö). Vuonna 2019 Sveitsin pääkielenä puhuu ranskaa 1,6 miljoonaa ihmistä (22,8% maan väestöstä). Liittovaltion perustuslain 4 artiklassa täsmennetään, että ranska on yksi Sveitsin neljästä virallisesta kielestä, joissa on saksa , italia ja romania . Vuoden 1990 väestönlaskennan mukaan 33% Sveitsin väestöstä puhuu ranskaa päivittäin (72% Sveitsin-Saksan kieli).
Sveitsin ranska eroaa hieman Ranskan ranskasta tai Belgian ranskasta .
Sille on tunnusomaista muutama Arpitanin tai Francoprovençalin termi , sanat, kuten septante , eightante tai nonante , sekä paikallisesti germaanisten kielten sanat ja ilmaisut , kuten moutre , fatre , witz tai poutzer . Lainausilmiö johtuu alemannien (saksankielisen) vaikutuksesta, joka on suurimmaksi osaksi enemmistö (62,8% maan väestöstä vuonna 2016). On tärkeää huomauttaa, että tietyt Sveitsille ominaiset piirteet, kuten liittovaltion järjestelmä , pakollinen armeija tai tiettyjen alueiden kaksikielisyys, suosivat suuresti kaikenlaisen akkulturaation ilmiöitä, etenkin kielitasolla. Huomaa, että Sveitsin-saksalainen lainaa myös tiettyjä sanoja ja ilmaisuja ranskasta, kuten saksankielinen ilmaisu " das Savoir-vivre ", jota käytetään sanassa "bon-vivant", sekä sanat "merci" ja " jäähyväiset ”, jälkimmäistä käytetään, kuten ranskankielisessä Sveitsissä, tutussa ympäristössä sanoa" hyvästi "tai" hei " .
Ranskankielisen Sveitsin paikallinen ranska muistuttaa naapurialueiden, erityisesti naapurimaiden Savoie , joka on myös osa Arpitanen kielialueita.
Numerot 70 ja 90 ilmaistaan vastaavasti "septante" ja "nonante", aivan kuten Belgiassa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa . Numeron 80 sanotaan olevan "kahdeksankymmentä" Vaudin , Valaisin ja Fribourgin kantoneissa ja "kahdeksankymmentä" muissa ranskankielisissä kantoneissa, nimittäin Genevessä , Neuchâtelissa , Bernissä ja Jurassa .
Kuten Belgiassa, sanan "kaksikymmentä" lausutaan tavallisesti ranskankielisen tavan vastaisesti, yleensä / v ɛ̃ t / , / t / lopullinen, jopa erillään.
Sveitsin ranskalainen piti päivän aterioiden perinteiset nimet järjestyksessä: aamiainen (aamulla), illallinen (keskipäivällä) ja illallinen (illalla). Hän jakaa tämän järjestelmän kanssa Ranskan Belgian , The Kanadan ranska , The Haitin Ranskan ja Ranskan sekä Kongon . Huomaa, että Ranskassa on edelleen puhujia, jotka käyttävät tätä järjestelmää. Ranskan tavanomainen käyttö on kuitenkin tänään: aamiainen, lounas, päivällinen.
Sveitsin maantieteellisen läheisyyden ja kielellisen avoliiton vuoksi Sveitsin ranska on lainannut useita sanoja saksasta . Joitakin sanastollinen esimerkkejä saksaksi "poutzer" ( "puhdistaa"), mistä putzen , ja "Witz", saksalainen sana "vitsi".
Esimerkiksi löydämme toimituksellinen kesäkuussa 2020 "THE National on toimittanut lakiehdotuksen CO 2ja liittoneuvosto ammatista jälkeen ”schubladized” se ensimmäisen kerran vuonna 2018” , mistä puhekielen ja alueellisten verbi schubladisieren joka kirjaimellisesti tarkoittaa’laittaa laatikkoon’, panna syrjään pitkään.
Löydät myös kieliopillisia tasoja, kuten lause "mitä tämä tarkoittaa ...?" », Saksan jäljittäminen oli ist das für ein…? , joka käännetään ranskaksi vakiona nimellä "millaista se on?" Tai "millainen ... se on?" ".
Jos kaikki menee hyvin, sanomme, että "se on kunnossa", lainattu saksalaiselta Ordnungista . Lopuksi hyvästit sanotaan joskus "kaikki hyvä", joka on otettu saksalaiselta Alles Gutelta .
Epävirallisissa kieli ja Geneven alueella , The pronomini "le / la", kuten suora esine täydennys on usein korvattu "y".
Esimerkkejä:
- Laita se pöydälle. "
Tämä Arpitanista johtuva kielellinen tosiasia löytyy Ranskasta osasta Auvergne-Rhône-Alpes -aluetta , kuten Savoie- osastolta tai Lyonnais-kieleltä .
Ranskan puhujia Länsi-Sveitsistä liittyy usein nopeaan hidas puhe. Tämän saadun idean mukaan on yleistä ajatella, että esimerkiksi Vaudoisit ilmaisevat hitaammin kuin pariisilaiset . Jotta voitaisiin vahvistaa tai kumota tämän stereotypia , kielitiede tutkijat ovat tutkineet tätä aihetta, erityisesti puuttumalla nopeus artikulaatio; eli "nopeus, jolla puhuja artikloi lausunnon". On myös tärkeää täsmentää, että virtauksen ja artikulaation nopeuden välillä on tehtävä ero: virtaus sisältää puhujan tekemät tauot , kun taas artikulaation nopeus ottaa huomioon vain artikulaatioajan d. ' Puhuttu lausunto ilman taukoja.
Useissa tutkimuksissa on tarkasteltu eri ranskankielisten alueiden, kuten erityisesti ranskankielisen Sveitsin ja erityisesti Pariisin alueen, artikulaation nopeutta. Ensimmäisessä tutkimuksessa otettiin huomioon useita tekijöitä Sveitsin Romandien potentiaalisen hitaan virtauksen arvioimiseksi verrattuna Pariisin alueen ranskalaisiin. Tätä varten tutkijat vertasivat puhenopeutta, artikulaation nopeutta ja taukojen kestoa lukiessaan tekstiä puhujien kahdesta ranskankielisen Sveitsin kaupungista ja Brunoysta (Pariisin lähellä). Heidän tutkimuksensa osoitti, ettei sveitsiläisten ja Brunoy-puhujien välillä ole merkittävää eroa virtauksen ja taukojen suhteen. Tulokset korostivat kuitenkin eroa kolmen alueen välillä artikulaation nopeudessa: Brunoy-osallistujat artikuloituvat nopeammin kuin sveitsiläiset osallistujat (255 syl / min Brunoy, 236 syl / min Neuchâtel ja 249 syl / min Nyon ). Lisäksi myöhemmissä tutkimuksissa on keskitytty yksinomaan näiden ranskankielisten alueiden artikulaation nopeuteen ja niiden tulokset vahvistavat saadun ajatuksen, että pariisilaiset puhuvat nopeammin kuin sveitsiläiset. Viimeisin mainittujen joukossa tehty tutkimus osoittaa silmiinpistäviä tuloksia, kun otetaan huomioon suuri joukko alueita muihin tutkimuksiin verrattuna (yhteensä seitsemän aluetta kolmesta eri ranskankielisestä maasta, nimittäin Pariisin, Lyonista , Tournaiista , Liège , Geneve , Neuchâtel ja Nyon). Mitään eroa saman maan sisällä ei ole selvästi havaittavissa. Sitä vastoin belgialaisilla ja ranskalaisilla puhujilla on samanlainen artikulaationopeus (<195 millisekuntia tavua kohden) ja ne artikuloituvat nopeammin kuin sveitsiläisillä puhujilla, joiden artikulointinopeus on hitaampi (> 195 millisekuntia tavua kohden). On kuitenkin myös otettava huomioon, että jotkut tutkimukset ovat osoittaneet tuloksia, jotka ovat ristiriidassa hitaasti puhuvien roomalaisten stereotypian kanssa. Esimerkiksi tutkimus osoittaa, että Martignyn (Sveitsissä) puhujien artikulaationopeus on samanlainen kuin pariisilaisten (194 millisekuntia tavua kohti Martigny ja 185 millisekuntia tavua kohti pariisilaisia).
Eri tutkimusten tutkimisen jälkeen vahvistuu stereotyyppi sveitsiläisistä, jotka ilmaisevat hitaammin kuin pariisilaiset, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Sveitsin nivelnopeus on siis yleensä hitaampi kuin naapurimaissa. Kuitenkin näytteitä tiettyjen tutkimusten on pieni, tämä ei salli vahvistaa artikulatorinen hitaus Sveitsin Romandies on varma tapa. Ranskan muunnelmien välisten erojen lisäksi tutkimukset osoittavat, että artikulaation nopeuteen vaikuttavat erityisesti ikä ja sukupuoli. Vaikuttaa siltä, että nuoret artikuloituvat nopeammin kuin vanhemmat, samoin kuin miehet artikuloituvat nopeammin kuin naiset. Ikä ja sukupuoli mahdollistavat siis erojen ilmaisun nopeuden osoittamisen maiden välillä, mutta myös eron korostamisen maan sisällä.
Sveitsin typografinen käyttö kielestä riippumatta noudattaa tiettyjä erityissääntöjä, jotka poikkeavat ranskalaisista standardeista, kuten Wikipedian ranskaksi käyttämä Imprimerie Nationale . Särkymätön ohut tila yläpuolella kaksinkertainen välimerkit allekirjoittaa kuten huutomerkki , kysymysmerkki , paksusuolen ja puolipiste . Tämä pätee myös lainausmerkeihin (“…” ja ‹…›) ja prosenttimerkkiin (%).
Kun murtamatonta hienoa tilaa ei ole käytettävissä, emme yleensä halua sisällyttää mitään tilaa lainkaan.
Toisen tason lainauksissa käytetään usein yksittäisiä lainauksia, joissa on chevroneja (‹…›).
Esimerkki ja vertailu:
Sveitsiläinen standardi: " Mitä ? Hän sanoi : < Äitini on brasilialainen ; kiinalainen isäni. › Se on kosmopoliittinen !” Imprimerie Nationale de Francen suosima standardi: “ Mitä ? Hän sanoi : " Äitini on brasilialainen ; kiinalainen isäni. " Se on kosmopoliittista ! " Käyttö ranskalaisessa lehdistössä: ” Mitä ? Hän sanoi : ” Äitini on brasilialainen ; kiinalainen isäni. ” Se on kosmopoliittista ! " Kanadan standardi: " Mitä ? Hän sanoi : ” Äitini on brasilialainen ; kiinalainen isäni. ” Se on kosmopoliittista ! "Sveitsin tavallinen käyttö käyttää oikeaa heittomerkkiä tuhansien erottimena , vaikka liittokanslerin kannattama standardi on käyttää rikkomatonta tilaa virallisissa asiakirjoissaan.
Esimerkki, luku sata tuhatta kirjoitetaan:
Desimaalin erotin on pilkku , lukuun ottamatta summia, jossa ajanjakso on edullinen.