Mesrop Mashtots

Mesrop
Mashtots Մեսրոպ Մաշտոց

Tämän kuvan kuvaus, myös kommentoitu alla

Mesrop Mashtots. Valaistus käsikirjoituksesta vuodelta 1776. Avaintiedot

Syntymä	362 Hatsekats, Taron alue
Kuolema	17. helmikuuta 440 Etchmiadzin
Kansalaisuus	Armenia
Ammatti	Munkki
Muut aktiviteetit	Armenialaisen aakkosen luoja

Saint Mesrop (lausutaan Mesrob in Western Armenia ), joka tunnetaan myös nimellä Mashtots (in Armenia Մեսրոպ Մաշտոց ), syntynyt vuonna 362 kylässä Hatsekats vuonna Taronide lähellä Vanjärven , vuonna Länsi Armeniassa ja kuoli17. helmikuuta 440, on Vagharchapatissa , munkki, tutkija, kristitty lähetyssaarnaaja- kielitieteilijä , raamatunkääntäjä , teologi , Armenian apostolisen kirkon ja Armenian katolisen kirkon pyhimys .

Hän on armenialaisen aakkosen luoja , armenialaisen kirjallisuuden ja opetuksen alullepanija. Sen historiallinen rooli on ollut ratkaiseva armenialaisten kansallisen identiteetin säilyttämisessä. Se olisi myös Georgian ja Albanian aakkosien alkuperä , tästä aiheesta keskustellaan.

Uuden armenialaisen aakkosen ensimmäinen lause olisi ollut alku kuningas Salomon Sananlaskuille :

" Ճանաչել զիմաստութիւն եւ զխրատ, իմանալ զբանս հանճարոյ "
"Čanačʿel zimastutʿiwn ew zxrat, imanal zbans hančaroy"
" Viisauden ja opetuksen tunteminen, Ymmärtämisen sanojen ymmärtäminen . "

- Sananlaskujen kirja , 1: 2.

Lähteet

Katso myös Armenian historiography (ru) .

Armenialaisen kirjoituksen luomisen historia on dokumentoitu laajasti. Nykyajan tutkijoiden käytettävissä on yli 30 ensisijaista kirjallista lähdettä, ja niiden avulla voidaan luoda Mesrop Mashtotsin kriittinen elämäkerta. Keskeisintä tietoa hänen elämästään ja toiminnastaan on Mashtotsin elämä , jonka kirjoittaja on hänen oppilaansa ja elämäkerransa kuvaaja Korioun . Se on kirjoitettu 440-luvulla, Catholicos Hovsep I st Holotsimin (440-454) pyynnöstä. Käsikirjoitukset jolla se tiedetään juontavat XII : nnen ja XIII th vuosisatoja.

Sitä seuraa sen historiallista merkitystä, että Armenian historia , ja Mooses Khorene (Khorenatsi), yksi nuorista oppilaiden Mashtots, myös nykyaikainen ja todistaja hänen tekoaan.

Jotkut vanhimmat käsikirjoitukset juontavat X : nnen , XI th ja XII th vuosisatoja. Arvokasta tietoa Mashtots siis annetaan hänen Armenian historia jota laatija V : nnen vuosisadan ghazar parpetsi (Papetsi). Agan Artsounin oppilas, itse Mashtotsin oppilas, kirjoittaa noin 500. Hän tuo tärkeitä viitteitä, jotka täydentävät Koriounia ja Khorenatsia.

Myös elämäkertoja myöhemmin Mesrop, mukaan lukien anonyymi ja XIII : nnen vuosisadan kirjoittamassa historiaa Pyhän patriarkka Sahak ja vartabed Mashtots , ja että pappi on XII : nnen ja XIII th vuosisatoja Karapet Sasnetsi laatija Vartabed Mashtotsin elämä ja kuolema .

Mainittakoon myös muita keskiajan ja post-keskiajan lähteistä, mukaan lukien VII : nnen vuosisadan Movses Kaghankatvatsi , David Kharkatsi , Anania Širakatsi , nimetön kronikka Samana ajanjaksona IX : nnen ja X : nnen vuosisadan tovma artsruni ja Hovhannes V sekä Draskhanakert , ja XII : nnen ja XIII th vuosisatojen historioitsijat kuten Kirakos of Gandzak , Vardan Areveltsi , Michael Syyrian ja muut. Niillä on suuri merkitys Koriounin, Khorenatsin ja Parpetsin antamien tietojen vertailevassa analyysissä ja todentamisessa.

Elämäkerta

Ensimmäiset vuodet. Alkuperä

Elämäkerransa Koriounin käsikirjoituksessa käytetään eniten nimeä Machtots, ja Mesrovp tai Mesrop käytetään vain otsikoissa. Khorenatsissa Mesropin vastaavaa käytetään säännöllisesti, ja Mashtotsia esiintyy vain yksi. Mesrop Mashtotsin syntymäaikaa ei tiedetä tarkalleen. Nykyisten historioitsijoiden mielestä se sijaitsee 361 tai 362.

Kuten Korioun kaikki muut lähteet osoittavat, että paikka hänen syntymästään on kylä Hatsekats (Khatsik), luoteeseen Vanjärven , maakunnassa Taron , Länsi Armenian , nykyisin Turkissa . Taron oli silloin Armenian uskonnollinen keskus.

Hänen vanhemmistaan ei tiedetä mitään, paitsi että hänen isänsä nimi oli Vardan. Armenian historioitsija V : nnen vuosisadan Faustuksen Bysantin mainitsee Khatsik kutsumalla sitä Kartchazates kylä, eli, miesten puoli-ilmaiseksi (alkaen Kartch , rajoittaa tai lyhyitä, ja Azat , ilmainen). Tämän muinaisen Armenian sosiaalisen luokan osalta tutkijat olettavat, että se oli todennäköisesti velvollinen palvelemaan armeijassa, mikä vastineeksi antoi sille tiettyjä etuoikeuksia. Muihin lähteisiin perustuva enemmistö on edelleen sitä mieltä, että Mashtots oli "vapaan talonpojan poika" .

Joka tapauksessa varakkaasta perheestä tulevat Mashtots osallistui vuoden alussa 370 yhden kreikkalaisen Taronin koulun kursseille. Äidinkielensä armenian lisäksi hän puhuu kreikkaa , syyrialaista ja keski-persiaa . Kreikkalaisten mahtottien alkutaso ei ole ajallansa korkeampi, V - vuosisadan historioitsijan Parpetsin mukaan, ja ei pidä lukea tällä kielellä. Mutta hän puhuu jo nyt syyriaa ja persiaa loistavasti ja oppii sitten valkoihoiset kielet.

Debyytti kuninkaan hovissa

Korioun kertoo, että mahtotit palvelivat Suur-Armenian kuninkaiden Arsarkidien hovissa , kun tietty Aravan oli suuri azarapetti . Khorenatsin mukaan hänet nimitetään Armenian tuomioistuimen sihteeriksi. Partpetsi ilmaisee tarkemmin, että hän oli Armenian kuningas Khosrov IV: n palveluksessa "tietyn vuoden ajan" , mikä tarkoittaa, että hänen asennuksensa pääkaupunkiin Vagharchapatiin ei olisi aikaisempi kuin 385. Hänellä on tehtäviä ja todennäköisesti sotilaallinen sijoitus. Tämän vahvistaa Karionin maininta: "hän voitti sotatuntemuksellaan sotilaiden rakkauden" . Hän palveli myös tänä aikana kirjurina ja sihteerinä kuninkaallisessa kansliassa. Näiden vuosien oikeudenkäynnin katsotaan olevan tärkeä rooli hänen myöhempien uskonnollisten ja poliittisten näkemystensä muokkaamisessa, minkä Khorenatsi myös vahvistaa. Jotkut tutkijat olettavat, että se, että Mashtots menee pääkaupunkiin ja palvelee tuomioistuimessa, liittyy hänen perheensä sosiaaliseen asemaan.

Armenian poliittinen tilanne on silloin erittäin kireä. Sekä Rooman valtakunnan että Sassanidien iskujen alla Armenian valtio heikkeni huomattavasti. Mashtots on suora todistaja Armenian jakautumisesta näiden kahden vallan välillä vuonna 387. Tiedot hänen elämästään ovat edelleen heikot, ja hänen elämäkerransa Korioun keskittyy enemmän isännänsä saarnaajan ja kouluttajan toimintaan. Hänen mukaansa tuomioistuimessa hän tutki pyhiä kirjoituksia ahkerasti ensimmäistä kertaa. Vuosina 392-393 hän kääntyi lopullisesti kristinuskoon .

Saarnat

Korioun kuvaa yksityiskohtaisemmin ajanjaksoa, jona Mashtots saarnaa. Vuosina 395-396 Mashtots jätti kuninkaan hovin ja alkoi evankelioida armenialaisia pakanoita . Khorenatsi täsmennetään, että heikkeneminen ja syksyllä valtakunnan Armenian johti elpymistä pakanuuden, niin keskittyä, Rortastak, alueella Gokhtn (ru) (Goltn), lähellä Nakhitchevan . Kuten Vagharchapat , Goltn on yksi tärkeimmistä paikoista, johon mashtotit palaavat säännöllisesti. Tänä aikana hän elää erakkoelämää .

Hän kääntää Raamatun suullisesti armenialaisille heidän kielellään ja käyttää kreikkalaisia ja syyrialaisia kieliä vain muille kansoille:

"Siunatulla Mesropilla oli kuitenkin saarnatessaan vaikea tehtävä, koska hänen täytyi sekä lukea että kääntää. Jos joku muu luki eikä hän ollut hänen kanssaan, ihmiset eivät ymmärtäneet kääntäjän puuttuessa. "

Armenian itäosa on 387 jälkeen liittynyt Persiaan, kreikkalaiset koulut suljetaan siellä, ja maa käy läpi syvällisen poliittisen ja kulttuurisen kriisin. Mashtots näkee Armenian pelastumisen kristillisen uskon vahvistumisessa. Hän ymmärtää, että hänen on levitettävä kristinuskoa, aakkosia, jota käytetään raamatun ja pyhien kirjojen kääntämiseen. Mahdollisuus kirjoittaa armeniaksi tällä tavalla antaisi armenialaiselle kulttuurille mahdollisuuden kukoistaa ja siten säilyttää maan poliittinen, uskonnollinen ja kulttuurinen omaperäisyys. Kansallisen yhtenäisyyden tunne on osittain tämän projektin lähtökohta.

Hänen ensimmäiset yritykset juontavat saarnassaan vuonna Goltn ja maakunnassa Siynik (ru) , jossa hän on tukea paikallisia prinssejä. Hänen mielestään saa tukea Vagharshapat Catholicos Sahak I st. Parthevilta puolustamalla läheisiä ideoita. Mesrop, "tullessaan tapaamaan häntä armenialaisten kirjeiden etsimisestä, piti häntä innostuneimpana", Khorenatsi sanoi. Yhdessä katolisten kanssa he päättävät luoda aakkoset, jotka sopivat pyhien kirjojen kääntämiseen.

Vagharchapatin kokoaminen

Erityinen kirkollinen kokoonpano on nimeltään, joka on "Council of pyhät veljet koskee maan [Armeniaa], luoda kirjaimille Armenian kansalle" . Kaikki Armenian apostolisen kirkon piispat ovat läsnä. Mashtots on synodin alku, mutta Armenian Catholicosin rooli on ratkaiseva. Tapahtuma ei ole vain merkki kirkon virallisesta tuesta, vaan se on myös osoitus projektin poliittisesta merkityksestä. Vaikka armenialaisen aakkosen luominen ja raamatun kääntäminen ovat olleet pitkään mielessä, synodi on todellinen lähtökohta. Silloin päätös tehtiin virallisesti, samoin kuin päätös olla käyttämättä enää Syyrian, Parthian ja Kreikan pyhiä kirjoituksia maassa ja samalla tavoin välttää Kreikan ja Syyrian kirkkojen vaikutukset.

Pappeja eivät osallistu vain sinodistit, vaan myös maallikot. Mesopotamiasta palanneelle kuningas Vram Châhpouhille kerrotaan Mesrop Mashtotsin ja Catholicosin kohtaamista ”kysymyksistä, tutkimuksista ja monista vaikeuksista” . Hän tukee heidän aloitettaan ja kertoo, että Mesopotamiassa on muinainen armenialainen aakkoset, jota hän ei päässyt matkalle.

Siksi hanke ei ollut alusta alkaen vain kirkon projekti, ja sillä oli kansallista poliittista merkitystä. " Kuninkaallinen voima ymmärsi, että Armenian valtakunnan loppu on lähestymässä, ja kun hän näki epäonnissa kärsivällisyyden koetuksen" , solmi liitto Mashtotsin ja Sahakin kanssa.

Danielin hahmot. Armenialaisen virallinen asema

Vagharchapatin kokoamisen jälkeen, noin vuonna 404, lähetetään kuningas Vagritch Khadounin lähettiläs piispa Danielille tuomaan takaisin Armeniaan ns . Danielin hahmot , joiden alkuperästä keskustellaan edelleen. Historiallisten lähteiden mukaan nämä ovat Danielin löytämiä armenialaisia aakkosia, jotka ovat peräisin aikaisemmalta ajalta. Tiedämme myös, että Mesrop Mashtots ja Sahak Parthev pitivät sitä aakkosista oppineina armenialaisena perintönä ja pyrkivät palauttamaan sen elämään.

Sitten kuningas Vram Châhpouh käskee käyttämään kaikkialla esiintyviä aakkosia kirjoituksen opettamiseen:

Tällä historiallisella päätöksellä hän on ensimmäinen, joka tekee armenian kielestä virallisen kielen . Machtots, mainostettu arkkimandriitti (vardapet), kerää ensimmäiset oppilaat ja alkaa opettaa käyttäen Danielin aakkosia. Hän omisti sille noin kaksi vuotta.

Ja kun monet heistä olivat oppineet heidät, hän (kuningas) käski opettaa heille [nämä merkit]. Ja hän itse antoi siunatulle Machotsille vardapetin arvonimen. Hän [Machots] vietti noin kaksi vuotta opettaessaan heitä ja käyttäessään näitä merkkejä. "

Löydettyä aakkosia ei kuitenkaan ole mukautettu klassisen armenian foneettisiin erityispiirteisiin . Tämä ensimmäinen yritys osoittautuu epäonnistumiseksi, ja sen ainoa merkittävä tulos on armenian kielen virallistamisen alku.

Nykytutkijat ovat eri mieltä Danielin hahmojen alkuperästä. He voivat olla heidän mukaansa joko esikristillistä armenialaista alkuperää tai olla semiittisen tai aramean aakkosen muoto . Joka tapauksessa he eivät olisi kyenneet vangitsemaan armenian kielen konsonanttirakenteen rikkautta, etenkin tiettyjä vokaaleja.

Mesopotamian retkikunta. Aakkoset

Kuningas käskystä ja yhteisymmärryksessä katolisten kanssa Mashtots ryhtyy retkikuntaan Pohjois-Mesopotamiaan opiskelijaryhmän kanssa. He menevät Amidan , Edessan ja Samosaten kaupunkeihin . Tämän ulkomailla oleskelun päämotiiveista keskustellaan edelleen. Sen tavoitteena on todennäköisesti löytää apua Mesopotamian tutkijoiden ja viisaiden joukosta kuin jatkaa siellä säilytetyn armenialaisen aakkosen etsimistä. Muut orientalistit olettavat, että Machots oli varma tämän aakkosen olemassaolosta.

Mashtots vierailee ensin piispa Danielin luona, joka oli löytänyt hahmot, mutta "ei löytänyt muuta kuin aikaisemmin" lähtee Edesaan. Edessa oli silloin yksi tuon ajan suurimmista koulutus- ja tiedekeskuksista, kuuluisa kirjastoista.

Oletettavasti juuri näissä kirjastoissa hän tekee tutkimuksen, joka on työn perusta. Siellä hän opiskeli useita aakkosia eri kielillä, mukaan lukien Pahlevi ja Etiopian , oppien niiden rakenteesta, kirjeiden muodosta ja kirjoittamisen periaatteista. Vasta tämän jälkeen uuden aakkosen suunnittelu alkaa.

Mashtots jakaa oppilaat kahteen ryhmään: jotkut pysyvät Edessassa tutkimaan syyrialaisia aakkosia , toiset menevät Samosaten kaupunkiin tutkimaan kreikkalaisia aakkosia . Hän tapaa Mesopotamiassa tutkijoita, joiden ajalliset ja hengelliset viranomaiset, mukaan lukien Amidan, Acacen ja Edessan, Paquidan (ru) piispa, esittävät hänelle . Ne eivät viime kädessä ole hänelle mitään apua.

Vuonna 405 Edessan kaupungissa pitkien tutkimusten jälkeen Mashtots valmisti armenialaisen aakkosen, jossa oli 36 kirjainta.

”Hän koki siten monia vaikeuksia tuodakseen apua kansalleen. Ja armollisin jumala siunasi häntä pyhällä oikealla kädellään ja aiheutti, että isän tavoin hänelle syntyi uusi ja ihana lapsi, armenialaisen kielen hahmot. Ja siellä hän jäljitti heidät nopeasti, antoi heille nimen, järjesti ne ja järjesti ne tavusta tavuun. "

Machtots meni sitten Samosateen , jossa hän määritteli kreikkalaisen kalligrafi Ropanosin kanssa kirjainten ääriviivat ja "korjaa lopullisesti kaikki merkkien erot, täydelliset ja ohut, lyhyet ja pitkät, erotukset ja linkit" . Armenian aakkoset luodaan siten loppuun Edessassa.

Yli sata vuotta sen jälkeen, kun kristinusko hyväksyttiin valtionuskonnoksi, Mashtotin tavoite on nyt kääntää suuret otteet Raamatusta ja niiden kalligrafinen muotoilu. Yhdessä kahden hänen oppilaansa ja Ropanoksen kanssa he alkavat käyttää uutta aakkosia tähän tarkoitukseen. Ropanos kouluttaa oppilaitaan uuden armenialaisen kirjeen kirjureiksi.

Vierailunsa jälkeen Syyrian piispalla Mashtots palaa opiskelijoidensa kanssa Syyriaan. Hän vietti koko vuoden Mesopotamian kaupungeissa. Armeniassa Catholicos Sahak toimittaa hänelle joukon opiskelumunkkeja, joiden kanssa hän vahvistaa armenialaisen kielen foneettiset ja oikeinkirjoitussäännöt .

Tällä jaksolla ja Mashtotsin roolilla uuden aakkosen luomisessa on poikkeuksellinen luonne kirjoitushistoriassa:

”Mashtots-retkikunta on ensimmäinen aidosti tieteellinen kielellinen tehtävä, jonka tarkoituksena oli kehittää aakkoset. "

Koulun säätiö ja koulutustoiminta

Palattuaan pääkaupunkiin Mashtots alkoi opettaa Markusin alueella kuningas Vram Châhpouhin käskystä. Tämä Araxin rannalla sijaitseva alue on osa Nakhitchevania . Jälkeen "jonka vakuuttunut oikeellisuudesta aakkoset luotu" , hän perusti yhdessä katolikoksen seminaarin Vagharchapat , ensimmäinen "korkeamman koulu" kristillisen Armeniassa, jossa oppilaat eri puolilta maata kerätään. Uskonnollinen koulutus tapahtuu siis armeniaksi. Mashtots itse opettaa seminaarissa. Opiskelijat tutkivat kolmea trivium- aihetta , kielioppia, logiikkaa ja retoriikkaa, ja valmistautuvat kääntäjiksi ja saarnaajiksi. Mashtotit muodostivat myös Azatanin (ru) soturi-aateliston kuninkaallisessa hovissa . Ensimmäiset armenialaiset koulut innoittivat kreikkalaista mallia, mutta Mashtots kehitti menetelmän armenian opettamiseksi. Hän ja hänen avustajansa eivät vain opeta lukemista ja kirjoittamista, vaan myös kirkollista laulua ja tarjoavat liikuntakasvatusta:

"Valittuaan Vram Châhpouhin ja Sahakin järjestyksessä älykkäiden ja terveiden lasten suuren, jolla on pehmeä ääni ja hyvä hengitys, hän perusti kouluja kaikilla alueilla ja alkoi opettaa kaikilla Persian alueilla [Armeniassa], mutta ei että Kreikan ...”

Aakkoset on luotu, ja uusi vaihe alkaa Mashtotsille. Saatuaan kuninkaan ja katolisten suostumuksen hän saarnasi jälleen opiskelijaryhmän kanssa Armenian maakunnissa. Tämä lähetysmatka alkaa Gokhtnista (ru) ja Siouniesta , jossa Vasak de Siounie , Armenian tuleva marsipaani auttaa häntä. Vierailunsa jälkeen Bysantin valtakunnassa ja Albaniassa hän meni Gardmaniin , joka on yksi tärkeimmistä maakunnista Koillis-Armeniassa. Kutsusta Achoucha de Gourark hän vieraili alueella Tašir (ru) , maakunnassa Gourark . Hän yhdistää evankelisen saarnaamisen lukutaitoon. 410-luvulla hän levitti uuden aakkosen suurimpaan osaan Itä-Armeniaa.

Vuonna 414 Vram Châhpouh kuoli; hän oli tärkein poliittinen tuki Mersop Mashtotsin toiminnalle. Châhpûhr , Sassanidien suvereeni Yazdegerd I erin poika , seurasi häntä, mutta 419 vallan lomajakso alkaa. Sitten mashtottien opetuksia jatkettiin poliittisen epävakauden yhteydessä.

Aikaa leimaa kuitenkin Armenian syvällinen kulttuurinen kehitys. Mashtots ja Sahak lähettivät koulutettuja opettajia Armenian eri alueille, jotka he valmistivat lukutaitoon ja uskon edistämiseen. He levittivät uutta käsikirjoitusta Armeniassa, käänsivät Raamatun syyrialaisista teksteistä, koska tekstien käyttö kreikaksi oli kielletty.

Lähetys Bysantin Armeniaan ja tapaaminen keisari Theodosius II: n kanssa

Lähetettyään opetuksensa Itä-Armeniaan, Mashtots meni Konstantinopoliin yhdessä oppilaiden ja toverien kanssa perustamaan armenialaisen koulun Länsi-Armeniaan . Hän tapaa rajalla Rooman armeijoiden komentajan Anatoliuksen , joka lähettää keisarille kirjeen, jossa hän kertoo Mashtotsin suunnitelmista. Tämä ei alun perin saa pyydettyä lupaa, ja on siten velvollinen palaamaan henkilökohtaisesti pääomaan. Hänen seurassaan oli Vardan II Mamikonian ja jotkut hänen oppilaistaan, mutta jätti muut Mélitènelle piispa Acace de Mélitènen luona .

Ensimmäisen hylkäämisen syy on todennäköisesti Kappadokian Keisarean papiston edustajien ärsytys , jotka pitävät näitä alueita vaikutusvaltansa alla, käyttävät siellä kreikkalaista kirjoitusta ja joita Machotsin ja Sahakin toiminta vaikeuttaa. Tämä este selittää todennäköisesti Mesrop Mashtotsin toiminnan myöhäisen alkamisen Länsi-Armeniassa kauan armenialaisen aakkosen luomisen jälkeen.

Keskustelut Konstantinopolin kanssa alkavat vasta maaliskuussaHuhtikuu 420. Nuori Bysantin keisari Theodosius II vastaanottaa Mashtotsin kunniamerkillä ja saa luvan jatkaa toimintaansa "keisarin sinetillä sinetöidystä peruskirjasta" . Tämän mukaan Mashtotsilla on oikeus yhdistää nuoria Armenian kreikkalaisosassa. Toisen peruskirjan mukaan mashtottien on karkotettava borborilaisten lahko (ru) näistä maakunnista. Maschtots vastaanottaa myös siunauksen patriarkka Attic kreikkalaiset Konstantinopolin . Otsikko acemete (ru) johtuu hänelle Bysantin viranomaiset.

Kaikki pyhien kirjoitusten ja evankelioinnin opettamiseen liittyvät kulut ja maksut maksetaan Bysantin valtiovarainministeriöltä. Rinnakkaisneuvottelut käydään keisarillisen valtaistuimen kanssa. Bysantin tuomioistuimen positiivisella asenteella Mashtotsin tehtävään liittyy poliittinen tausta, ja se haluaa torjua Sassanidien vaikutusvallan vahvistumista Armeniassa.

Valtaistuin ja patriarkka arvostelevat kuitenkin Catholicos Sahakia siitä, ettei se ole lähestynyt Bashantin tutkijoita Mashtotsin kanssa luodakseen armenialaisen aakkosen ja pyrkivänsä vapauttamaan Armenian kirkon Bysantin vaikutuksesta.

"Kun olemme käskeneet tutkia kirjettäsi, ymmärsimme, mitä olette sanoneet, ja arvostelemme teitä vakavasti siitä, että antautunut sydämestänne pakanoiden kuninkaalle. Emme pidä hyödyllisenä sanoa enemmän kirjallisesti. Ja me syytämme teitä edelleen suuressa määrin siitä, että olette kääntyneet eräiden syyrialaisten puoleen tieteellisten löydösten vuoksi, kun olette halveksineet kaupunkimme viisaita. Siksi olemme tyytyväisiä siihen, että aiheemme halveksivat tätä opetusta ... Mutta kuten Mesrop kertoi meille, että tämän taiteen on oltava peräisin taivaan lahjasta, niin me käskemme, että sitä opetetaan suurimmalla innolla ... "

Ensimmäiset armenialaiset koulut avattiin Länsi-Armeniassa vuosina 420–422 kenraali Anatoliuksen avustuksella. Atticin patriarkan viestin mukaan Mashtots johti matkansa aikana katkeraa taistelua borborilaisia vastaan (ru) . Mashtots sovelsi myös Rooman kenraalin käskyä vahvistaa Karinin kaupunkia ja nimetä se uudelleen Theodosiopolikseksi .

Kun Mashtots palaa Länsi-Armeniasta, hän esittelee itsensä uuden Armenian kuninkaan Artaxias IV : n edessä raportin matkastaan. Tämä kausi samastuu Armenian poliittisen tilanteen pahentumiseen entisestään, erityisesti Sassanidien ja Bysantin (ru) välisissä suhteissa .

Toinen Mashtotsin vierailu Länsi-Armeniaan tapahtuu 420-luvun lopulla, ja hän menee Bardzr Haykin maakuntaan . Siellä hän opettaa Chalgomkin asukkaita. Hän jättää avustajia Speriin, Derdjaniin ja Ekeleïatsiin ja lähtee Ayraratiin , sitten Goltnin alueelle.

Vierailu Albaniaan, Kaukasiaan ja Iberiaan. Kings Asvaguen ja Bakur

Historiografit mainitsevat ensimmäisen kerran Mashtotsin vierailun Iberiaan ennen hänen oleskeluaan Länsi-Armeniassa. Mashtots oli jo asunut Iberiassa . Tulkki Djagin avulla hän luo georgialaisen aakkosen yhteistyössä kuningas Bakurin ja maan piispan Moïsseïn kanssa.

"Ja katso, tämä erillisten ja erilaisten heimojen kokoaminen, hän [mahtotit], sitoi heidät jumalallisilla testamenteilla ja teki heistä yhdistetyn kansan, ylistämällä yhtä jumalaa ..."

Koriounin mukaan vuoden 420 alussa Benhtamin-nimisen papin seurassa Mashtots luo aakkoset Kaukasuksen albaaneille (ru) . Khorenatsi ja hänen jälkeensä Kaghankatvatsi väittävät, että se on Gargaresin heimo .

Sitten Mashtots menee henkilökohtaisesti Kaukasian Albaniaan tai Kaukasian Albaniaan , missä hän tapaa kuningas Asvaguenin (ru) ja piispa Ieremiahin ja levittää heidän keksimäänsä albanialaista aakkostoa .

Paluumatkalla Albaniasta Mashtots menee Gardmaniin Toolin maakuntaan. Gardmanin prinssi Khours tarjoaa Machtotsille kaikki hänen uskonnollisuutensa. Sitten Mashtots saa kutsun Achoucha Gouraskilta vierailemaan omaisuutensa Tashirin alueella. Toisella vierailullaan Iberiaan Iberialaisten kuningas Artchil I st auttaa auttaessaan mashtotteja kaikessa. Hän jättää osan opiskelijoistaan tälle maalle opettajiksi.

Mashtots teki tällä hetkellä yhden kaukaisimmista lähetysvierailustaan Balassakanin alueella ( Paytakaran ), muinaisessa Caspianassa.

Jost Gippert , yksi niistä, jotka tulkitsivat vuonna 1996 löydetyn albanialaisen palimpsestin, saapuu hahmojen analyysin jälkeen johtopäätökseen, että albaanien aakkoset perustuvat armenialaisiin aakkosiin, mikä menee sen luomisen historiallisen perinteen suuntaan. Mesrop Machtots.

Vahram V: n tukahduttaminen

Vuonna 428 Vahram V tallettaa vasallinsa, nuoren Artaxias IV: n, tekosyyn Armenian nakhararkilta tulevasta pyynnöstä . Hänet ja Catholicos Sahak kutsutaan erilaisten syytösten alaisiksi herrasryhmän kanssa Sassanidien pääkaupunkiin Ctesiphoniin . Kun he ovat ilmestyneet kuninkaan tuomioistuimessa, katolilaiset ja Armenian kuningas erotetaan ja pidätetään. Vuosina 428–432 Mashtots oli käytännössä yksin eikä hänellä ollut lähetystyötä. Eräs Sourmak on nimetty katolilaiseksi. Mutta vuoden kuluttua hänet karkotettiin maasta ja korvattiin assyrialaisella Brikcholla, jonka myös armenialaiset hylkäsivät.

Voidaan olettaa, että Mashtotsilla, joka on maan toinen uskonnollinen ja siviilihahmo Sahak Parthevin jälkeen, on rooli näissä tapahtumissa. Hän ei yhdistä itseään armenialaisiin prinsseihin, jotka pyytävät Vahram V: tä vuonna 432 vapauttamaan Sahakin ja palauttamaan hänelle oikeudet patriarkaattiin.

Kysymys poliittisista ja uskonnollisista sortotoimista Armeniassa aiheuttaa Bysantin kristittyjen väliintulon. Vahram V vapauttaa Sahakin, mutta rajoittaa hänen oikeuksiaan. Tietty Chamuel nimetään katolilaiseksi. Sahak Parthev lähetetään maan rajoille, Bagrévandin maakuntaan , ja Mesrop Mashtots on nimittänyt hänet Locum Tenensiksi .

Sahak Parthev on patriarkaalisen paikan edustaja vain nimellisesti. Vagharchapatissa Mashtots käytännössä täyttää Catholicosin tehtävät. Hän ei kuitenkaan miehittänyt heitä virallisesti, vaikka Chamuelin (noin 437) ja Sahakin kuoleman jälkeen Mashtots oli Armenian kirkon ainoa johtaja. Syynä on todennäköisesti hänen vaatimaton ja talonpoikaisperäisyytensä.

Viimeiset vuodet ja raamatunkäännös

Maan henkistä koulutusta varten Mesrop Mashtots ja Catholicos Sahak lähettävät oppilaansa Eznik de Kolbin , Koriounin ja muutaman muun Bysanttiin ja Pohjois-Mesopotamiaan. Bysantissa ne otti vastaan Konstantinopolin arkkipiispa Maximianus (431-434). Palattuaan Armeniaan, Achtichatin kaupunkiin (ru) , oppilaat antavat Mesropille ja Sahakille kirjeen ja Efesoksen neuvoston kaanonit sekä aito kopio Raamatusta. Seuraavat syrjäyttäminen entinen Kreikan patriarkka Nestorios , Mashtots tukee yhteys päät Bysantin kirkon Cyril Aleksandrian ja Proklos Konstantinopolin , joka varoittaa häntä mahdollisen läsnäolon Armenian Nestorian ideologien .

Vuosien 432 ja 435 välisenä aikana Mashtots, Catholicos Sahak ja heidän oppilaat saivat valmiiksi Raamatun käännöksen, joka aloitettiin luomalla armenialainen aakkoset. Heidän opiskelijansa tekevät suurimman osan tästä työstä. Heidät lähetettiin Mooseksen kanssa Khorenesta (Khorenatsi) heidän päähänsä suorittamaan koulutuksensa Aleksandriaan . Lisäksi Raamattu, muita kirjoja antiikin kirjoittajat käännetty johdolla Machots, erityisesti kirkkohistorian on Eusebiuksen Kesarealainen .

Ja tuohon aikaan toivottu ja hedelmällinen Armenia koki odottamattoman ihmeen kahden ikäisensä ansiosta. Tuli ja alkoi puhua armenialaista Moosesta lainvalmistajista profeettojen joukon kanssa ja Paavalia Kristuksen apostolien ja evankelistien riveissä . "

Viimeisinä toimintavuosinaan Mashtots oli eristetty. Sassanidien viranomaiset erottivat Catholicos Sahakin, joka suojeli häntä Vagharchapatin synodaalikirkossa ja joka jäi eläkkeelle maakuntiin. Sahak Parthevin kuoleman jälkeen vuonna 439 Mashtotsin patriarkka nimittää oppilaansa, pappi Hovsep I st . Holotsimista .

Maschots ei pelkästään harjoittanut laajaa koulutus- ja lähetystoimintaa, vaan myös auttanut heikkoja. Hänen elämäkerransa Korioun kirjoittaa siten, että "monille vangeista tai väkivallasta kärsineille hän toi anteeksiannon ja vaati Kristuksen kaikkivaltiasta voimaa. Hän peruutti paljon laitonta IOU: ta ” .

Omistettuaan 45 vuotta elämästään kristinuskon opettamiseen ja 35 vuoden ajan armenialaisen kirjoituksen levittämiseen Mesrop Mashtots kuoli yhtäkkiä sairauteen Vagharchapatissa. Armenian kuvernööri Vaan Amoutini ja strategi Vardan Mamikoninan veli Amaïak Mamikonian hautasivat hänet kunnianosoituksella Ochakanin kylään. Hänen haudalleen rakennettiin kirkko vuonna 443. Se sijaitsee 30 km: n päässä Jerevanista. Armenian apostolinen kirkko julisti hänet.

Opiskelijat

Mesrop Machtosin kanssa muodostettiin lukuisia kirjailijoita ja kääntäjiä. He olivat toimijoita Armenian kristinuskossa , sen lukutaidossa ja kirjaimille ja tieteille herättämisessä. Lähes kaikki V - vuosisadan historioitsijat ja tutkijat olivat hänen opiskelijoita:

Khorenen Mooses (Khorenatsi), armenialainen keskiajan historioitsija . Hän kirjoitti vuosina 480 merkittävän Armenian historiansa ;
Korioun , yksi Mashtotsin vanhimmista oppilaista, hyvin lähellä Khorenatsia. Mestarinsa kuoleman jälkeen 440-luvulla hän kirjoitti Machtotsin elämän ;
Eznik de Kolb , teologi, lahkojen kumoamisen kirjoittaja , tärkeä kristinuskon ja zoroastrismin teologi ;
Hovsep I st Holotsimista , Armenian apostolisen kirkon Catholicos ja Armenian henkinen johtaja yli kymmenen vuoden ajan;
Vardan II Mamikonian , armenialainen armeijan johtaja, voitokas strategi Avarayrin taistelussa ;

Vuonna historiassa patriarkkojen pyhien Sahak ja Mashtots vardapet tuntematon tekijä IX : nnen vuosisadan, on maininta myös Mamre Vertsanokh (veli Mooses Khoren) on Ardzan Artsouni, Artsouni sekä Agan ja puhaltaa nenän.

Aakkoset

Armenian aakkosissa on alun perin 36 kirjainta, joista 7 on vokaaleja , ja 29 konsonanttia . Kymmenien murteiden edessä Mashtots vahvistaa yhteisen kirjallisen kielen foneettiset säännöt, valitsee merkityksen kirjoitukselle vasemmalta oikealle, kuten kreikaksi , eikä oikealta vasemmalle, kuten Assyrian kielellä . Hän päätti myös klassisen kirjallisen armenian oikeinkirjoituksen .

Perusperiaatteet, joihin Mersrop perustuu aakkosten luomiseen, ovat seuraavat:

jokainen kirjain vastaa yhtä ääntä, kullekin äänelle yhtä kirjainta, vain kirjain “ ո ւ ” (vo), joka koostuu kahdesta merkistä eikä ole osa aakkosia. Mesrop Mashtots seurasi tässä tapauksessa kreikkalaista aakkosia, joissa tätä ääntä edustaa myös kaksi merkkiä, o ja v;
se kirjoitettiin vaakasuunnassa vasemmalta oikealle, kun taas suurin osa kielistä kirjoitettiin vastakkaiseen suuntaan, oikealta vasemmalle. Tällä valinnalla on ilmeinen etu;
armenialaisessa aakkosessa ei ole diakriittejä, vaikka niitä esiintyy useimmissa nykyaikaisissa aakkosissa, mukaan lukien kreikan kieli, joissa kirjaimille, niiden alle tai viereen on asetettu erityisiä merkkejä ääntämisen selventämiseksi;
Kuten mikä tahansa elävä kieli, monien V - vuosisadan armenialaisten äänien ääntäminen vaihtelee eri puolilla maata. Mesrop onnistuu voittamaan nämä erot ja rakentamaan ainutlaatuisen fonologisen järjestelmän. Hän tekee tämän armenialaisten foneettisten ominaisuuksiensa ansiosta.

Armenian aakkoset ovat selviytyneet lähes muuttumattomina yli 1600 vuoden ajan. Vuonna XI th luvulla kaksi kirjainta lisätään: vokaali " Օ " (OH) ja konsonantti Ֆ "(feh). Siihen asti näiden äänien kirjoittamiseen käytetään vastaavasti kirjaimia " Փ " (p'iur) ja " աւ " (aw). Keskiajalla käytettiin epäsosiaalisia (erkathagir), pieniä (bolorgir tai pyöreät kirjaimet), kursoria (notrgir), chkharir-kirjoituksia. Ajan myötä kirjainten muotoilu kehittyy neliömäisistä muotoista pyöristetyemmiksi.

Čestmír Loukotka väittää, että armenialaiset aakkoset ovat aikaansa saavutetuimpia foneettisella kirjoituksella. Andrei Bitov kommentoi seuraavaa:

"Tämän aakkosen loi loistava mies, jolla oli elävä tunne alkuperämaasta - se luotiin kerran ja ikuisesti - se on täydellinen. Tämä mies oli kuin Jumala luomisensa päivinä ... Hän itse on tosiasia, kuten tämä aakkoset. Hänen nimensä on Mesrop Machtots. "

Jotkut katsovat, että kuten kyrillisenkin armenialaisen aakkosen selkäranka käytettiin Armeniassa kauan ennen sen "keksintöä", ja että se oli muunnos semiittikirjoituksesta . Toinen hypoteesi on, että tällaisesta kirjoituksesta oli luovuttu siirtyessä kristinuskoon ja että mashtotit ovat sen palauttamisen ja valtion tunnustamisen alku.

Taideteos

Charakan tai armenialainen laulu

Elämänsä viimeisinä vuosina Mesrop Mashtots teki käännöksiä, kirjoitti kirkkojakeita ja uskonnollisia tutkielmia. Sen jakeet ovat klassisen armenian , Charakanin , vanhin kirkon runouden ilmaisu , ja ne ovat armenialaisten laulujen ja hengellisten laulujen lähde. Suuri osa - yhteensä 130 kappaletta - on hänen kirjoittama. Hänen työnsä on täynnä humanismia ja ihmisten välitöntä myötätuntoa.

Mashtotsin lyyrinen vuoropuhelu Kaikkivaltiaan kanssa on täynnä ihmisen tunteita ja dramaattisia kohtauksia, jotka korostavat yksinkertaisen kuolevaisen moraalista heikkoutta ja hänen heikkouttaan Jumalan edessä.

Ulkoiset videot
	Ankadi (Charakan, teksti: Mesrop Machtots)
	Kaksi charakania suurelle paastolle (teksti: Mesrop Machtots)

"Tietämättömyyden pyörremyrsky
ravistaa minua myrskyisillä aalloilla.
Luoja maailma, auta minua!"
Ja nämä aallot vievät minut
syntisen meren kuiluun
Herra ruorimies, pelasta minut! "

Hänen runoutensa paljastaa vilpittömästi keskustelunsa Jumalan kanssa. Hän opettaa toivoa sielun pelastuksessa.

"Toivoni on lapsuudessani.
Älä hylkää minua, Herra Jumala!
Toivon olevan vanhuudessa.
Älä hylkää minua, Herra Jumala!
Toivoni on viimeisessä tuomiossa.
Älä hylkää minua, Herra Jumala! "

Hänen tunnetuimpia charakaanejaan ovat ”Armollinen Isä!…”, ”Ainutlaatuinen perusta…”, “Hyväntahtoinen Jumala!…”, “Vaivassani…”, ”Katumuksen itkeminen” jne.

Gregory Valaisimen saarnat

Mesrop Mashtots on Armenian Patristicsin perustaja . Hän osoittautuu kirjoittajaksi Toistuvia saarnoja ( Յաճախապատում ճառք ), joka on pitkään omistettu Gregory the Illuminatorille . Tässä tekstissä Mashtots ilmaisee idealistisen näkemyksen uskonnosta ja yhteiskunnasta.

Mesrop-mashtottien paikka Armenian historiassa

Historia on harvoin säilyttänyt aakkosten luojien nimet muinaisina aikoina. Mesrop Mashtots on etunimi, joka liittyy kirjoitusjärjestelmään, joka ei ole legendaarinen, kuten Wothila , goottien evankelioija ja Raamatun kääntäjä, joka käyttää hänen suunnittelemiaan aakkosia , mutta joiden olemassaoloa ei ole olemassa.

Mesrop Mashtotsin ansiosta armenialaisilla on kansallinen kirjoitus, ja armenian kieli saa virallisen kielen laadun vuonna 404 jKr. Tästä kansallisesta kirjoituksesta tulee Armenian kirkon ja sen vaikutuksen kulmakivi . Uskonnon ohella se on armenialaisten turvapaikka taistelussa assimilaatiota vastaan. Jos alussa IV : nnen vuosisadan ihmiset vain nimellisesti kristillinen, kristinusko leviää laajemmin. Vuonna 451 Armenia takasi uskonnonvapautensa Avarayrin taistelulla . Sen kielellinen, kulttuurinen ja uskonnollinen identiteetti jatkuu pitkien vuosisatojen aikana, jolloin Armeniaa hallitsevat muut valtiot.

Aakkosten luojan lisäksi Mesrop Mashtots on myös opettaja akateemisen koulutuksen alusta armeniaksi. Hän itse avasi kouluja maan eri maakunnissa ja hänen lukutaitonsa.

Nykyaikaisen runoilijan Parouir Sévakin mukaan Mesrop Mashtots oli "suurin Armenian tuntema poliitikko" . Saksalainen historioitsija ja orientalisti Josef Markwart kirjoittaa:

”Ihmiset, joista tällaiset miehet ovat syntyneet ja jotka kunnioittavat heitä, kuten sankareitaan ja jotka seuraavat heidän esimerkkiään, ei koskaan kuole. "

Legenda Mashtotsista

Yksi vanhimmista legendoista Mashtots näkyy historiassa suuren Vardan ( XIII th -luvulla). Tämän mukaan Jumala, kuultuaan mashtottien pitkät rukoukset, olisi kirjoittanut armenialaisten aakkosten kirjaimet vuorelle Palun maakunnassa , missä ne olisivat edelleen näkyvissä. Legendan mukaan paikalliset pitävät kohdetta pyhänä. Palussa, lähellä Saint Mesropin vuorea, kivihautaa muistuttavan paikan sanotaan olevan paikka, jossa armenialaiset aakkoset luotiin, ja asukkaat kutsuvat sitä "Mashtotsin haudaksi".

Toinen legenda keskiajalta on, että Mashtots ja Sahak olisivat vetäytyneet erakkoon 40 päiväksi luomaan aakkoset. Sanotaan, että enkeli ilmestyi heille yhtenä yönä ja näytti heille kivilevyllä seitsemän kirjainta Armenian aakkosista. Saatuaan mitä halusivat, he olisivat tulleet alas vuorelta.

Sanotaan, että hautajaisten aikana, matkalla Vagharchapatista Ochakaniin, kantajat olisivat asettaneet arkun kiven päälle lepäämään kuumuudesta ja että yhtäkkiä tältä kiveltä olisi tullut vettä sammuttaen heidän janonsa. .

Viimeisessä näistä legendoista Mashtots olisi pyytänyt Atsikin asukkaita sijoittamaan ruumiinsa kärryyn, päästämään joukkueen menemään vapaasti ja hautamaan sen sinne, missä se johtaa. Vaunu olisi pysähtynyt köyhän talonpojan talon eteen, ja Atsikin asukkaat pitävät tätä paikkaa sopimattomana haudanneet sinne vain Mashtotsin pienen sormen ja olisivat sitten rakentaneet sinne kappelin, josta tuli paikka pyhiinvaelluksen.

Jälkipolvi

Avenue Jerevanissa kantaa nimeä Mesrop-Mashtot sekä kunniatohtorin eroa Armenian tasavallan kantaa hänen nimeään.

Elokuvan Mesrop Machtots ampui vuonna 1988 ohjaaja Levon Mkrtchyan ja tuotti Armenfilm .

Lilit Teryan teki siitä veistoksen.

Huomautuksia ja viitteitä

(ru) Tämä artikkeli on osittain tai kokonaan otettu Wikipedian venäjänkielisestä artikkelista " Месроп Маштоц " ( katso luettelo tekijöistä ) .

Huomautuksia

Tutkijat ovat yrittäneet löytää näiden nimien etymologian. A. Gagarachin katsoo, että Mesropin nimi tulee persialaisesta sanasta mochrif, joka tarkoittaa kirjuri, sihteeri ja B.Sarguissian Syyrian Mar-Siovpista. G. Khalatian hylkää nämä oletukset ja yhdistää sen armenialaiseen verbiin machtel, joka tarkoittaa kaljuutumista (juurimacht, loppusanat, eli hiuksista riistetty, kalju). S. Malkhassian herättää sanan machtel, ja oletetaan, että se tulee verbistä, joka tarkoittaa leikkaamista, leikkaamista ja machtot-työkaluja. N. Adontsin mukaan Mashtotsin nimi tulee Iranin nimestä mazd-ак, johon on lisätty armenialainen pienennetty loppuliite.
Jotkut kirjoittavat "360-luvulla". Tutkija A.Moucheguianin mukaan Machtots syntyi vuosina 356 tai 357.
G. Atcharian olettaa, että Mashtots ei ole korkea syntyvyys, mutta voidaan pitää kartchazate. Tämän vahvistaa se tosiasia, että hän suoritti asepalveluksen arsasidien hovissa nuoruutensa aikana. I. Manandian pitää mashtotteja osana "talonpoikien ratsuväkeä". Tutkija N.Eminen hypoteesin mukaan Machots on maineikkaasta Mamikonian-perheestä.
Korion kirjoittaa, että "lapsuudessaan hän oppi kreikkalaiset aakkoset " (luku 3). Khorenatsin ( Kirja III , luku 47) mukaan Mashtots oli Catholicos Nerses I st . Suuren (353-373) oppilas , joka ei tue muita lähteitä. Br Atcharian pitää mahdollisena, että Mashtotsia koulutettiin Taronissa sijaitsevan Saint Karapetin luostarissa.
mukaan Khorenatsi, tuolloin hän Mesrop lähti kuninkaan hovissa, hän ei ollut kokenut kirjoittaja, mutta hän harjoitteli Persian ( Book III , luku 52).
Grand Steward.
Katso huomautus c.
Mukaan koryun "tilille vuosien todellisen uskon (ja Mashtots) alkaa 4 : nnen vuonna vallan kuningas Kram". VRAM Kram tai Varakhran IV , hallitsi 389, The 4 th vuosi vastaa 392 tai 393.
Koriounin mukaan "siunattujen (mahtottien) hengellisen elämän vuosien määrä on 45 vuotta" . Mashtots kuoli 17. helmikuuta 440, joten hän olisi aloittanut saarnaamisen vuosina 395 tai 396. Samoin ollessaan siirtynyt kristilliseen uskoon vuosina 392-393, hän olisi pysynyt tuomioistuimessa vielä noin 3-4 vuotta.
Kun Konstantinopolin patriarkka John Chrysostom karkotettiin 10. kesäkuuta 404, Persian keisari käski vasalliaan , Armenian kuningasta Vram Châhpouhia , menemään Pohjois-Mesopotamiaan. Kokeneen kirjurin puuttuessa hänellä oli suuria vaikeuksia. Tästä syystä hän ei voi tavata pappia Abelia, joka oli osoittanut ”Danielin hahmojen” olemassaolon.
Jotkut nykyajan tutkijat kyseenalaistavat tämän tilin. G.Atchaguian väittää, että Danielin hahmot olivat muinainen muunnos aramealaisista aakkosista ja että sekaannus johtui sanojen armenia ja aramea läheisyydestä. A. Matevossianin mielestä Danielin hahmot ovat yksi muinaisen kreikkalaisen aakkosen "foinikialaiset" muunnelmista.
Vaikka 387 Itä-Armeniaa kuuluu Persiaan, se säilyttää kuninkaallisen voimansa vuoteen 428 saakka, ja sen vasalliala on melkein vain nimellinen.
On mahdollista, että Korionin työn käsikirjoituskirjoituksessa tapahtui sekaannusta tai sivun kääntäminen. Joka tapauksessa on pidettävä sitä, että Mashtots, saatuaan hahmot Danielilta, ja löytänyt heidän puutteensa, päätti luoda armenialaisen aakkosen ja alkoi opettaa tämän löydön jälkeen, joka saatiin kahden jälkeen vardapetin otsikossa (Matevossian 1990; Youzbachian 2001: 138). I. Aroutiourina kannattaa sekoitusta vuoden ( month ) ja kuukauden ( ամիս ) välillä. S. Kolandjian tukevat tätä näkemystä pohjalta fragmenttia VIII : nnen vuosisadan käsikirjoitus History of Khorentasi ( (HY) " - " , Вестник Матенадарана , Jerevan,1958, s. 163-182. Siksi on epätodennäköistä, että Danielin hahmoja käytettiin kahden vuoden ajan.
Edessa piispa Paquida (398-409). Historiografien teksteissä on tiettyjä anakronismeja. Nimi "ԲԱՔԻԴԱՍ" suorittaja "ԲԱԲԻՂԱՍ" (graafisen muutokset " Ք " → " Բ " и " Դ " → " Ղ "). Nimi Babilas tulisi korjata Rabbilasiksi (Galust Ter-Mkrtchian - Miaban). Saksalainen orientalisti Marquart olettaa, että nimeä Rabboula käytettiin edeltäjänsä Paquidan sijasta. Accace on Amidan piispa vuosina 400–425.
mukaan koryun Mashtots vaelsi Mesopotamiaan ls 5 th vuoden hallituskauden Armenian kuningas Vram Châhpouh ja tuottoja 6 th .
Ensimmäistä kertaa 373, kuningas Papa vahvistaa katolikoksen Armenian apostolisen kirkon ilman sopimusta arkkipiispan Caesarialainen joka aiheuttaa jälkimmäinen erittäin vahva ärsytystä. Vastauksessaan arkkipiispa, järjestäessään synodin, vahvistaa Bysantille rajoittamattoman valtansa Armenian maakunnissa.
mukaan Khorenatsi, Mashtots missio Länsi Armeniassa ja hänen oleskelunsa Konstantinopolin ovat samanaikainen lisääntyneen jännitteitä Armeniassa ja Persiassa. Tapahtua niin kuolema suvereenin sassanidien Yazdegerd I st (420-421) ja kruunajaisten poikansa Vahram V (421-438), ja myöhemmin murha Armenian kuningas Shapur ja kapina Armenian ruhtinaat. Mashtotit menivät juuri näiden vaikeuksien aikana Länsi-Armeniaan ja palasivat vasta sen jälkeen, kun Varham V oli nimittänyt Armenian uuden kuninkaan Artaxias IV: n . Mashtotsin lähetystyö tapahtuu siis välillä 420 ja 422. Muut Khorenatis-merkinnät vahvistavat sen. Hän toistaa Theodosius II: n kirjeen Armenian Catholicos Sahakille, jossa mainitaan toukokuun Karinin kaupungin linnoitusten rakentaminen. 5, 420. Koriounissa ilmoitetaan, että Mashtots on Konstantinopolissa pääsiäispäivien aikana ja että neuvottelut keisarin ja patriarkan kanssa käydään sen jälkeen.
kuolema Kuningas Chapour , jälkimainingeissa Nakharark kansannousun ja liike persialaisia vastaan johtama Nerses Tchitchraketsi, kruunajaisten uusi kuningas Artaxias .

Viitteet

Toumanoff 1987 , s. 545.
Henri-Jean Martin 1995 , s. 39.
Kolandjian 1958 , s. 167 - 168, 171.
Youbachian 1987 , s. 148.
Theo Maarten van Lint 2012 , s. 181.
Youbachian 1987 , s. 167 - 168, 171.
Ter-Dabtian 1994 , s. 34-46.
Agaïan 1982 , s. 10.
Armenialaisten historia 1975 , s. 322.
Moucheguian 1983 , s. 75.
Iereman 1984 , s. 423.
Nalbadian 1963 , s. 21-22.
Bysantin Faust, kirja III , luku 19.
Agaïan 1982 , s. 9.
Maailman historia 1956 .
Atcharian 1984 , s. 70.
Emine 1896 , s. 206.
Manandian 1941 , s. 11.
Atcharian 1984 , s. 73.
Antiikin maailman historia 1983 , s. 201-220.
Parpetsi, kirja I , luku 10.
Korioun 3 .
Iereman 1984 , s. 424.
Khorenatsi III, 47 .
Nalbandian 1963 , s. 21-22.
Nalbandian 1963 , s. 23.
Nalbandian 1963 , s. 26.
Abramian 1963 , s. 108.
Korioun 25 .
Dulaurier 1859 , s. 135—136.
Atcharian 1984 , s. 86-88.
Korioun 5 .
Korioun 13 .
The New Encyclopaedia Britannica 2005 , s. 761.
Agaïan 1982 , s. 11.
Djagatspanian 2003 , s. 490-491.
Korioun 6 .
Khorenatsi III, 52 .
Grigorian 1985 , s. 252.
Nalbandian 1963 , s. 33.
Nalbandian 1963 , s. 34.
Ichkhanian 1981 , s. 472.
Pivazian 1963 , s. 285-324.
Sebak 1963 , s. 201.
( (hy) Г. Ачарян (G. Atchaguian), " Kolme kysymystä Mesropin aakkosista " , журнал "Эчмиадзин" ,Elokuu-syyskuu 1946, s. 38-39.
(hy) Khorenen Mooses, Armenian historia , Jerevan,1997, s. 537 - 538.
Nalbandian 1963 , s. 35-36.
Pivazian 1963 , s. 294.
Robert W. Thomson 1997 , s. 202.
Atcharian 1984 , s. 124-157.
Herouni 2004 , s. 81-87.
Abraamilainen 1941 .
Khorenatsi III, 53 .
Agaïan 1982 , s. 11-12.
Atcharian 1984 , s. 473 - 599.
Sebak 1963 , s. 163-208.
Korioun 7 .
Abramian 1963 , s. 116-120.
Braun 1900 , s. 9.
Hallier 1892 , s. 105-106.
Akinian 1949 , s. 111.
Theo Maarten van Lint 2012 , s. 180.
Korioun 8 .
Agaïan 1982 , s. 13.
Korioun 7, 9 .
Olderogge 1975 , s. 208.
Aslanian 1976 , s. 324.
Matevossian 1985 , s. 251.
Korioun 12 .
Alpoîatchian 1946 .
Ichkhanian (2) 1981 , s. 471.
Khorenatsi III, 54 .
Korioun 13, 14 .
Korioun 18 .
Korioun 12, 14 .
Eremian 1984 , s. 123-125.
Eremian (2) 1984 , s. 427.
Korioun 16 .
Malkhassiants 1997 , s. 324-325.
Khorenatsi III, 56–57 .
Khorenatsi III, 58 .
Eremian 1984 , s. 123.
Khorenatsi III, 60 .
Kaghankatvatsi .
Korioun 15-17 .
Gandzaketsi 1, 10 .
Kaghankatvatsi I, 27; II, 3; III, 24 .
Korioun 15 .
Kaghankatvatsi 2, III .
Kuznetsov 1999 .
Chaumont 1987 , s. 581.
Korioun 17 .
Gippert 2005 .
Khorenatsi III, 64 .
Khorenatsi III, 65 .
(hy) История армянского народа [“Armenian kansan historia”], t. II, Jerevan,1984, s. 168.
Khorenatsi III, 66 .
(hy) История армянского народа [“Armenian kansan historia”], t. II, Jerevan,1984, s. 169.
Korioun 23 .
Khorenatsi III, 61 .
Khorenatsi III, 62 .
Khorenatsi II, 10 .
Korioun 11 .
Khorenatsi III, 66 ja 67 .
Michel syyrialainen, pr. 5.
Korioun 21 .
(ru) Мовсес Хоренаци (Mooses Khorene), ” История Армении ” [ ”Armenian historia”], on www.vehi.net (näytetty 08 helmikuu 2019 ) .
Ter-Davtian 1994 , s. 34-46.
Aguaïan 1982 , s. 12.
Loutkotka 1950 , s. 157.
Bitov 2003 , s. 16.
аракан. Переводы Сурена Золяна. Из армянской поэзии V-XV вв. (Сборник) [“Charakan. Käännökset Souren Zolian. Armenian runous V th - XV th vuosisatoja. Kokoelma »], Jerevan, Хорурдаин грох,1990( lue verkossa ).
Korioun 20 .
(hy) Յաճախապատում ճառք [”toistuvat saarnat”], Էջմիծին,1894.
(hy) Г. Г. Габриелян (GG Gabrielian), Мировоззрение Месропа Маштоца ["Mesrop Mashtotsin maailmankuva"] (artikkelikokoelma), Jerevan,1963, s. 87-99.
Parouir Sévak, "höyhenenkevyt vastaan miekka", kirjallisuuden artikkeli vuodelta huhtikuusta 1962 painos työtä runoilija A. Aristakessian, Volume V , Jerevan, Armenia 1974, s. 164-184 .
Korioun 71 .
Suuri Vardan 1861 , s. 63.
Sarkissian 1932 , s. 263-264.
Srvandztian 1874 , s. 41-43.
Biourakn 1898 , s. 531.
Ganalanian 1963 , s. 340.

Liitteet

Bibliografia

Mashtottien tekstien muokkaus

"Многовещательные речи", Эчмиадзин, 1894.
“Шаракан”, Ереван, 1990.

Ensisijaiset lähteet

(ru) Корюн ( Korioun ) ( käännös armeniasta: Ш. В. Смбатян, К. А. Мелик-Огаджанян [CV Smbatian, KA Melik-Ogadjaniankisian]), Житие М “] Vie de Moscow, Ай1962( lue verkossa ). ( lue verkossa englanniksi ).
(ru) Мовсес Хоренаци (Khorenin Mooses ( Khorenatsi)) ( käännös armeniasta: Г. Саркисян [G. Sarkissian]), История Армении [“Armenian historia”], Jerevan, Ай1990( lue verkossa ).
Мовсэс Каганкатваци ( Movsès Kaghankatvatsi ) ( käänn . Ш.В.Смбатяна [Ch. V. Smbatiana]), История страны Алуанк [" Alouevanin maan historia",1984( lue verkossa ).
Киракос Гандзакеци ( Kirakos Gandzaketsi ) ( kääntäjä Л. А. Ханларян [LA Khanlarian]), История Армении [“Armenian historia”], Moskova,1976( lue verkossa ).

Armenialainen

Г. Срвандзтян (G.Srvandztian), Хноц ев нороц [“Khnots ev norots”], Konstantinopol,1874( lue verkossa ).
" Бюракн " Byurakn , n o 29,1898( lue verkossa ).
А. Саркисян (A. Sarkissian), Балу ["Palou"], Kair,1932.
А. Абраамян (A. Abraamian), " Проблема домаштоцевской армянской литературы " [ "ongelma Armenian kirjallisuus"], Вестник Матенадарана, Jerevan, n o 1,1941, s. 41-52 ( lue verkossa ).
А. Алпоячян (A. Alpoîatchian), История армянской школы [“Armenian koulun historia”], t. Minä, Kair, New Star Press,1946( lue verkossa ).
Н. А. Акинян (NA Akinian), Св. Вардапет Маштоц, жизнь и деятельность [“St Vardapet -mahtot, elämä ja toiminta”], Wien,1949( lue verkossa ).
(hy) С. Коланджян (S. Kolandjian), " Новооткрытый фрагмент рукописи Мовсеса Хоренаци enintään еркатагире Ø вопрос времени Данииловых письмен " [ "vastikään löydetty fragmentti käsikirjoitus Moses Chorene"] Вестник Матенадарана , Jerevan, n o 4,1958, s. 163-182 ( lue verkossa ).
В. С. Налбандян (VS Nalbandian), "Жизнь и деятельность Месропа Маштоца" , Месроп Маштоц. Сборник статей [Mesrop Machtots. Artikkelikokoelma] ["Mesrop Mashtotsin elämä ja toiminta"], Jerevan,1963, s. 5-57.
А. Г. Абрамян (AG Abramian), "Датировка создания армянского алфавита" , Месроп Маштоц. Сборник статей [Mesrop Machtots. Artikkelikokoelma] ["Treffit armenialaisen aakkosen luomisesta"], Jerevan,1963.
Р. Ишханян (R. Ichkhanian), " Mesropin koulu" , Армянская советская энциклопедия [Neuvostoliiton armenialainen tietosanakirja] , t. 7, Jerevan,yhdeksäntoista kahdeksankymmentäyksi( lue verkossa ) , s. 472.
Р. Ишханян (R. Ichkhanian), "Месроп Маштоц" , julkaisussa Армянская советская энциклопедия [Neuvostoliiton armenialainen tietosanakirja] [“Mesrop Mashtots”], t. 7, Jerevan,yhdeksäntoista kahdeksankymmentäyksi( lue verkossa ) , s. 469-471.
Э. Пивазян (E. Pivazian), "Проблема домаштоцевской армянской письменности и литературы" , Месроп Маштоц. Сборник статей [Mespop Mashtots. Artikkelikokoelma] ["Armenialaisen kirjoituksen ja kirjallisuuden alkuperän ongelma"], Jerevan,1963, s. 285-324.
А. Т. Ганаланян (AT Ganalanian), "Месроп Маштоц в армянских преданиях" , Месроп Маштоц. Сборник статей [Mesrop Machtots. Artikkelikokoelma] [“Mesrop Mashtots in Armenian legends”], Jerevan,1963, s. 327-341
Г. Г. Севак (GG Sebak), ”Месроповские письмена” , Месроп Маштоц. Сборник статей [Mespop Mashtots. Artikkelikokoelma] ["Mesopotamian hahmot"], Jerevan,1963, s. 163-208.
А. Мушегян (A. Moucheguian), “ Кто был Араван Азарапет? "[" Kuka on Aravan Azarapet? »], Вестник общественных наук, Jerevan, n o 7,1983, s. 67-76 ( lue verkossa ).
(hy) С. Еремян (S. Ieremian), “Восстание 419—421 годов. Падения Аршакидского царства ” , julkaisussa История армянского народа [Armenian kansan historia] [“ Vuosien 419-421 kapina. Armenian valtakunnan kaatuminen ”], t. II, Изд-во АН Арм. ССР,1984( lue verkossa ) , s. 123-125.
(hy) С. Еремян (S. Ieremian), "Начало армянского письма и литературы" , julkaisussa История армянского народа [Armenialaisten historia] ["Armenialaisten alku" . II, Jerevan, Изд-во АН Арм. ССР,1984( lue verkossa ) , s. 423-426.
Г. А. Ачарян (GA Atcharian, Армянские письмена ["armenialaiset merkit"], Jerevan, Изд. Ер. Университета,1984( lue verkossa ).
В. Григорян (V. Grigoryan), "Вагаршапатские собрания" in Армянская советская энциклопедия [Armenian Encyclopedia] [ "kokoonpano Vagarchapat"], t. 11, Jerevan,1985( lue verkossa ) , s. 251-252.
А. Асланян (A. Aslanian), "Высшее образование" , Армянская советская энциклопедия [Neuvostoliiton armenialainen tietosanakirja] ["Korkeakoulu"], t. 2, Jerevan,1976( lue verkossa ) , s. 323-326.
А. Матевосян (A. Matevossian, "Вагаршапатская школа" in Армянская советская энциклопедия [Armenian Encyclopedia] [ "School of Varghachapat"], voi. 11, Jerevan,1985( lue verkossa ) , s. 251.
Mooses Khorenesta (käännetty muinaisesta armeniasta, Pyhän Malkhassiantsin johdanto ja muistiinpanot), Armenian historia , Jerevan,1997.

Venäjän kieli

(ru) Всеобщая история Вардана Великого [" Suuren Vardanin yleinen historia"] ( käännös Н. О. Эмина (NO Emine)), Moskova,1861( lue verkossa ).
(ru) И. Арутюнян (I. aroutialainen), Армянские письмена ["armenialaiset kirjaimet"], Тифлис,1892.
Н. О. Эмин (NO Iemine), Исследования и статьи ["Tutkimus ja artikkelit"], Moskova,1896, s. 206.
(ru) М. Тэр-Мовсесян (M. Ter-Movsesian), История перевода Библии на арм. язык ["Raamatun käännöksen armeniaksi kääntämisen historia"], Pietari,1902.
(ru) Г. Ачарян (G.Atcharian), Источники по истории Месропа и изобретение алфавита ["Lähteet Mesropin historiaan ja aakkoset", Pariisi,1907.
(ru) Я. Манандян (I Manandian), Месроп Маштоц и борьба армянского народа за культурную самобытность [ ”Mesrop Mashtots, мрьба армянского народа за культурную самобытность [’Mesrop Mashtots, мрана , мрьба армянского народа за культурную самобытность ’1941( lue verkossa ).
(ru) М. Абегян (M. Abeguian, История древнеармянской литературы ["Muinaisen armenialaisen kirjallisuuden historia"], t. I, Jerevan,1948.
(ru) Г. Акинян (G.Akinian), Св. вардапет Маштоц [“St vardapet Machtots”], Wien,1949.
Ч. Лаукотка (Č. Loutkotka), Развитие письме [“Kirjoituksen kehitys”], Moskova,1950.
(ru) С. Л. Утченко (SL Outchenko) ( toim. ) Ja П. Каллистов, А. И. Павловская, В. В. Струве (P. Kallistov, AI Pavlovskaya, VV Struve), “Армения в III - IV вв. " In Всемирная история [Maailman historia] [" Armenia III E- ja IV - luvuilla "], t. 2, Moskova,1956( lue verkossa ) , s. 761-770.
(ru) Тревер К. В. (KV Trever), Очерки по истории ja культуре Кавказской Албании IV в. до н. э. - VII в. н. э. (источники и литература) [ "essee historian ja kulttuurin Albanian Kaukasiassa IV th luvulla eKr VII : nnen vuosisadan AD (ja kirjallisuus)"], Moskova, Leningrad,1959, s. 294 - 295.
(ru) Г. Севак (G Sevak), Месроп Маштоц и создание армянских письмен и словесности ["Mesrop Mashtots ja kirjojen ja armenialaisen kirjallisuuden luominen"], Jerevan,1962.
(ru) Лео (leijona), Mесроп Маштоц [“Mesrop Machtots”], Jerevan,1962.
(ru) Месроп Маштоц. Сборник статей [“Mesropin mahtot . Artikkelikokoelma]], Jerevan,1963.
(ru) ftreverГ. Ачарян (G.Atcharian), Армянские письмена [“armenialaiset kirjaimet”], Jerevan,1963.
(ru) История армянского народа (С начала до века XVIII): учебник для вузов [ "History of armenialaisten (aikaista XVIII th luvulla): University oppikirja"] Jerevan1975.
(ru) Д. А. Ольдерогге (DA Olderogge) " Из истории армяно-эфиопских связей (Алфавит Маштоца) " [ "History Taken siteet Armenian ja Etiopian (aakkosissa Mashtots)"], Древний Восток , Moskova, Наука,1975, s. 208-218 ( lue verkossa ).
(ru) Армянская советская энциклопедия [”Neuvostoliiton armenialainen tietosanakirja”], t. 7, Jerevan,yhdeksäntoista kahdeksankymmentäyksi, s. 469.
(ru) Э. Б. Агаян (EB Agaïan), "Месроп Маштоц" in Видные деятели армянской культуры (V-XVIII века) [merkittävä toimijat Armenian kulttuuri ( V th - XVIII th vuosisatojen)] [ "Mesrop"] Jerevan1982, s. 7-17.
(ru) И. М. Дьяконов (IM Diakonov), В. Д. Неронова (VD Neronov), И. С. Свенцицка (IS Sventsitskaïa) ( toim. ), История Древнего мира [“antiikin maailman historia”], t. 3. Упадок древних обществ, Moskova,1983, 2 nd ed. ( lue verkossa ) , s. 201-220.
(ru) ” A. Moucheguian ” , Вестник общественных наук , n o 7,1983, s. 75.
(ru) В. Налбандян (V. Nalbandian), ”Изобретение армянского алфавита. Становление литературы ” , julkaisussa История всемирной литературы [“ Armenialaisen aakkosen löytäminen. Kirjallisuuden syntymä ”], t. 2, Moskova,1984( lue verkossa ) , s. 285-288.
(ru) А. Мартиросян (A. Martirossian), Маштоц ["Machtots"], Jerevan,1988.
(ru) К. Н. Юзбашян (KN Youbachian), "Армянские рукописи" , kielellä Рукописная книга в культуре народов Востока ["Armenian manuscripts"], Moskova, з1987, 148 Sivumäärä ( lue verkossa ).
(ru) К. С. Тер-Давтян (KS Ter-Dabtian) Käännös vanhasta armeniasta, johdanto ja muistiinpanoja, Армянские жития и мученичества V-VII вв. [ "Lives armenialaisten marttyyrien ja V th - VII : nnen vuosisadan"], Jerevanissa Наири,1994( lue verkossa ) , s. 34-46.
(ru) “Азия на рубеже древности и средневековья. Закавказье в IV - XI в ” , julkaisussa История Востока [Idän historia] [“ Aasia antiikin ja keskiajan välillä. Transkaukasialla IV : nnen kuin XI : nnen vuosisadan "], Восточная литература,1995( lue verkossa ) , s. 34-41.
(ru) И. В. Кузнецов (IV Kutsenov), Удины: источники и новые материалы ["Oudiny: lähteet ja uudet materiaalit"],1999( lue verkossa ).
(ru) Е. Д. Джагацпанян (ED Djagatspanian), "Вагаршапатские соборы" , julkaisussa Православная энциклопедия [Orthodox Encyclopedia] ["The Assembly of Vagharchapat"], t. 6, Moskova,2003( lue verkossa ) , s. 490-491.
(ru) А. Г. Битов (AG Bitov), Путешествие из России ["Matkusta Venäjän ulkopuolella"], Moskova, Вагриус,2003.

Englanti

(en) ”Mesrob” , The Catholic Encyclopedia , Universal Knowledge Foundation,1913( lue verkossa ).
(en) Raamatun Cambridgen historia , Cambridge University Press ,1975.
(en) "Aakkoset" julkaisussa The New Encyclopaedia Britannica , Encyclopaedia Britannica,yhdeksäntoista kahdeksankymmentäyksi.
(en) C. Toumanoff, ”Armenian arsasidien dynastia” , julkaisussa Encyclopaedia Iranica , voi. II / 5,1987( lue verkossa ) , s. 543-546.
(en) ML Chaumont, ”Balāsagān” , julkaisussa Encyclopaedia Iranica , voi. III,1987( lue verkossa ) , s. 580-582.
(en) Henri-Jean Martin ( kääntäjä Lydia G.Cochrane), The History and Power of Writing , University of Chicago Press ,1995( lue verkossa ) , s. 39.
(en) Merriam-Webster, Merriam-Websterin kirjallisuuden tietosanakirja ,1995.
(en) Robert W. Thomson ja Richard G. Hovannisian ( toim. ), “Armenian Literary Culture through the 11th Century” , julkaisussa The Armenian People From Ancient to Modern Times: The Dynastic Periods: Antique to the Fourthenth Century , voi. Minä, St.Martin's Press,1997, s. 199 - 241.
(en) Lenore A. Grenoble, kielipolitiikka Neuvostoliitossa , Kluwer Academic Publishers,2003.
(en) Pääministeri Herouni, armenialaiset ja vanha Armenia. Arkeonastronomia. Kielitiede. Vanhin historia , Jerevan,2004.
(en) Uusi tietosanakirja Britannica , Encyclopaedia Britannica,2005( lue verkossa ).
(en) Theo Maarten van Lint, ”Laskemisesta kirjoittamiseen ja tulkintaan: Armenian historiallisen kirjoittamisen suuntauksia, teemoja ja rajauksia” , Sarah Foot, Chase F.Robinson, The Oxford History of Historical Writing: 400-1400 , voi. 2, Oxford University Press,2012( lue verkossa ) , s. 180-200.
(en) Werner Seibt, " Kaukasian aakkosten luominen kulttuurihistoriallisena ilmiönä " , Tbilisissä, Österreichisch-Armenische Studiengesellschaft (ÖASG), tehty tiedonanto ,8. syyskuuta 2011( lue verkossa , tutustunut 2. kesäkuuta 2019 ).
(en) George L. Campbell ja Gareth King, maailman kielten kokoelma ,2013.
(en) Donald Rayfield, Georgian kirjallisuus: historia (Kaukasuksen maailma) , Richmond, Routledge Curzon,2013, 2 nd ed. ( 1 st toim. 2000), 320 s. ( ISBN 978-0-7007-1163-5 ja 0-7007-1163-5 ) , s. 19.

Saksan kieli

(de) L. Hallier, Untersuchungen über die Edessinische Chronik [”Tutkimus Edessinen kronikasta”], Lepzig,1892.
(de) O. Braun, Das Buch der Synhados ["Synhadoksen kirja"], Stuttgard, Wien,1900.
(de) J. Marquart, Über den Ursprung des armenischen Alphabets [”Armenian aakkosien alkuperästä”], Wien,1917( lue verkossa ).
(de) J. Gippert, " Die Entstehung der kaukasischen Alphabete als kulturhistorisches Phänomen / Kaukasian aakkosten luominen kulttuurihistoriallisena ilmiönä. Referate of internationalen symposiumin " [" luominen Armenian aakkosten kulttuurisena historiallinen ilmiö "] Veröffentlichungen zur Byzanzforschung , Wien, n o 28,2005, s. 39-50 ( lue verkossa ).

Ranskan kieli

E. Dulaurier, Armenian kronologian tutkimus , Pariisi,1859( lue verkossa ).
H. Thorossian ( pref. R. Grousset Ranskan akatemiasta, Armenian muistin tutkimuksen ja arkistoinnin yhdistyksen (ARAM) toimipaikalla), armenialaisen kirjallisuuden historia: sen alkuperästä nykypäivään , Pariisi, Viisi maanosaa,1951, 384 Sivumäärä ( lue verkossa ).

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Armenian aakkoset
Armenialaisen aakkosen luomisen historia (ru)
Daniel-hahmot
Klassinen armenialainen
Armenialaista kirjallisuutta
Matenadaran

Ulkoiset linkit

Auktoriteettitiedot :
Tiedotteita yleensä sanakirjoja tai tietosanakirjoja : brockhaus enzyklopädie • Deutsche Elämäkerta • Encyclopædia Britannica • Encyclopædia Universalis • Gran Enciclopèdia Catalanasta • Hrvatska Enciklopedija • Laroussen Encyclopedia • Proleksis enciklopedija • Visuotinė lietuvija tietosanakirja
(en) Korioun, “ Mashtottien elämä ” ( katsottu 19. syyskuuta 2008 ) .