Trinitrotolueeni | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Trinitrotolueenin rakenne | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Henkilöllisyystodistus | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
IUPAC-nimi | 1-metyyli-2,4,6-trinitrobentseeni | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
N o CAS | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
N o ECHA | 100,003,900 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
N O EY | 204-289-6 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Ulkomuoto | värittömiä tai keltaisia kiteitä | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kemialliset ominaisuudet | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Raaka kaava |
C 7 H 5 N 3 O 6 [Isomeerit] |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Moolimassa | 227,1311 ± 0,0084 g / mol C 37,02%, H 2,22%, N 18,5%, O 42,26%, |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Fyysiset ominaisuudet | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
T ° fuusio | 80,1 ° C | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
T ° kiehuu | (hajoaminen): 240 ° C | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liukoisuus | vedessä 20 ° C : ssa : 0,19 g L -1 , liukoinen eetteriin , asetoniin , bentseeniin |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tilavuusmassa | 1,65 g cm -3 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kyllästävä höyrynpaine | 0,057 hPa ( 81 ° C ) | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Lämpökemia | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
C s |
yhtälö:
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Varotoimenpiteet | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
SGH | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
![]() ![]() ![]() ![]() Vaara H201, H301, H311, H331, H373, H411, H201 : Räjähtävä: massaräjähdysvaara H301 : Myrkyllistä nieltynä H311 : Myrkyllistä joutuessaan iholle H331 : Myrkyllistä hengitettynä H373 : Elinten epäiltyjen vahinkojen vaara (lueteltava kaikki elimet, jos sellaisia on tiedossa) toistuvan tai pitkäaikaisen altistumisen jälkeen ( ilmoitettava altistumisreitti, jos on lopullisesti osoitettu, ettei mikään muu altistumisreitti aiheuta samaa vaaraa) H411 : Myrkyllistä vesieliöille, on pitkäaikaisia vaikutuksia |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
WHMIS | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
![]() ![]() D2B, F, D2B : Myrkyllinen aine, joka aiheuttaa muita myrkyllisiä vaikutuksia F : Vaarallisesti reaktiivinen materiaali Ilmoitus 1,0% ainesosaluettelon mukaan |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kuljetus | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
- YK-numero : 0209 : TNT kuiva tai kostutettu alle 30 painoprosenttiin vettä; TOLITE kuivana tai kostutettuna alle 30 painoprosenttiin vettä; tai TRINITROTOLUENE kuivana tai kostutettuna alle 30 painoprosenttiin vettä Luokituskoodi: 1.1D : Aineet ja esineet, joilla on massaräjähdysvaara (massaräjähdys on räjähdys, joka melkein välittömästi vaikuttaa melkein koko kuormitukseen). Sekundaarinen räjähtävä aine tai musta jauhe tai esine, joka sisältää toissijaisen räjähtävän räjähtävän aineen, joka tapauksessa ilman sytytystä tai ponneainetta, tai esine, joka sisältää primaarista räjähtävää ainetta ja jossa on vähintään kaksi tehokasta turvalaitetta. Etiketti: 1 : Räjähteet ja esineet ![]()
40 : palava kiinteä aine tai itsereaktiivinen tai itsestään kuumeneva materiaali YK-numero : 1356 : Kostutettu TNT, jossa on vähintään 30 painoprosenttia vettä; TOLIITTI KOSTEUTETTU vähintään 30 painoprosentilla vettä; tai trinitrotolueeni kostutetussa vähintään 30 prosenttia (paino) vettä Luokitus: 4.1 Levy: 4,1 : syttyvä kiinteät aineet, itse-reaktiivisten aineiden ja epäherkistäviltä räjähtävä kiintoaineita Pakkaus: Pakkaus ryhmä I : erittäin vaarallisia aineita; ![]() |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
IARC- luokitus | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Ryhmä 3 : Ei luokiteltavissa sen karsinogeenisuuden suhteen ihmisille | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Ekotoksikologia | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
LogP | 1.60 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
SI- ja STP- yksiköt, ellei toisin mainita. | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Trinitrotolueeni ( TNT ) on räjähtävä käytetään useissa seoksissa, erityisesti samassa suhteessa kanssa ammoniumnitraatin muodostamiseksi amatoli .
TNT: n löysi saksalainen kemisti Julius Wilbrand vuonna 1863 . Sen räjähdyspotentiaalia ei voitu havaita vasta useita vuosia myöhemmin tehokkaan sytyttimen kehittämisen vaikeuden vuoksi sen alhaisen herkkyyden ja vaatimattoman tehon vuoksi muihin räjähteisiin verrattuna.
Useat sen ominaisuudet mahdollistavat sen integroimisen torpedoihin ja siten niillä on suurempi tuhoava voima kuin muilla silloin käytetyillä räjähteillä, kuten pikriinihapolla . Saksan armeija hyväksyi sen vuonna 1902, kun taas Britannian vähitellen integroinut sitä heidän arsenaali 1907.
Siten aikana ensimmäisen maailmansodan , tuhovoima torpedot ja Saksan keisarikunnan laivasto on tärkeämpää kuin British koska ne räjähtävät jälkeen se on rei'itetty rungon, kun British torpedot räjähtävät osuessaan ja siksi hälvenemään veneen ulkopuolelle joitakin räjähdyksen vapauttamasta energiasta.
TNT on kiteinen aromaattinen kemiallinen yhdiste .
Se on valmistettu nitraamalla ja tolueenia ( C 7 H 8 ). Kaikki sen synteesin vaikeudet johtuvat siitä, että sen saamiseksi tarvittava lämpötila on lähellä väliaikaisesti muodostuneen binitroyhdisteen ( dinitrotolueeni ) räjähdyslämpötilaa . Sen kaava on C 6 H 2 (NO 2 ) 3 CH 3.
TNT: ssä on kolmea muuta trinitrotolueeni- isomeeriä (2,4,6-trinitrotolueeni): 2,3,4-, 2,3,5- ja 2,3,6-trinitrotolueeni.
Räjähdyksen aikana TNT voi hajota eri reaktioiden mukaan:
2 C 7 H 5 N 3 O 6→ 3 N 2+ 5 H 2 O + 7 CO + 7 ° Cja erityisesti :
2 C 7 H 5 N 3 O 6→ 3 N 2+ 5 H 2 + 12 CO + 2 Ctai:
2 C 7 H 5 N 3 O 6→ 3 N 2+ H 2+ 4 H 2 C 2+ 6 CO 2 C 7 H 5 N 3 O 6→ 3 HCN + H 2 O+ 3 CO + CO 2 C 7 H 5 N 3 O 6→ HCN + (CN) 2+ 2 H20 + 4 CO 2 C 7 H 5 N 3 O 6→ 6 NO + 5 H 2 C 2+ 2 CO + 2 CO 2 2 C 7 H 5 N 3 O 6→ 6 HCNO + 2 H 2 C 2+ 2 CO + 2 CO 2Näiden yhtälöiden sekoitus on todennäköisempää.
Puhdistetussa muodossaan trinitrotolueeni on suhteellisen vakaa ja vähemmän herkkä kuin nitroglyseriini sokille ja kuljetukselle. Sen räjähtävä toiminta on aloitettava sytyttimellä. Se ei ole vuorovaikutuksessa metallien kanssa eikä ime vettä, mikä antaa sille stabiilisuuden melko pitkiä varastointiaikoja, toisin kuin dynamiitti , mutta se voi muodostaa epävakaita yhdisteitä kosketuksessa alkalimetallien kanssa .
TNT: n ominaispolttoenergia on 14,5 MJ / kg , palaminen vaatii TNT: n hiiliatomeja reagoimaan ilmassa olevan hapen kanssa. Räjähdysenergia on 4,184 MJ / kg . Suhteellinen hyötysuhde , mitta teho räjähtävän tarkoitettu sotilaskäyttöön purku, käytetään vertaamaan massa tehokkuutta räjähtävän vs. TNT.
Voidaan todeta, että räjähteet (muut kuin ydinvoimat) tuottavat vähemmän energiaa kilogrammaa kohden kuin elintarvikkeet, kuten rasva (38 MJ / kg ) tai sokeri (17 MJ / kg ). Samoin tonnin öljyekvivalentti on 41,868 GJ verrattuna tonniin TNT, joka vastaa 4,184 GJ . Näiden lukujen välillä voidaan havaita kolme olennaista eroa:
Pommien, erityisesti atomipommien , voimaa kutsutaan usein vastaavaksi TNT: ssä. Sitten käytämme ” kilotonnia ” (1 kt TNT on 1 000 t TNT) tai “ megatonia ” (1 Mt TNT on 1 000 000 t TNT).
Pommi putoaa on Hiroshima vuonna 1945 oli teho noin 15 kt , tai 15000 t TNT (kuutio TNT puolella 21 m ), tai 62,76 TJ . Tehokkain vetypommin koskaan testattu - Neuvostoliiton Tsar Bomba , The30. lokakuuta 1961 - vastasi 57 Mt (TNT-kuutio, jonka sivu oli 325 m ), tai 238,488 PJ .
Saksan sotateollisuuden tuotettu 5590 tonnia trinitrotolueenia kuukaudessa keskimäärin 1939 7250 t / kuukaudessa keskimäärin 1940, 10560 tonnia / kuukaudessa keskimäärin 1941, 11000 tonnia / kuukaudessa keskimäärin 1942, 16180 tonnia / kuukaudessa päällä keskimäärin vuonna 1943, keskimäärin 17 280 t / kk vuonna 1944, jyrkkä lasku kesäkuun puolivälistä liittolaisten strategisten pommitusten vuoksi , sitten romahti vuoden 1945 alussa.
Tuotanto Tämän tuotteen, jonka sotateollisuuden Yhdysvalloissa oli lakannut vuonna 1986 ja sitä jatkettiin vuonna 2005 Radford armeijan Ammukset Plant (in) in Pulaski County (Virginia) entistä ympäristöystävällisempiä tavalla . Tämän tehtaan tuotantokapasiteetti on ainoa, joka tällä hetkellä tuottaa TNT: tä Yhdysvalloissa, ja se on viisitoista miljoonaa puntaa vuodessa (noin 6800 tonnia ).
Monet sotilaalliset kohteet ovat saastuneet TNT: llä. Altistuminen suurille annoksille voi aiheuttaa anemiaa ja maksasairauksia . Pernan suurentumista ja kielteisiä vaikutuksia immuunijärjestelmään on havaittu myös eläimillä, jotka nauttivat ja hengittivät trinitrotolueenia, sekä ihoärsytyksiä. Muita vahingollisia vaikutuksia ovat miesten hedelmällisyyden väheneminen ja karsinogeeninen riski (se on johdannainen aromaattisesta hiilivedystä , jonka monet ominaisuudet ovat yhteisiä bentseenille , joka on luonteeltaan syöpää aiheuttava). TNT: n kulutus tummentaa virtsaa .
Aikana toisen maailmansodan , tuotanto TNT tarpeisiin Wehrmacht usein uskottu ulkomaisten työntekijöiden pakollisesta työvoiman palvelukeskusten , sotavangit ja Arbeitsmaid n Kriegshilfdienst ja joille he olivat huolimatta on niitä . Yksi suurista tuotantolaitoksiin oli Werk Tanne tehdas Clausthal-Zellerfeld in Niedersachsenin , joka 1943-44 tuottanut 28000 tonnia TNT. Terveysolosuhteet olivat siellä valitettavia. Vaarallisuutensa vuoksi tuotetta käsiteltiin manuaalisesti ja se pääsi elimistöön ihon tai hengitysteiden kautta. Ensimmäiset myrkytyksen merkit olivat erittäin tuskallinen "jauhe sappi" ( Pulverkrätze ), jota seurasi hiusten keltainen tai punertava värimuutos, sitten ihon oranssi pigmentti, jota seurasi anemia ja leukemia . Työntekijät, jotka ovat suorassa yhteydessä TNT: hen, saivat lempinimen "Kanariansaaret", mikä on merkki siitä, että tuote on saastuttanut heitä. Sairaiden hoito oli tuolloin alkeellista. Työleirien lääkärit tarjosivat heille maitoa myrkkyä estävänä aineena , ja potilas harjattiin päivittäin Mitigal- öljyllä .